Uusi lukiolaki on täällä, mikä muuttuu?

Ilmiöt ja yhteiskunta

Uusi lukiolaki on astunut voimaan, mutta juuri nyt se ei vielä vaikuta paljoakaan lukiolaisten opintoihin. Tällä hetkellä isoin muutos on ylioppilaskokeiden uusimiskertojen rajoitusten poistuminen. Lisää uudistuksia on kuitenkin tulossa, ja tässä jutussa käymme ne läpi.

Aleksi Airaksinen
Laura Piiroinen

Uusi lukiokoulutuksen uudistus? Oi kyllä! Uusi lukiolaki on nimittäin astunut voimaan elokuun alusta. Uuden lain mukaiset opetussuunnitelmat tulevat voimaan syksyllä 2021, eli toistaiseksi kaikki jatkuu melkolailla entiseen malliin. Perusteet uusille opetussuunnitelmille julkaistiin marraskuun 7. päivä, jonka jälkeen toimeenpanoa aletaan työstää paikallisella tasolla. Osa ylioppilastutkintoon liittyvistä uudistuksista on kuitenkin nyt jo voimassa.

Ylioppilaskokeiden uusimisesta rajatonta

Pääsykoeuudistuksen myötä myös ylioppilastutkintoa koettiin tarpeelliseksi uudistaa, sillä suoran todistusvalinnan painoarvo lisääntyy korkea-asteelle haettaessa. Hyväksytyn kokeen saa jatkossa uusia rajoituksetta niin monta kertaa kuin haluaa. Tämä koskee myös niitä, jotka ovat kirjoittaneet ylioppilaaksi aiemmin. Tutkinnon ollessa kesken hylätyn kokeen saa uusia entisen kahden kerran sijaan nyt kolmesti heti hylätyn kokeen jälkeen. Tutkinnon suorittanut kokelas voi uusia hylättyä koetta rajoituksetta. Näiden toimien toivotaan myös lievittävän lukiolaisten kokemaa stressiä. Tämä uudistus tuli voimaan tämän vuoden elokuun alussa. Kaikki muut uudistukset tulevat voimaan vuoden 2021 syksyllä.

Kurssit opintopisteiksi

Jatkossa lukion oppimäärää ei mitata enää kursseissa vaan korkeakoulujen tapaan puhutaan opintopisteistä. Lukion laajuus tulee olemaan uudistuksen jälkeen 150 opintopistettä, eli jokainen nykyinen kurssi on periaatteessa kahden opintopisteen kurssi. Opetus- ja kultturiministeriön uudistuksen tarkoituksena on helpottaa myös oppiainerajat ylittävien kurssien toteuttamista sekä parantaa yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

Lisää yhteistyötä korkeakoulujen kanssa

Jatkossa lukioiden on tehtävä yhä enemmän yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena tässä uudistuksessa on luoda entistä paremmat edellytykset jatko koulutukseen hakeutumiselle. Käytännössä osa lukion oppimäärän kursseista tullaan  järjestämään yhdessä korkeakoulujen kanssa. Lukioissa voidaan järjestää esimerkiksi korkeakoulujen verkkokursseja tai lukiolaiset voivat osallistua konkreettisesti korkeakoulujen luennoille. Tavoitteena on helpottaa alavalintaa sekä vähentää välivuosien määrää.

Opinto-ohjausta myös lukion päättymisen jälkeen

Uusi laki mahdollistaa lukiolaisille opinto-ohjaajan palveluiden saatavuuden myös lukion päättymisen jälkeen. Uuden jälkiohjausvelvoitteen astuttua voimaan lukioiden opojen tulee auttaa jo valmistuneita opiskelijoita jatko-opintoihin hakeutumisessa. Opinto-ohjauksen on tarkoitus jatkossa olla myös entistä yksilöllisempää.

Oikeus erityisopetukseen

Erityisopetusta on uuden lain mukaan järjestettävä jokaisessa lukiossa, joten opiskelijalle, jolla on oppimisvaikeuksia, tulee antaa tukea oppimiseen. Tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ja tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, mikäli opiskelija näin haluaa.

Lisää kansainvälisyyttä ja parempaa puuttumista kiusaamiseen

Laissa on myös maininta, että lukiolaisella tulee olla mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. Lisäksi sinne on lisätty velvoite suojata opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä.

Se, miten lain määrittämät uudistukset lopulta konkreettisesti toteutetaan, määritellään tulevissa uusissa opetussuunnitelmissa.

Juttu on julkaistu 11.11. ilmestyneessä Improbatur 4/2019 -lehdessä.

Jaa: