Saako kohta polttaa pienet pajarit – eli mitä kannabikselle oikein tapahtuu?

Ilmiöt ja yhteiskunta

Kannabis käy läpi mielikuvien murrosta ja se halutaan sallia monelta suunnalta – lääkkeeksi, viihteeksi, vientituotteeksi. Vapaamielisimpiä sen sallimisen suhteen ovat nuoret.

Jaro Asikainen
Rakastaja-Robert

“En usko, että kovinkaan moni toivoo täällä, että esimerkiksi poliisi tai lentäjä hoitaisivat työtään pössyteltyään ensin pilveä”, lausui kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen.

”Meillä ei saa lakupiippuja myydä ja nyt pitäisi saada sitten käyttää huumeita”, sanoi puolestaan perussuomalaisten Rami Lehto.

Oli joulukuu 2020. Eduskunnassa käsiteltiin kansalaisaloitetta, joka vaati kannabiksen dekriminalisointia – siis sitä, että kannabiksen käyttö tai sen kasvattaminen kotona ei olisi enää laissa rangaistavaa.

Kyseessä oli yhdestoista kansalaisten tekemä aloite kannabiksen rangaistavuuden poistamiseksi viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Ensimmäistä kertaa se sai yli 50 000 allekirjoitusta ja pääsi eduskunnan käsittelyyn.

Keskustelu jäi laihaksi. Pilven pössyttelystä ei ole tulossa Suomessa laillista. Ainakaan vielä.


Puhekielessä ruoho, budi,
pajari, dänkki, kukka, möyhy – tai yleisimmin kannabis – tarkoittavat samaa hamppukasvista (latinankieliseltä nimeltään cannabis sativa tai cannabis indica) valmistettavaa päihdeainetta. Suomessa kannabis luokitellaan huumeeksi ja sen kasvattaminen, kauppaaminen, hallussapito ja käyttö on kielletty sakon tai vankeusrangaistuksen uhalla.

Kannabis aiheuttaa käyttäjälleen usein rentoutumista ja mielihyvää, mutta sillä on monia kielteisiä terveysvaikutuksia. Se heikentää muistia ja tarkkaavaisuutta ja lisää onnettomuusriskiä. Hengitysteissä pitkäaikainen kannabiksen poltto vastaa tupakoinnin vaikutuksia. Erityisesti nuorilla runsas kannabiksen käyttö altistaa ahdistuneisuudelle ja masennukselle ja lisää riskiä sairastua psykoosiin.

Valvotuissa oloissa valmistettua kannabista käytetään myös lääkkeenä. Sen on huomattu auttavan esimerkiksi joihinkin vaikeisiin epilepsian muotoihin ja kroonisiin kiputiloihin.


Kannabis on yhä
tutumpi huume suomalaisille. Joka neljäs on vähintään kokeillut sitä. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2002. Rovaniemen asukaslukua vastaavalla määrällä suomalaisia, 60 000 ihmisellä, on kasvanut kukkaa kotona. Se vastaa noin prosenttia Suomen väkiluvusta.

Samaan aikaan yhä useampi haluaa sallia kannabiksen käytön. Tuorein suomalaisten huumekantoja selvittävä kysely on vuodelta 2018. Silloin 42 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kannabiksen käytöstä ei pitäisi rangaista. Lääkekannabiksen hyväksyi lähes kolme neljästä.

Nuoret ovat vapaamielisimpiä kannabiksen suhteen. Tasan puolet 15–24-vuotiaista ajattelee, että kannabiksen käytöstä ei tulisi rangaista. Useampi kuin joka neljäs ikäryhmästä haluaisi, että kannabista voi hankkia laillisesti.

Suomalaisten lisääntynyt kiinnostus kasviin on osa isompaa kehitystä. Maailmalla on meneillään kannabisbuumi. Kannabista on alettu myydä laillisesti muun muassa Kanadassa ja eri puolilla Yhdysvaltoja. Portugali ja Norja eivät enää rankaise käytöstä. Espanja sallii käytön osittain. Viro hyväksyy kevytkannabistuotteet.

Vaikka Suomessa kannabis on laitonta, sen käyttö lisääntyy erityisesti nuorilla – jotka juovat alkoholia vähemmän kuin ennen ja ovat aiempaa kriittisempiä tupakan ja vahvojen huumeiden terveyshaittoja kohtaan.

15–24-vuotiaista 25 prosenttia eli joka neljäs on kokeillut kannabista. Säännöllinen pilven polttelu on vähäistä. Kuusi prosenttia ikäryhmästä käyttää kannabista kuukausittain.

 

 

Kannabismyönteisyys lisääntyy sitä mukaa kun käyttö yleistyy, sanoo kannabiksesta tietokirjan kirjoittanut toimittaja Anton Vanha-Majamaa. Kehitys on huomattu esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa useat osavaltiot ovat laillistaneet ensin kannabiksen lääke- ja sitten viihdekäytön.

– Ihmiset tottuivat hiljalleen kannabikseen. Huomattiin, että se ei ole ehkä niin haitallinen päihde kuin meille on väitetty, Vanha-Majamaa sanoo.

Vanha-Majamaa viittaa pelotteluun perustuvaan huumevalistukseen, joka oli Suomessakin voimissaan 1970-luvulta tälle vuosituhannelle. Silloin kannabiksen terveysvaikutuksia suurenneltiin ja käytön ajateltiin herkästi johtavan kovien huumeiden, kuten heroiinin käyttöön. Nykyään myös ehkäisevää päihdetyötä tekevä Youth Against Drugs tyrmää porttiteorian, tunnistaa huumeiden satunnaiskäytön ja tuomitsee stigmaa lisäävän pelottelun.

– Keskustelu on mennyt parempaan suuntaan. Mukaan on tullut muitakin näkökulmia kuin ongel- makäyttö eikä hyvin eri tavoin vaikuttavia huumausaineita enää niputeta yhtä herkästi samaan koriin,
Vanha-Majamaa sanoo.


Nuoret ovat viime
vuosina aktivoituneet kannabispolitiikan muuttamiseksi.

Demarinuoret, RKP-nuoret, Vasemmistonuoret, Vihreät nuoret ja Kokoomusnuoret ottivat reilu vuosi sitten yhdessä kantaa sen puolesta, että kannabiksen käytöstä tai hallussapidosta ei pitäisi rangaista. Rangaistusten nähtiin olevan ratkaisun sijaan ongelma, koska sanktiot eivät ole järjestöjen mukaan onnistuneet lopettamaan huumeiden käyttöä, mutta ne nostavat päihdeongelmaisten kynnystä hakea apua.

Nuorisojärjestöt vetosivat THL:n tutkijoiden kannanottoon, jonka mukaan rangaistukset voivat edistää syrjäytymistä: vaikka kannabiksen käyttörikoksesta selviäisi vain huomautuksella, jää tapauksesta poliisin tietojärjestelmään aina merkintä 5–10 vuodeksi. Se voi nousta esteeksi koulutus- tai työpaikan saamiselle. Käyttörikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin 15 000. Poliisin kirjoissa säilytetään siten jopa yli 100 000 merkintää.

Myös Suomen Lukiolaisten Liiton tavoiteohjelman mukaan huumausaineiden käytön rangaistavuudesta pitäisi luopua. Päihdeongelma tulisi sen mukaan nähdä sairautena ja päihdekasvatuksen pitäisi pelottelun sijasta perustua haittojen vähentämiseen.

Osa järjestöistä on päivittänyt tavoitteitaan vielä pidemmälle. Vasemmistonuoret ja Kokoomusnuoret haluavat laillistaa kannabiksen myytäväksi valtion kontrolloimiin erikoiskauppoihin.


Kaikki eivät ohita
tällaisia ehdotuksia olankohtautuksella.

Kun Kokoomusnuoret tiedotti viime marraskuussa, että se haluaa laillistaa kannabiksen, järjestön puheenjohtajalle Matias Pajulalle tulvi kahdenlaista palautetta. Osa kiitteli, että hankalasta aiheesta käydään keskustelua. Osalla meni tunteisiin.

– Pääsääntöisesti mitä iäkkäämpi palautteenantaja oli, sitä todennäköisemmin palaute oli sitä luokkaa, että huumeet on paha ja te haluatte huumeita lapsille ja heroiinia kauppoihin, Pajula sanoo.

22-vuotiaan Pajulan mielestä kannabiskeskustelun vastakkainasettelu on harmillista. Hänen mielestään iso osa ihmisistä käy keskustelua mielikuvien eikä asiatiedon pohjalta.

– Fakta on se, että kannabiksen käyttö lisääntyy. Olisi hirveän hyvä, että juupas-eipäs-väittelyn sijaan keskusteltaisiin siitä, miten voidaan minimoida siihen liittyvät haitat.

Kokoomusnuorten mielestä laillistaminen tiukoin ehdoin on paras tapa rajoittaa alaikäisten kannabiksen käyttöä. Pajula sanoo, että huonompi vaihtoehto on nykytilanne, jossa kuka tahansa voi ostaa kannabista laittomilta markkinoilta ilman valvontaa.

– Laillistaminen tarkoittaisi käytännössä, että myynnille asetetaan tosi tiukat raamit. Ketkä saavat myydä, minkä ikäisille, minkä vahvuista kannabista, missä paikoissa ja minkälainen valvonta, Pajula luettelee.


Vaikka nyt voi
näyttää siltä, että kannabis on Suomessa kaukana laillistamisesta, maailmalla tuulet käyvät kohti kasvin vapauttamista. Se voi ajan mittaan näkyä myös Suomessa. Alun perin Suomi kielsi kannabiksen toisten maiden esimerkistä.

Huumeiden kulttuurihistoriaa tutkinut professori Jaakko Hämeen-Anttila Edinburghin yliopistosta kertoo, että huumeiden, mukaan lukien kannabiksen, laajamittainen kriminalisointi ja jyrkkä puhetapa on peräisin Yhdysvalloista. Varhaisia merkkejä asenteen muutoksesta oli nähtävissä jo sata vuotta sitten.

Hämeen-Anttilan mukaan kielteiset terveysvaikutukset eivät olleet keskeisin syy 1960-luvulla syntyneelle tiukalle lainsäädännölle. Pikemminkin motiivit olivat poliittisia: huumeidenkäyttö oli suosittua Vietnamin sotaa vastustavan ja perinteistä amerikkalaista elämäntapaa kritisoineen hippikulttuurin keskuudessa. Huumeet alettiin nähdä Yhdysvalloissa samanlaisena vakautta horjuttavana uhkana kuin kommunismi.

– Ensimmäistä kertaa historiassa huumeet miellettiin aatteelliseksi yhteiskunnan vastaisuudeksi. Yhteiskunta vastasi siihen voimakkaasti, Hämeen-Anttila sanoo.

Vuonna 1971 Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon julisti huumeiden vastaisen sodan. Huumeista tuli public enemy number one, kansan suurin vihollinen. Huumeiden käyttäjät päätyivät yhä useammin selliin ja saivat rikostuomion. Eurooppa ja muu maailma seurasivat Yhdysvaltoja.

Puhetapa kannabiksesta muuttui seuraavina vuosikymmeninä yhä jyrkemmäksi ja aineen vaikutuksia väritettiin absurdeihin mittasuhteisiin. Viralliset tahot uskottelivat kannabiksen johtavan väkivaltaiseen käytökseen ja mielisairaalan suljetulle osastolle. Lehdistö tarttui raflaaviin kuvauksiin ja pelotteluksi tarkoitetut käsitykset yleistyivät.

Hämeen-Anttila arvioi että vuosikymmenten pelottelukampanja leimasi kaikki kannabikseen koskeneet ongelmakäyttäjäksi.

– Syntyi termi huumeidenkäyttäjä. Harvoin puhutaan alkoholinkäyttäjästä, mutta näiden aineiden tapauksessa mielikuva muuttui kokonaisvaltaiseksi.

Suomessa huumeiden käyttö määriteltiin rikokseksi vuonna 1966. Rangaistavuudesta jouduttiin vääntämään kättä. Eduskunnan kanta ratkesi arvanheitolla.

Suomen huumausainelaki nojaa vuoden 1961 YK:n huumausaineyleissopimukseen. Siinä kannabis on luokiteltu samaan kategoriaan vaarallisten ja vahvasti koukuttavien huumeiden kuten heroiinin kanssa.

Kansainvälisesti kannabiksen luokittelu vaarallisten huumeiden joukkoon alkaa olla historiaa. Joulukuussa 2020 YK päätti poistaa kannabiksen vaarallisimpien huumeiden listalta, jotta aineen tutkimus lääketieteelliseen käyttöön helpottuisi. Taustalla oli maailman terveysjärjestön WHO:n suositus.

Kannabiksella uskotaan olevan laajempiakin lääkehyötyjä, mutta tutkimus on vielä kesken. Suomessa on virallisesti kannabislääkehoidon piirissä vain muutama sata potilasta. Heitä on vähän, koska hoito voidaan aloittaa vain, jos muut hoitomuodot eivät tehoa. Useimpiin sairauksiin on olemassa kannabista tehokkaampia lääkkeitä.

 


Maailmalla kannabiksen vapauttamista
siivittää sosiaalipolitiikan lisäksi raha. Markkinoille on ilmestynyt nopeasti mitä erilaisimpia tuotteita, joissa kannabista on käytetty ainesosana: suklaata, makeisia, ihonhoitotuotteita, meikkejä, virvoitusjuomia, kapseleita.

Kannabisteollisuus on valtavassa kasvussa. Ala oli vuonna 2020 arvoltaan noin 20 miljardia euroa. Neljän vuoden päästä sen arvioidaan olevan jo 43 miljardia.

Bisnekseen kuuluu, että mainostajat yrittävät muuttaa ihmisten mielipiteitä kannabismyönteiseksi sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Instagramissa kannabista ei saa mainostaa nimellä, mutta kuva kannabistuotteesta ja lupaus siitä, että se nostaa mielialaa menee läpi seulasta. Tutkimuksen mukaan kannabismainosten näkeminen lisää merkittävästi todennäköisyyttä käyttää kannabista.

Suomessakin osa näkee vihreää kultaa. Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä ilmoitti viime marraskuussa haluavansa laillistaa kannabiksen viljelyn vientituotteeksi. Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tarttui ehdotukseen oitis ja näki, että kannabiksen viljely voisi olla näivettyvälle maaseudulle piristysruiske.

Muuttaako kannabiksen mielikuvamurros lainsäädäntöä Suomessa? Jos kyllä, niin miten ja milloin?
Toistaiseksi kannabis ei ole minkään eduskuntapuolueen asialistalla korkealla. Ristiriitaisia tunteita äänestäjissä herättävän aiheen edistäminen ei houkuttele, ainakaan niin kauan kuin enemmistö suomalaisista vastustaa sitä.

Anton Vanha-Majamaan mielestä laki muuttuu vielä, mutta varovaisin askelin. Hän ajattelee, että Suomessa on ymmärrettävästi konservatiivinen suhtautuminen päihteisiin alkoholin aiheuttamien ongelmien vuoksi. Jos kannabis sallitaan, sitä todennäköisesti säännellään tarkasti.

– Varovaisuus on paikallaan, koska Yhdysvalloissa täysin vapaat markkinat ovat johtaneet myös ongelmiin. Se on lisännyt jonkin verran liikenneonnettomuuksia ja nuorison kannabiksen käyttöä.

Vanha-Majamaan mielestä niin kannabiksen kannattajien kuin vastustajien on syytä päivittää käsityksiään säännöllisesti.

– Parasta olisi, jos kaikki osapuolet pysyvät avoimena uudelle tiedolle eikä poteroihin lukittauduta ensifiiliksellä. ✦

 

Kannabis eri maissa:

Laillistettu ja säännelty

Yhdysvalloissa 15 osavaltiota on sallinut kanna-biksen viihdekäytön täysi-ikäisille. Kymmenen vuotta sitten viihdekäyttö oli kaikkialla Yhdysvalloissa laitonta. Lääkekannabis on sallittua 38 osavaltiossa lääkärintodistuksella.

Kanada laillisti kannabiksen vuonna 2018. Käyttäjien määrä lisääntyi 14 prosentista 17:ään. 75 prosenttia hankkii kannabiksena edelleen laittomilta markkinoilta, koska laillisissa kaupoissa kannabis on kalliimpaa ja luvallisia jälleenmyyjiä on vähän.

Uruguay laillisti kannabiksen viihdekäytön vuonna 2013. Kannabista saavat myydä vain apteekit, ja kauppa on tiukasti säänneltyä. Ostajien on rekisteröidyttävä ja he saavat ostaa kuukauden aikana rajoitetun määrän miedosti päihdyttäviä kannabislajikkeita.

Dekriminalisoitu

Dekriminalisoinnissa kannabiksen käyttö ja esi- merkiksi pienien määrien hallussapito eivät ole laissa kiellettyä. Tuotanto, valmistus, kuljetus ja kauppa voivat olla edelleen rangaistavia tekoja.
Portugalista tuli vuonna 2001 maailman ensimmäinen maa, joka dekriminalisoi kaikkien huumeiden, myös kannabiksen käytön. Huumeiden käyttäjiä ohjataan sosiaalitoimen piiriin. Muutos vähensi haittoja, mutta ei lisännyt huumeiden käyttöä.

Espanjassa kannabiksen käyttö ja kasvatus omaan käyttöön on sallittu vuodesta 2015 yksityisissä tiloissa, kunhan se ei näy julkisesti esimerkiksi parvekkeella. Myynti on mahdollista voittoa tavoittelemattomien kannabiskerhojen jäsenille.

Norjassa kannabis on laitonta, mutta pienen kannabismäärän hallussapito tai kannabiksen käyttö ei ole ollut rangaistavaa vuodesta 2017.

Hollannissa alle viiden gramman kannabismäärän hallussapito on dekriminalisoitu. Lainsäädäntö erottelee kovat ja miedot huumeet, joista kannabis kuuluu jälkimmäiseen. Kannabista myydään luvanvaraisissa kannabiskahviloissa, joista sitä voi hankkia pienen määrän henkilökohtaiseen käyttöön. Kasvatus ja katukauppa on rangaistavaa.

Kevytkannabis sallittu

Virossa on vuodesta 2019 saanut myydä niin sanottua ”kevytkannabista”. Se tarkoittaa esimerkiksi hamppukasveja, siemeniä ja kukintoja, jotka saavat sisältää vain pienen määrän päihdyttävää tetrahydrokannabinolia eli THC:ta. Sen sijaan tuotteet saavat sisältää kannabidiolia eli CBD:tä, jonka vaikutusta pidetään rauhoittavana. ✦

Julkaistu 8.2. ilmestyneessä Improbatur 1/2021-lehdessä. Juttua korjattu 11.2.2021, jolloin korjattu Anton Vanha-Majamaan sukunimi eräässä kohtaa muodosta Majamaa muotoon Vanha-Majamaa.

Jaa: