Onko pääsykoeuudistuksesta syytä sterssata? Selvitimme, mikä kaikki uudistuksen myötä todellisuudessa muuttuu

Ilmiöt ja yhteiskunta

Laajasti uutisoitu ja kuumotusta herättänyt korkeakoulujen pääsykoeuudistus tulee voimaan keväällä 2020. Selvitimme, mistä uudistuksessa tarkalleen ottaen on kysymys, ja onko siitä syytä ottaa paineita.

Ida Kannisto
Nina Riski

Ensi keväästä saakka arvosanat ovat entistä keskeisemmässä roolissa, kun ylioppilaaksi valmistuneet pyrkivät yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Pääsykoeuudistus astuu voimaan keväällä 2020. Kyseessä on laaja piskelijavalintauudistus. Valinta muuttuu siten, että ylioppilastodistuksella valitaan jatkossa pääosa opiskelijoista. Siitä huolimatta todistusvalinnan rinnalla säilyvät valintakokeet.

Yliopistoissa suurin muutos on se, että todistuksesta ja valintakokeesta saatavista yhteispisteistä luovutaan.

 

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uudistus on tarpeen, koska vain yksi kolmesta ylioppilaasta jatkaa opintojaan heti lukion jälkeen. Korkeakoulupaikkoja pitäisi olla riittävästi kaikille valmistuville, mutta kymmenessä vuodessa jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden oppilaiden osuus on kasvanut.

Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan Roosa Pajusen mukaan uudistuksen on tarkoitus vähentää esimerkiksi abikevään tuplapänttäystä ja siten vähentää suurta työmäärää.

”Tulevaisuudessa korkeakouluihin pääsee opiskelijoita pääsykokeilla hyvin pitkälti saman verran kuin ennen uudistusta, ja koulutuspaikkoja on tarjolla ihan yhtä paljon kuin ennenkin”, Pajunen sanoo.

Jatko-opinnot aloitetaan Suomessa keskimäärin 24-vuotiaana. Pääsykoeuudistuksella tavoitellaan sitä, ettei välivuosia tule. Lisäksi ministeriö perustelee muutosta sillä, että Suomen malli satoine pääsykokeineen on kallis ja kansainväisesti poikkeuksellinen.

Lukiolaiset ovat ottaneet tulevan uudistuksen vastaan ristiriitaisin mielin. Esimerkiksi Yle uutisoi keväällä, että pääsykoeuudistus lisää lukiolaisten paineita: ylioppilaskirjoituksissa menestyminen muuttuu yhä tärkeämmäksi. MTV uutisoi tammikuussa, että uudistus on lisännyt pitkän matematiikan opiskelua selvästi, ja se näkyi jo talvella lukiolaisten ainevalinnoissa. Esimerkiksi Turussa peräti 80 prosenttia aloittavista opiskelijoista valitsi pitkän matematiikan. Kaikkia matematiikka ei välttämättä kiinnostanut, mutta nuoret kokivat sen vaikuttavan niin paljon korkeakoulupaikan saamiseen, että päättivät valita vaativan aineen siitä huolimatta.

Lukiolaisten Liiton Roosa Pajusen mukaan uudistus jännittää lukiolaisia. Toisaalta hyväksi koetaan se, että abikevään tuplapänttäys vähenee, sekä se, että uudistuksen myötä korkeakoulut ilmoittavat valintaperusteet jo silloin, kun opiskelija aloittaa toisen asteen opinnot.

”Uudistus ei ole vielä kokonaisuudessaan voimassa ennen ensi vuoden kevättä, ja silloin nähdään ensimmäisen kerran kunnolla, mitä se tuo tullessaan. Monet lukiolaiset saavat uudistuksesta myös väärää tai valheellista tietoa, mikä saattaa lisätä paineita tai paniikkia”, Pajunen kertoo.

Pajunen sanoo, ettei valintakoejärjestelmä ole uudistuksen jälkeen vielä täydellinen, vaan työnsarkaa riittää, jotta mahdollisimman moni lukiolainen pääsisi valmistuttuaan suoraan korkeakouluun.

Pääsykoeuudistuksella pyritään minimoimaan välivuosien määrä, mutta toisaalta osa lukiolaisista kokee välivuoden tarpeelliseksi monen vuoden opiskelun jälkeen. Tuoreen nuorten tulevaisuusraportin mukaan 30 prosenttia nuorista suunnittelee pitävänsä välivuoden lukion tai ammatillisten opintojen jälkeen. Välivuoden suosio on tutkimuksen mukaan pysyvästi noussut. Vuoden aikana nuoret haluavat esimerkiksi tehdä töitä ja säästää rahaa, pitää taukoa opiskeluista tai miettiä sopivaa opiskelupaikkaa.

Yliopistohin pyrkiville opiskelijoille pääsykoeuudistus tarkoittaa sitä, että ylioppilastutkinnon perusteella valitaan noin 40−70 prosenttia hakijoista. Määrä vaihtelee koulutuksen mukaan. Myös valintakokeet säilyvät jatkossakin, ja niiden perusteella valitaan opiskelijoista 30−60 prosenttia. Opiskelijavalintojen uudistamishankkeen projektipäällikkö Ulla Sarajärvi kertoo, että todistuksella valitaan kirjoituksissa parhaiten menestyneet, eli he eivät ole kilpailemassa valintakoepaikoista. Valintakokeissa pyritään siirtymään enenevässä määrin aineistokoetyyppiseen kokeeseen. Sarajärven mukaan valintakokeet eivät jatkossa vaadi pitkää ennakkovalmentautumista. Lisäksi avoimen yliopiston väylää ja muita vaihtoehtoisia väyliä, kuten avoimia verkkokursseja, kehitetään. Kaikkien ei siis tarvitse keskittyä todistusvalintaan, koska muitakin mahdollisuuksia on.

Huolestuneille lukiolaisille Sarajärvi muistuttaa, että opiskelupaikkoja on reilusti enemmän kuin usean L:n kirjoittaneita.

”Lukiolaisen tulisi keskittyä opiskelemaan sitä, mikä itseä kiinnostaa. Sisäinen motivaatio on paras kannustin. Ulkoinen motivaatio ei yleensä kanna pitkälle.”

Ammattikorkeakouluihin pyrkiville keskeinen muutos on niin ikään se, että jatkossa todistusvalinnan määrä kasvaa. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluihin pyritään pääsiassa alakohtaisella valintakokeella, kun taas jatkossa todistusvalinnasta tulee yleisempi valintatapa. Uudistuksen myötä käyttöön otetaan yhteiset pistemallit sekä ylioppilastutkinnolla että ammatillisella perustutkinnolla hakeville. Ylioppilastutkinnolla haettaessa pisteet lasketaan äidinkielen, matematiikan ja joko vieraan kielen tai toisen kotimaisen arvosanojen perusteella. Niiden lisäksi valitaan kaksi parasta pisteitä tuottavaa ainetta reaaliaineista tai vieraista kielistä.

”Uudistus ei pakota tekemään (aine)valintoja aikaisessa vaiheessa. Se tuo rauhaa lukio-opintoihin, eikä taktikointia tarvita”, kertoo ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen projektipäällikkö Marko Borodavkin.

Toinen iso uudistus ammattikorkeakouluissa on se, että syksyn 2019 yhteishaussa otetaan käyttöön yhteinen digitaalinen valintakoe, joka korvaa nykyiset koulutusalakohtaiset valintakokeet. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa yhdellä kokeella voi hakea usean eri alan opintoihin. Koe suoritetaan hakijan omalla tietokoneella ammattikorkeakoulun tiloissa. Valintakokeen sisältö määräytyy sen mukaan, mihin hakukohteisiin hakija on hakenut. AMK-valintakokeessa on sekä kaikille hakijoille yhteisiä osioita että eri koulutusalojen omia osioita.

”Valintakoeväylä muuttuu merkittävästi. Valintakokeessa arvioidaan valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-valintakoe ei edellytä ennakkovalmentautumista, eikä siihen liity ennakkomateriaaleja tai -tehtäviä entiseen tapaan”, Borodavkin kertoo.

Todistusvalinta ei ole ainoa väylä päästä opiskelemaan.

Moni pohtii, mitä tulevasta pitäisi ajatella. Onko alettava lukea hiki hatussa matematiikkaa, vaikka tietäisi, ettei halua matemaattista ammattia? Ainakin uudistusta tehneet ovat sitä mieltä, että näin ei tarvitse toimia.

”Maailma ei lopu siihen, jos huippuarvosanoja ei tule. Jos arvosanat eivät riitä, voi hakea vielä valintakoeväylän tai avoimen väylän kautta”, sanoo Marko Borodavkin.

Lisää tietoa pääsykoeuudistuksesta: minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat ja ammattikorkeakouluun.fi

Juttu on julkaistu 5.8. ilmestyneessä Improbatur 3/2019 -lehdessä.

Jaa: