Uusi lukuvuosi alkaa – keräsimme vinkkejä ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin syksyä varten

Ilmiöt ja yhteiskunta

Tired: kesäloma, löhöily, auringonpalvonta, wired: kirjojen kierrätys, kurssivalinnat, kirjoitukset, tulevaisuus!


Säde Mäkipää
Laura Piiroinen

Mistä löytää halvimmat koulukirjat?

Kouluissa käytännöt vaihtelevat siinä, käytetäänkö kursseilla sähköisiä e-kirjoja vai perinteisiä opuksia. E-kirjojen kierrätys on hankalaa, mutta paperisia kirjoja voi löytää helposti käytettynä.

“Olen löytänyt monet kirjat kotikaupungin oman Facebookin kirppisryhmän kautta. Lisäksi kirjoja kannattaa kysellä vanhemmilta opiskelijoilta. Oppikirjoja myyvillä kirjakaupoilla, kuten Suomalaisella kirjakaupalla on oma käytettyjen kirjojen osasto”, vinkkaa tuutori ja abivuotensa aloittava Nina Honkanen Kuusankosken lukiosta.

Miten sopeutua lukioarkeen yläkoulun jälkeen?

 

“Työmäärä lukiossa on erilainen kuin peruskoulussa. Osa opiskelijoista ei ole aiemmin välttämättä tehnyt ollenkaan läksyjä koulun jälkeen, vaan he ovat ehtineet tehdä ne tunneilla tai ennen koulun alkua. Lukion aloittavien kannattaa heti aluksi ottaa tavaksi tehdä edes pieni määrä työtä jokaisen koulupäivän jälkeen. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin”, opastaa Jyväskylän normaalikoulun lukion opinto-ohjaaja Hanna Närhi

Samaa mieltä on tuutori Nina Honkanen: 

“Lukiossa on otettava vastuuta omasta opiskelusta, sillä se on paljon vapaampaa kuin yläkoulussa. Kannattaa tehdä aikataulu itselle ja tehdä muistiinpanoja tunneilla. Muistiinpanot kannattaa säilyttää koko lukion ajan, sillä niistä on paljon hyötyä sitten, kun alkaa lukea ylppäreihin.”

Miten löytää kavereita?

Honkanen asuu kaukana omasta lukiostaan, ja oli aloittaessaan ainut opiskelija omasra kylästään. Hän kehottaakin menemään rohkeasti puhumaan ihmisille, vaikka he olisivat ennalta tuntemattomia.

“Sekin auttaa, jos tuntee edes jonkun, jonka kautta voi sitten päästä mukaan porukoihin. Olen saanut paljon kavereita ja tunnen nykyisin koko lukion, ja olen ollut muiden kanssa paljon tekemisissä opiskelijakunnan hallituksen kautta.” 

Opinto-ohjaaja Hanna Närhi kannustaa ykkösiä myös olemaan avoimia uusille kaverisuhteille: 

“Vaikka itsellä olisikin jo kaveri omassa ryhmässä, kannattaa huomioida heidät, joilla ei ole valmiiksi ketään tuttua ryhmässä.”

Miten pääsee mukaan opiskelijakunnan hallitukseen?

Opiskelijakunta on koulun oma yhteisö, jonka toimintaa johtaa opiskelijoiden muodostama hallitus. Opiskelijakunnan tehtävänä on toimia opiskelijoiden äänitorvena ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja päätöksiin koulussa. Opiskelijakunta järjestää myös esimerkiksi tapahtumia. Koulun opiskelijakunnalla on sen toiminnasta vastaava opettaja. 

“Opiskelijakunnan hallitus valitaan vaaleilla. Jos haluaa mukaan toimintaan, kannattaa kysyä neuvoja siltä opettajalta, joka vastaa hallituksesta. Meidän koulussa opiskelijakunnan toiminnasta kerrotaan ykkösten ryhmäytyksessä, ja opiskelijakunnan hallitukseen äänestettiin henkilö luokan keskuudesta”, kertoo Honkanen. 

Mitä kannattaa huomioida kurssivalinnoissa, ja miten voi huolehtia omasta jaksamisesta?

Joskus kohdalle osuu jaksoja, joihin joutuu ottamaan tavallista enemmän kursseja. Osassa kouluista suosituimmille kursseille voi myös olla kovaa kilpailua.  

“Osa opiskelijoista tykkää välillä tykitellä, ja heillä on siihen oikeus. Toivon, että näissä lukion ruuhkajaksoissa opiskelijat muistavat pitää huolta itsestään. Kenenkään ei ole kuitenkaan pakko ottaa paljon kursseja samaan jaksoon, lukion ehtii kyllä suorittaa muutenkin. Jos jollekin kurssille ei pääse ja se kismittää paljon, aina on mahdollista käydä juttelemassa asiasta opolle tai ryhmänohjaajalle ja pohtia asiaa heidän kanssaan”, neuvoo Närhi. 

 “Kannattaa rakentaa kurssitarjotin itselle sopivaksi. Olen esimerkiksi itse todennut, että korkeintaan viisi lukuainetta on sellainen määrä, jonka jaksan yhdessä jaksossa. On tärkeää myös nukkua tarpeeksi”, ohjeistaa Honkanen.

Miten selvitä kasvavasta työmäärästä ennen kirjoituksia?

“ Lukiolaisille on tärkeää viettää aikaa kavereiden kanssa. Läksyt ja lukeminen taas voidaan kokea epämiellyttäviksi asioiksi, joita varten täytyy olla yksin. Ilahdun aina kun näen, että opiskelijat tekevät tehtäviä yhdessä. Erityisesti vaikeat tehtävät kannattaa tehdä yhdessä kavereiden kanssa, ja kirjoituksiinkin voi opiskella yhdessä. Kirjoituksiin liittyvistä asioista kannattaa myös puhua paljon kavereiden kanssa, jos ne mietityttävät”, kehottaa Närhi. 

Milloin täytyy tietää, mitä lukion jälkeen tekee?

Opinto-ohjaaja Hanna Närhen mukaan paineet kirjoitettavien aineiden valitsemisesta ovat kasvaneet pääsykoeuudistuksen ja ensikertalaiskiintiöiden myötä. Opiskelijat voivat olla myös epävarmempia sitoutumaan tekemiinsä valintoihin, koska saatetaan ajatella, että valittu polku kohti jatkokoulutuspaikkaa on ainut vaihtoehto. 

“Sanoisin, että vastaus kysymykseen on, että sen tietää kun tietää. Osa tietää jo ykkösellä, mitä haluaa opiskella lukion jälkeen, osalla voi olla siitä lukion päätyttyä vasta jonkinlainen haisu. Läpi lukion on hyvä pohtia asiaa ja laittaa vaikka kirjanmerkkeihin ylös kivoilta vaikuttavien koulujen sivuja. Suomessa meillä ei ole umpikujia: aina on mahdollisuus vaihtaa suuntaa tai hakea eteenpäin. Jos keksii oman jutun esimerkiksi kolmosella, voi vielä vaikka nelosella vaihtaa aineita, opiskella jotain lisää esimerkiksi aikuislukiossa ja käydä kirjoittamassa”, muistuttaa Närhi. 

Oikaisu 11.8. klo 14:12: Sana “oppilaskunta” korjattu oikeaan muotoonsa “opiskelijakunta”. 

Jaa: