Suomen Lukiolaisten Liiton uusi puheenjohtaja Adina Nivukoski vietti vuoden Yhdysvalloissa ja tajusi, kuinka suuri etuoikeus on suomalainen koulutusjärjestelmä

Henkilöt

Adina Nivukoski toivoo, että Suomessa vaalitaan tasa-arvoista koulutusta. Suomen Lukiolaisten Liitossa hän haluaa murtaa pääsykoeuudistukseen littyviä kauhukuvia ja edistää opiskelijoiden henkistä hyvinvointia.


Säde Mäkipää
Silja Viitala

Ihmisille-nimiselle Instagram-tilille postatussa kuvassa pitkätukkainen saksalainen nuori nainen istuu ruohikolla ja hymyilee vieressään iso rinkka. Kuvatekstissä hän kertoo, mikä estää häntä olemasta onnellinen:

”Joskus en näe merkitystä asioissa, joita teen. Tällä hetkellä visioni siitä, mitä haluan saavuttaa elämässä, on epäselvä, ja onni tuntuu vaikeasti tavoitettavalta. Kuten yliopistoon meno, ja merkityksellisten töiden tekeminen, nämä asiat elämässäni ovat epäselviä, ja se tekee minut onnettomaksi.”

Samankaltaisia tuntemuksia käyvät läpi lukemattomat nuoret. Olisi suorastaan poikkeuksellista, ellei oma tulevaisuus joskus huolettaisi tai tuntuisi vaikeasti hahmotettavalta.

Omat päämäärät eivät ole aina olleet kirkkaita myöskään kyseisen Instagram-tilin ylläpitäjälle Adina Nivukoskelle. 20-vuotias Nivukoski perusti viime kesänä vähän People of New York -tiliä muistuttavan @ihmisille-instatilin, sillä hän on kiinnostunut valokuvaamisesta ja haastattelujen tekemisestä. Tilillä on kuvia ja lyhyitä haastatteluja satunnaisten ihmisten kanssa.

”Keskusteleminen muiden kanssa on minulle tärkeää, se on rauhoittumishetki omasta elämästä. Aloitin haastattelujen tekemisen, kun lähdin reilaamaan Britanniaan. Olin todella stressaantunut, mutta kun kuuntelin ihmisten tarinoita, sain ymmärrystä siihen, että oman elämän jutut eivät olekaan niin isoja. Keskustelut laittavat omaa elämää perspektiiviin. Välillä paineita kasautuu, ja tuntuu, että koko maailma kaatuu päälle. Tulee olo, että on epäonnistunut ihan kaikessa. Keskustelut auttavat ymmärtämään, että eihän se niin tietenkään ole.”

Omaa suuntaa elämässä etsivät kaikki. Välillä oman elämän käänteisiin vaikuttavat kuitenkin aivan muut tekijät kuin omat valinnat.

Adina Nivukoski on syntynyt Etiopiassa, joka on yksi maailman köyhimmistä maista. Kun Nivukoski oli vuoden vanha, hän oli sairastunut vakavasti. Lääkkeet ovat monille paikallisille liian kalliita, mutta Nivukosken lääkkeet ja rokotukset maksoi Suomen Ylihärmässä asuva pariskunta. Tervehtyneen lapsen tulivat hakemaan uuteen suomalaiseen kotiin isä ja pappa.

Perhe muutti lähemmäksi sukulaisia Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Nurmoon, missä Nivukoski meni päiväkotiin ja peruskouluun. Lukion hän kävi Seinäjoella. Perheeseen kuuluvat vanhemmat, kaksi isoveljeä ja koira. Nyt Adina Nivukoski on juuri muuttanut Seinäjoelta Helsinkiin, sillä hänet valittiin marraskuun alussa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 2020.

”Olen varsinkin parin viime vuoden aikana ajatellut, että elämä olisi voinut mennä hyvin erilaisella tavalla”, hän sanoo.

Nivukoski valmistui ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta keväällä 2019. Suuntaviivat tulevaisuudelle alkoivat hahmottua lukion toisena opiskeluvuonna. Silloin Nivukoski vietti vaihto-opiskeluvuoden Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa.

”Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnan toiminnasta, mutta Suomessa maailma tuntui aika valmiilta. En oikein osannut tarttua mihinkään, mitä haluaisin muuttaa. Vaihtovuosi muutti maailmankuvaani paljon. Jenkeissä monet asiat olivat niin ääripäissä, että pystyin erittelemään, mitkä asiat menevät pieleen ja mitkä eivät.”

Erityisesti yksi epäkohta painui Nivukosken mieleen: epätasa-arvoinen koulutus.

”Yhdysvalloissa koulutus periytyy vielä vahvemmin kuin Suomessa. Siellä kaikilla ei ole mahdollisuutta samanlaiseen ja saman tasoiseen koulutukseen, ja koulutuksen puute muovaa koko loppuelämää. Samaa tietoa ei ole tarjolla kaikille toisin kuin Suomessa. Minulle tuli vahva fiilis siitä, että tämä on asia, jota haluan edistää. Koulutus on se, minkä haluan Suomessa pysyvän hyvänä.”

Nivukoski on oppinut, että laadukas ja tasa-arvoinen koulutus muovaa yhteiskuntaa ja on läsnä sellaisissakin asioissa, joissa se ei ensimmäisenä tulisi mieleen.

”Jos et saa koulutusta, et ymmärrä mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Yhdysvalloissa tätä käytettiin hyväksi. Monet nuoret menivät esimerkiksi armeijaan, koska halusivat päästä kouluun, mutta siihen ei ollut muuten varaa. Neljän palvelusvuoden jälkeen yhteiskunta maksaa koulutuksen. Tässäkin kohtaa käytettiin hyväksi huonompiosaisuutta.”

Nivukoski tuli vaihtovuoden jälkeen takaisin Suomeen uusien päämäärien kanssa. Sopeutuminen takaisin vanhaan arkeen oli kuitenkin hankalaa. ”Tuntui, että olin jättänyt vanhat saappaat Suomeen, ja kun tulin takaisin, ne eivät oikein sopineet enää jalkaan. Olin aika alamaissa sinä vuonna.”

Nivukoski päätti lähteä mukaan lukionsa opiskelijakuntatoimintaan, ja tuli valituksi opiskelijakunnan puheenjohtajaksi. Sen jälkeen hän osallistui ensimmäistä kertaa myös Suomen Lukiolaisten Liiton toimintaan. SLL on Improbaturin julkaisija.

”Toiminta liitossa antoi pohjan sille vuodelle. Tuntui, että olin löytänyt paikan, missä voisin saada aikaan jotakin hyvää.”

Vuodeksi 2019 Nivukoski valittiin liittohallituksen jäseneksi ja täksi vuodeksi liiton puheenjohtajaksi. Uudessa pestissä hän on paraatipaikalla vaikuttamassa lukiolaisten edunvalvontaan.

Keskeisimmiksi tavoitteiksi hän listaa viime vuonnakin laajasti puhuttaneet aiheet: opiskelijavalintauudistuksen eli ”pääsykoeuudistuksen” ja lukiolaisten henkisen hyvinvoinnin.

”Opiskelijavalintauudistuksesta on liikkeellä kauhukuvia siitä, ettei korkeakouluihin enää päästä sisään. Todellisuudessa kuitenkin sama määrä ihmisiä pääsee sisään tulevaisuudessakin. Lukiolaisilla on myös tähtitieteelliset kuvitelmat siitä, kuinka moni niitä useita älliä kirjoittaa. He ovat hyvin pieni osa ylioppilaista. Haluan, että lukiolaiset tuntevat, että heillä on mahdollisuus saada tulevaisuus, josta he unelmoivat, eikä maailma kaadu siihen, että kolme vuotta sitten teki väärän valinnan vaikka jossakin aineessa.”

Pääsykoeuudistus on ollut viime vuonna paljon esillä julkisessa keskustelussa, ja se on saanut osakseen myös kritiikkiä. Improbaturissa uudistusta on käsitelty viime vuoden toisessa ja kolmannessa numerossa. Toinen ajankohtainen teema, johon Nivukoski haluaa tänä vuonna puuttua, on lukiolaisten hyvinvointi.

”Lukiovuodet ovat tärkeitä vuosia elämässä. Silloin otetaan uusia askelia kohti itsenäisyyttä. Sen ei pitäisi olla pelkkää paahtamista tai riittämättömyyden tunnetta, vaan lämmin kokemus. Opiskelijahuoltoon tarvitaan enemmän resursseja. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus päästä vaikka koulupsykologin puheille, mutta esimerkiksi omassa lukiossani kaikki eivät päässeet yhtenä vuonna edes lääkärintarkastukseen, koska sinä vuonna koulullamme ei ollut täysipäiväistä lääkäriä.”

Nivukoski toivoo, että mediassa esiteltäisiin parhaiden ylioppilaiden lisäksi enemmän niitä, jotka ovat kirjoittaneet ihan keskivertopaperit, pitäneet välivuosia tai hakeneet korkeakouluun monta kertaa.

”Itselläni ei ole varsinaisesti kokemusta kilpailuhenkisyydestä lukiossa, mutta olen silti huomannut omista kavereistani, että omia tuloksia vertaillaan helposti vaikka juuri lehdissä esitettyihin ylioppilastuloksiin.”

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajuus on hektinen pesti, eivätkä työtunnit rajoitu arkipäiviin. Kuinka Nivukoski aikoo huolehtia omasta jaksamisestaan?

”Saan voimaa työhön liittymättömistä harrastuksista, jotka ovat minulle rakkaita. Olen harrastanut pitkään laulamista monissa eri kuoroissa, ja kirjoitan myös omia lauluja. Lisäksi harrastan valokuvausta ja kirjoittamista. Minulla on myös paljon ystäviä, joiden kanssa voin puhua ja purkaa henkilökohtaisia asioita. Se onkin ehkä supervoimani: saan helposti ystäviä, ja he lukeutuvat elämäni tärkeimpiin asioihin.” ✦

Juttu on julkaistu 10.2. ilmestyneessä Improbatur 1/2020 -lehdessä.

Jaa: