Nuoret kyllästyivät aikuisten saamattomuuteen – tuhannet lakkoilivat ilmaston puolesta ympäri maan

Uutinen

Tyytymättömyys ilmastopolitiikan riittämättömyyteen on ajanut nuoret ympäri maailman lakkoilemaan paremman tulevaisuuden puolesta. Improbatur oli paikalla nuorten ilmastolakossa Helsingissä.


  &  Aleksi Airaksinen

Helsingissä järjestettiin perjantaina 15. maaliskuuta kansainvälinen nuorten ilmastolakko ja marssi, johon osallistui poliisin arvion mukaan noin 3000 henkeä. Vastaavia marsseja ja lakkoja järjestettiin ympäri Suomen yli 30 paikkakunnalla esimerkiksi Tampereella, Jyväskylässä, Vimpelissä, Hämeenlinnassa, Rovaniemellä ja Turussa.

Helsingissä marssi lähti liikkeelle Senaatintorilta ja eteni kulkueena Eduskuntatalon edustalle. Ilman täyttivät “ilmastotekoja, ilmastotekoja, ilmastotekoja, nyt, nyt, nyt” -huudot.

Mielenilmausten tavoitteena on saada päättäjät ryhtymään hanakammin toimiin Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmastolakot aloitti viime syksynä ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg. Ennen viime syksyn Ruotsin valtiopäivävaaleja hän oli menemättä kouluun kaiken kaikkiaan kolmen viikon ajan. Hän vaati, että Ruotsin valtio alkaisi ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan. Thunbergin ajatusmaailman mukaan on turhaa opiskella tulevaisuutta varten, jos sitä kohta ei enää ole, eikä kukaan tee asialle mitään.

Tämän jälkeen lakot ja mielenilmaukset ovat jatkuneet viikoittain aina perjantaisin ja ne ovat levinneet paitsi Ruotsissa muihin kaupunkeihin, myös maailmalle. Lakkoja on järjestetty esimerkiksi Saksassa, Belgiassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa. Suomessa mielenilmauksia järjestää Fridays For Future Suomi.

Ysiluokkalaiset Alina, Taru ja Mari Ruusvuoren koulusta tulivat paikalle, sillä he haluavat vaikuttaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ja kokevat, että päättäjät eivät tee tarpeeksi ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

“Me olemme viimeinen sukupolvi, joka voi vaikuttaa tähän asiaan ja haluamme, että se tapahtuu nyt”, toteaa Taru.

 

Alina (vas.), Taru ja Mari painottavat vaatteiden kierrättämistä, ettei niitä tarvitsisi tuottaa yhtä paljon lisää kuin tällä hetkellä tuotetaan.

17-vuotias Vertti Espoolahden lukiosta huudatti nuoria megafoni kädessä kulkueen edetessä eduskuntatalolle.

“Tämä megafoni tuli vähän vahingossa minulle. Olin eturivissä ja jonkun piti käyttää megafonia. Olin se, jolle se annettiin”, Vertti naurahtaa ja jatkaa:

“Ilmastonmuutokseen pitäisi vaikuttaa puolueesta riippumatta. Suomen pitäisi ryhtyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin toimiin.”

Vertti Anttila toteaa, että on itse valmis esimerkiksi kierrättämään enemmän, vähentämään lihansyöntiä ja käyttämään julkista liikennettä.

Suomen lukioissa lakkoon ollaan pääsääntöisesti suhtauduttu myönteisesti ja poissa koulusta on saanut olla ilmoittamalla asiasta opettajalle. Esimerkiksi Turussa sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen on todennut, että ilmastolakko on lapsen perustuslaillinen oikeus, eikä sitä voida kieltää. Monet opettajat ja yksittäiset koulut ovat tukeneet ilmastolakkoon osallistumista julkisesti:

Myös muun muassa osa Helsingin yliopiston tutkijoista ja opettajien maailmanjärjestö kannustivat opiskelijoita lakkoon:

Joitain soraääniä on kouluilta ja kansalaisilta kuulunut. Yle uutisoi keskiviikkona, että osassa kouluista on lähetetty Wilma- ja Helmi-viestejä, joissa oppilaita kehotetaan osallistumaan opetukseen ja jättämään lakkoilu sikseen. Lakkoa on arvostelu myös tekosyynä koulusta  lintsaukseen:

Ilmastolakkoon osallistunut 16-vuotias Emmi tuli Helsingin mielenosoitukseen Raaseporista.

“Näin Gretan videon YouTubessa ja se sai minut heräämään ja tekemään jotain”, sanoo Emmi.

“Olemme valmiita ryhtymään ihan mihin vain tekoihin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi”, helsinkiläinen Riikka painottaa.

Markuksen (vas.), Riikan, Nooan ja Emmin mukaan toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on ryhdyttävä nyt.

19-vuotiaan helsinkiläisen Sokoreyn mielestä ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka ja tekoihin sen pysäyttämiseksi on ryhdyttävä nyt.

“Metsähakkuita tulisi vähentää, lihan ja lentämisen verotusta pitäisi kiristää ja esimerkiksi junaliput voisivat olla edullisempia ja junayhteyksiin pitäisi panostaa enemmän”, Mohamed listaa keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Sokorey Mohamed on jo karsinut lentämisensä minimiin. Hän matkustaa yleensä Eurooppaankin junalla, vaikka siinä kuluu pidempi aika.

Seuraava suurempi mielenilmaus ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta järjestetään Helsingissä lauantaina 6. huhtikuuta. Ilmastomarssi #2 -nimeä kantava tapahtuma on jatkoa viime syksynä järjestetylle ilmastomarssille.

Helsingin ilmastomarssille osallistui noin 3000 nuorta.
Jaa: