Paniikkipänttäyksestä tehokkaaseen opiskeluun – Muistitutkija antaa täsmävinkit lukiolaisille

Ilmiöt ja yhteiskunta

Uusi lukuvuosi ja loputtomasti opittavaa. Miten tästä selviää? Psykologian tohtori ja muistitutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta lupaa, että ihminen oppii vaikeatkin asiat, kunhan malttaa antaa niille kylliksi aikaa. Nyt hän kertoo neljä asiaa, jotka kannattaa muistaa muistista.


Mari Uusivirta
Nina Riski
1. Opimme sitä, missä huomiomme on – siksi opiskellessa kannattaa keskittyä.

Lyhytkestoinen työmuistimme on rajallinen. Mieleemme jää vain pieni osa asioista, jotka ovat käsillä juuri nyt.

“Tutkitusti tehokkainta on opiskella niin, ettei huomio ole samaan aikaan missään muussa”, psykologian tohtori ja muistitutkija Virpi Kalakoski Työterveyslaitoksesta sanoo.

Kun keskittyy täysillä, opiskeluun ja tehtävien tekoon tarvitsee käyttää vähemmän aikaa. Jos opiskellessa vähän väliä vilkuilee kännykkää tai vaikka edes kuuntelee laulettua musiikkia, tulee huomaamattaan syöneeksi oppimisen tehoa. Keskeytyksen jälkeen vie myös aikaa palata uudelleen opiskeltavaan asiaan.

Vinkki: Testaa pomodoroa! Tauot auttavat huomion ylläpitämisessä. Pomodoro-tekniikassa valitaan itselle sopiva aika, esimerkiksi 20 tai 45 minuuttia, jolloin keskitytään täysin oppimiseen. Ajan loputtua pidetään pieni tauko, vaikka ajatus luistaisi hyvin, ja tauon jälkeen jatketaan taas opiskelua valitun ajan verran.

 

2. Pysyvien muistojen luominen vaatii aikaa. Siksi kannattaa opiskella vähän kerrallaan useina päivinä.

Unohdamme erittäin nopeasti. Vaikka joku asia olisi opittu hyvin, muisto siitä alkaa hiipua vauhdilla ja tasaantuu sitten jollekin tasolle.

Aitoa oppimista ei synny sillä, että lukee kokeisiin edellisenä iltana juuri sen verran, että saa purskautettua oppimansa kokeessa paperille. Ihmiselle on luonnollista unohtaa asiat, jotka tapahtuvat harvoin. Näin käy siksi, että meidän on järkevämpää muistaa ne asiat, jotka tulevat jatkuvasti vastaan.

Unohtamisen katkaisee se, että ottaa asian päivittäin uudelleen käsittelyyn.

“Jos vaikka ensin opiskelee asiaa muutamana päivänä joka päivä, sitten joka toinen päivä ja sitten taas harvemmin, muistijärjestelmä sopeutuu ja osaamisesta tulee yhä pitkäkestoisempaa”, Kalakoski sanoo.

Siksi pilkkominen ja hajauttaminen auttavat erityisesti ylioppilaskirjoituksissa, joissa kysytään jopa pari vuotta aiemmin opittua. Jos haluaa päästä helpolla, aloittaa pysyvien muistojen luomisen ajoissa.

“Kerran opitun mieleen palauttaminen on aina nopeampaa kuin uuden asian opettelu.”

Kalakosken mukaan tutkitusti kaksi tehokkainta oppimistapaa ovat oppimisen testaaminen esimerkiksi harjoituskokeilla tai kuulustelemalla opittua itseltä tai kaverilta ja oppimisen jakaminen useisiin pätkiin.

Vinkki: Älä tee opiskelusta hirmuista urakkaa! Jos viikossa on viisi tuntia aikaa jonkin aineen opiskeluun, on tutkitusti tehokkaampaa opiskella asiaa mieluummin joka päivä tunnin verran kuin yhtenä iltana viisi tuntia. Vaihtelu myös keventää opiskelua, ja itsensä palkitseminen helppojen aineiden opiskelulla vaikeiden välissä pitää yllä vireystasoa.

 

3. Toista ja työstä opiskeltavaa asiaa, niin se jää paremmin muistiin.

Hyviä ja ymmärrettäviä tarinoita muistamme melkein kuin itsestään. Pinnallisesti päntätty ja huonosti sisäistetty asia taas ei tahdo millään kytkeytyä valtavaan muistiverkostoomme, jossa kaikki muu aiemmin opittu odottelee.

“Opittavasta asiasta kannattaa yrittää tehdä itselle merkityksellistä ja mielekästä”, Kalakoski kertoo.

Sen voi tehdä monella tavalla, esimerkiksi elävöittää oppimaansa tarinoilla tai etsiä yhtäläisyyksiä itseä kiinnostaviin asioihin. Opiskeltavaa asiaa voi visualisoida, piirtää tai yhdistää mielessään johonkin väriin.

Myös pelkkä toistaminen ja asiaan palaaminen parantaa oppimista. Jos vaikkapa vieraan kielen opiskelussa tuntuu, ettei vaikeita sanoja opi millään, niiden toistaminen uudelleen ja uudelleen synnyttää väistämättä muistijäljen.

Kikkoja voi käyttää monia yhtä aikaa: vieraan kielen sanat voi yhdistää johonkin lauseeseen, ja käsitteitä voi opiskella käsitekaavioiden ja hauskojen esimerkkien avulla.

Vinkki: Vieraan kielen sanoja opiskellessa kannattaa säästää aikaa ja keskittyä nimenomaan itselle vaikeisiin sanoihin. Kalakoski kehottaa sanalistoja lukiessa merkkaamaan ylös, mitä et vielä osannut, ja käymään seuraavalla kierroksella vain ne läpi. Sanojen kuulustelu itseltä on hyvä keino oppia.

 

4. Ripusta tiedot toisiinsa ja opettele myös muistamista.

Älä hermostu kokeessa, vaikket heti muista vastauksia. Muistaminen on ongelmanratkaisua, ja se voi kestää hetken.

“Aina on jotain, mistä voi saada kiinni sen muistettavan asian”, Kalakoski sanoo.

Asiat jäsentyvät pitkäkestoiseen säilömuistiimme merkitysten kautta. Merkitykset taas syntyvät siitä, miten muistikuvat kytkeytyvät toisiinsa. Tätä kytkemistä voi tehdä tietoisesti muistitekniikoilla. Asiat voivat myös kytkeytyä sattumanvaraisesti ulkoisiin asioihin, esimerkiksi muistoihin opiskelutilanteesta.

Loppujen lopuksi muistaminen on sen miettimistä, mistä narusta vetämällä saa kulloinkin tarvitsemastaan asiasta kiinni.

“Voisi ajatella, että mitä vähemmän on muistettavaa, sitä enemmän muistaa. Mutta se on juuri päinvastoin. Mitä enemmän rikastaa opittua, sitä enemmän luo itselleen reittejä päästä kiinni asiaan.”

Vinkki: Rutiini auttaa muistamisessa. Jos käyttää vaikkapa reaaliaineissa tiettyjä muistitekniikoita, ei tarvitse opiskellessa miettiä joka kerta erikseen, miten asian jäsentäisi muistiin. Kokeessa asiat saattaa saada haettua muistista ihan vain muistelemalla, missä kohti itselle tuttua miellekarttaa tai käsitekaaviota ne ovat ja mitä muita asioita niihin on kytkenyt.

 

Eli: käytä oppimiseen aikaa ja etene askel kerrallaan, se palkitaan viimeistään ylppäreissä! Lopuksi Virpi Kalakoski vastaa vielä muutamaan kysymykseen oppimisesta ja kertoo esimerkiksi, että oppiminen ei edellytä innostusta.

Ensinnäkin: miten sen itselle toimivan opiskelutekniikan voi löytää?

“Ei auta kuin kokeilla ja käyttää erilaisia tekniikoita. Eri oppiaineissa eri jutut voivat tuntua tehokkailta. Opiskelua ei kannata ajatella turhan juhlallisesti. Opiskellessa voi käyttää sovelluksia ja pelejä, testata vaikka Duolingoa kielten opiskeluun tai flashcard-sovelluksia käsitteiden opiskeluun. Tai oppimishetkiä voi leipoa oman arjen keskelle: teipata sanastoa vessan seinään, toistella koulumatkalla yhtä sanaa yhden korttelin verran. Pienetkin rupeamat vievät eteenpäin.”

Miten kokeeseen tai ylioppilaskirjoituksiin voi kerrata tehokkaasti?

“Kannattaa hyödyntää sitä, että kerran opittu on jo pohjalla auttamassa. Muistia pitää vain virkistää. Ensin on parasta hakea kokonaiskuva, vaikka lukemalla kirjan sisällysluettelo tai katsomalla opiskellessa tehtyjä materiaaleja, kuten miellekarttoja. Teksti on nopeampi lukea uudelleen, kun on jotain, mihin ripustaa lukemiaan asioita. Jos on oikein kaukaa viisas, voi ottaa alusta asti käyttöön ison vihkon ja tehdä siihen leveät marginaalit. Marginaaleihin voi kirjoittaa itselleen ikään kuin tenttikysymyksiä jo opiskellessa. Kerratessa voi lukea ensin kaikki kysymykset läpi ennen kuin yrittää vastata ensimmäiseenkään.”

Entä jos tuntuu, ettei kerta kaikkiaan vain opi?

“Jos huomaa oppimisen olevan todella vaikeaa, ensin pitää pohtia, ovatko perusasiat kunnossa. Riittävä uni, säännöllinen ja terveellinen syöminen, riittävä lepo ja palautuminen harrastusten parissa antavat voimaa oppimiseen. Seuraavaksi kannattaa selvittää, onko taustalla joku oppimisvaikeus. Kyse ei ole siitä, että on tyhmä, vaan oppimiseen voi päästä kiinni oppimisen apuvälineillä tai erityisohjeilla.”

Usein sanotaan, että positiivinen suhtautuminen auttaa oppimaan. Onko näin?

“Sellainen perä tässä on, että kun on innostunut, on asiaan helppo keskittyä ja oppimiseen jaksaa käyttää aikaa. Mutta myös innostuneet tarvitsevat hyviä oppimistekniikoita. Motivaatio voi hiipua, jos ei edisty asian kanssa. Ihmisen ei kuitenkaan tarvitse olla innostunut oppiakseen asioita. Oli sitten innostunut tai ei, asioihin perehtyminen edistää oppimista. Perehtyminen auttaa myös pääsemään yli oppimisen alkukynnyksestä, joka tulee usein vastaan, kun alkaa opetella uutta asiaa. Kun pääsee alkukynnyksen ohi ja saa vaikka ulkoa opeteltua peruspalikat, asia avautuu ja siitä voi tulla kiinnostavaa.”

Jaa: