Mitä tehdä välivuonna? Hyviä uutisia: mahdollisuuksia on lukuisia, ja tässä jutussa esittelemme niitä

Ilmiöt ja yhteiskunta

Jos ovet korkeakouluun eivät heti avaudu, ei hätää! Lukion päättymisen jälkeen vain noin 28 prosenttia valmistuneista jatkaa suoraan seuraaviin opintoihin.


Aleksi Airaksinen
Juliana Hyrri

Kansanopistoon?

Kansanopisto voi olla hauska ja hyödyllinen tapa viettää välivuotta niille, jotka haluaisivat kokeilla, olisiko esimerkiksi psykologian opinnot oma juttu. Opistoissa on nimittäin mahdollisuus valmistautua pääsykokeisiin tai suorittaa korkeakouluopintoja. Opistoissa voi myös suorittaa erilaisia ammatillisia perustutkintoja kuten lastenohjaajan, matkailualan tai audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnot. Vaihtoehtoisesti voi sivistää itseään ja opiskella esimerkiksi korean kieltä tai pelisuunnittelua. Kansanopistot ovat yhdistysten, säätiöiden tai kuntien ylläpitämiä ”sisäoppilaitoksia”. Osalla opistoista on arvo- tai aatetaustaa, osa on sitoutumattomia. Kansanopistojen linjat kestävät yleensä lukuvuoden verran. Lisäksi tarjolla on lyhyempiä kursseja, esimerkiksi kesäisin tai viikonloppuisin.

Suomessa on noin 90 kansanopistoa ympäri maan aina Hangosta Rovaniemelle. Haku opistoihin tapahtuu yleensä keväällä tai kesällä opistosta saatavalla lomakkeella tai vapaamuotoisella hakemuksella.

Kolme neljäsosaa kansanopistojen linjoista on opiskelijoille maksullisia. Joskus hinta kattaa opetuksen lisäksi myös ruuan, asumisen sekä mahdolliset materiaalit. Opistojen järjestämä ammatillinen peruskoulutus on pääsääntöisesti maksutonta. Lisätietoja maksuista kannattaa selvittää suoraan oppilaitokselta.

Kuva: Emma Uusi-Kokko

 

Emma Uusi-Kokko (19):

”Opiskelen teatteri-ilmaisun linjalla ohjaamista Työväen akatemiassa Kauniaisissa. Aloitin opinnot viime vuoden elokuussa ja linjan opinnot kestävät huhtikuun loppupuolelle saakka.

Teatterialalla on tavallista, että ennen teatterikorkeakoulua käydään jokin kansanopiston linja, joka valmentaa korkeakouluun pääsyyn. Kansanopisto oli minullekin jo pitkään vaihtoehto, mutta tästä kyseisestä kansanopistosta kuulin ensi kertaa viime keväänä, kun kaikille teatterikorkeakoulun pääsykokeissa olleille lähetettiin täältä sähköpostia. Opetus on täällä monipuolista ja vaihtelevaa. Meillä on kaksi vakio-opettajaa sekä lisäksi paljon vierailevia opettajia, jotka ovat ammattilaisia teatterialalla. Työväen Akatemian teatteri-ilmaisun linjalla suoritetaan teatterikorkean ja Turun amk:n Taideakatemian avoimia kursseja. Esimerkiksi eurooppalaisen teatterin historian saa myöhemmin hyväksiluettua automaattisesti, mikäli pääsee opiskelemaan teatterikorkeaan.

Tämä linja maksaa noin 2500 euroa, ja se sisältää pääosin pelkät opinnot. Koulu auttoi meitä jonkin verran rahallisesti opintomatkassa Skotlantiin sekä maksaa joitain teatteriesityksiä, mutta asuminen, ruoka ja muut kulut on hoidettava itse.”

Mitä tukia ja etuuksia voi saada?

  • Voit saada opintotukea, jos opinnot kestävät yhtäjaksoisesti yli 2 kuukautta. Opintotuki koostuu tällöin opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta.
  •  Kansanopistossa opiskeleva voi olla oikeutettu opintosetelityyppiseen avustukseen. Tästä lisää kannattaa kysyä opistolta, jonne on hakemassa.
  •  Vähintään lukuvuoden verran opiskelevat ovat oikeutettuja VR:n ja Matkahuollon yhteiseen opiskelijakorttiin, joka oikeuttaa alennuksiin julkisilla matkustettaessa.

 

Au pairiksi?

Au pairiksi lähteminen on hyvä vaihtoehto, jos haluaa tutustua syvemmin yhden maan kulttuuriin ja tapoihin, parantaa kielitaitoa ja on hyvä toimimaan esimerkiksi lasten kanssa. Au pair auttaa isäntäperhettään lastenhoidossa ja muissa kotitöissä, joista on yhteisesti sovittu.

Au pairiksi lähteminen alkaa yleensä ottamalla yhteyttä johonkin au pair -paikkoja välittävään tahoon. Tämän jälkeen tulevaa au pairia haastatellaan sopivuudesta tehtävään ja hänet esitellään muutamalle mahdolliselle perheelle. Jos he ovat kiinnostuneita, sovitaan haastattelu au pairin ja perheen kesken. Perhe tekee päätöksen au pairin ottamisesta itsenäisesti. Myönteisen päätöksen jälkeen voikin alkaa varaamaan lentolippuja ja huolehtia vakuutukset sekä mahdolliset viisumit kuntoon.

Au pair -paikkoja välittävät erilaiset järjestöt sekä yksityiset yritykset, Suomessa esimerkiksi Allianssin nuorisovaihto, EurAuPair, Nordic Nannies sekä AuPairWorld.

Kuva: Elli Routavaara

 

Elli Routavaara (21):

”Valmistuttuani lukiosta keväällä 2017 lähdin au pairiksi Australiaan. Siskoni oli ollut myös au pairina ja hän innosti minuakin lähtemään au pairiksi. Lisäksi pidän lasten kanssa olemisesta ja halusin pois Suomesta.

Au pairiksi lähteminen oli melko pitkä prosessi. Piti etsiä perhe, hakea viisumit, ostaa lennot ja muuttaa pois vuokra-asunnosta Suomessa. Kun kaiken sai hoidettua, loppu meni nopeasti.

Perheen löysin aupairworld.com -sivustolta. Perheeseeni kuuluivat vanhemmat, kaksi tyttöä, jotka olivat aloittaessani kuusi kuukautta ja neljä vuotta vanhoja, sekä koira.

Töihini perheessä kuuluivat yleisesti lastenhoito, ruuan laittaminen, yleinen siisteys, pyykinpesu sekä koko talon siivoaminen kerran viikossa.

Parhaita puolia au pair -ajassa olivat muun muassa kielen ja kulttuurin oppiminen sekä lasten kanssa työskentelystä saatu kokemus. Oli parasta olla osa ihanaa perhettä. Olin au pairina seitsemän kuukautta, mutta lopulta asuin perheen kanssa melkein puolitoista vuotta tehden töitä samalla, kun aloitin opinnot Australiassa.

Minulle kuului ilmaisen asumisen lisäksi viikoittainen palkka. Sain säästettyä melko hyvin rahaa. Lisäksi tein ylimääräisiä lastenhoitotöitä myös muille perheille. Sain perheeltä myös aina tarvittaessa tukea ja heille pystyi kertomaan huolista ja murheista. Au pairina olon jälkeen jäin asumaan Australiaan. Tällä hetkellä opiskelen ja työskentelen päiväkodissa.”

Mitä tukia ja etuuksia voi saada?

  •  Au pair saa oman kalustetun huoneen, ylläpidon sekä taskurahaa perheeltä.
  • Perheeltä saatava taskuraha on usein muutamia satoja euroja viikossa kohteesta riippuen.

Opiskelemaan avoimeen?

Avoimessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa voi opiskella kuka tahansa ja melkeinpä mitä vain. Molemmissa voi opiskella niin yksittäisiä kursseja kuin laajempia kokonaisuuksia.

Opiskelu avoimessa korkeakoulussa antaa mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin ja itseä kiinnostavaan alaan, hakea korkeakouluun avoimen väylän kautta tai esimerkiksi vain kehittää yleissivistystä. Avoimessa korkeakoulussa ei voi suorittaa tutkintoa.

Opintoja avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suorittanut voi hakea tutkinto-opiskelijaksi joko erillishaun tai yhteishaun kautta. Pääsyvaatimukset avoimen linjan kautta vaihtelevat korkeakouluittain ja aloittain. Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot ovat maksullisia. Maksut vaihtelevat kouluittain, mutta ovat maksimissaan 15 euroa per opintopiste.

Kuva: Tapani Aaltio

 

Anton Aaltio (22):

”Kun syksyksi suunniteltu työpaikka ei toteutunutkaan, aloin selvittää erilaisia vaihtoehtoja ja löysin avoimen AMK:n. Soitin Haaga-Heliaan, kyselin lisää avoimesta väylästä ja ilmoittauduin syksyn kursseille.

Nyt opiskelen journalismia avoimella linjalla Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Aloitin opinnot syksyllä 2018 sen jälkeen, kun en päässyt opiskelijaksi yhteishaun kautta. Totesin, että paras vaihtoehto on aloittaa opinnot avoimessa. Avoimessa AMK:ssa opiskelu eroaa melko vähän tutkinto-opiskelijoiden opinnoista. Parhaiten sen, että olen avoimen linjan opiskelija, huomaa tiedonkulussa. Kaikki viestit eivät aina tule perille saakka. Itse pitää olla todella aktiivinen.

Kursseille ilmoittautuessa avoimen väylän opiskelijat eivät ole etusijalla. Vaikka olisin ilmoittautunut ensimmäisten joukossa, niin tutkinto-opiskelijat otetaan kursseille ensimmäisinä. Mikäli tämän jälkeen on tilaa, otetaan kursseille avoimen opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä. Tähän mennessä olen kuitenkin päässyt kaikille haluamilleni kursseille.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa on käytössä lukukausimaksu, joka on Haaga-Heliassa 150 euroa lukukaudessa. Saan vanhemmilta vielä jonkin verran apua opiskeluun liittyvissä asioissa. Lisäksi syksyllä tein opiskelujen ohella kahta työtä ja nyt keväällä kolmea. Näillä pystyy melko hyvin paikkaamaan sen, ettei ole oikeutettu opintotukeen.

Keväällä haen yhteishaussa avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi ja periaatteessa se vaatii 60 suoritettua opintopistettä sekä vähintään kolmen keskiarvon. Lisäksi on motivaatiohaastattelu, jossa mitataan soveltuvuutta alalle.”

Mitä tukia ja etuuksia voi saada?

  • Opiskelu avoimessa korkeakoulussa katsotaan sivutoimiseksi opiskeluksi eikä siihen ole mahdollista saada Kelan opintotukea.
  • Mikäli opiskelet avoimessa yliopistossa esimerkiksi kansanopiston kautta, saatat olla oikeutettu hakemaan opintoseteliä.
  • Tällä hetkellä avoimen väylän opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta saada opiskelijakorttia, sillä avoimen opiskelijat eivät voi liittyä ylioppilastai opiskelijakuntaan.

Matkustamaan?

Maailmalle lähteminen tavalla tai toisella on myös monen mielessä välivuoden aikana. Mahdollisuuksia ulkomaille lähtemiseen on lukemattomia. Voit pakata elämäsi esimerkiksi pariksi kuukaudeksi rinkkaan ja lähteä kiertämään Aasiaa ja yhdistää siihen esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Tätä voi tehdä muutamista viikoista aina kokonaiseen vuoteen saakka niin opetuksen, ympäristön kuin sosiaalialojen parissa. Vapaaehtoistyötä ulkomailla tarjoavat esimerkiksi Allianssin nuorisovaihto, GoXplore tai Maailmanvaihto. Myös muita vaihtoehtoja on: miltä kuulostaisi esimerkiksi rypäleiden
kerääminen viinitilalla Ranskassa majoitusta vastaan?

Monet yritykset ja yhdistykset tarjoavat myös lyhyempiä muutaman viikon mittaisia kielikursseja. Interrail on hyvä keino nähdä ja kokea Eurooppaa joko lyhyemmän tai pidemmän ajan. Tarjolla on reilipasseja parista viikosta aina kolmeen kuukauteen. Interrail on edullinen ja ympäristöystävällinen tapa matkustaa Euroopan halki ja tutustua uusiin kulttuureihin. Euroopan parlamentti rahoittaa DiscoverEU-hanketta, jossa jaetaan vuosittain jopa 15 000 interrail-passia 18-vuotiaille. Lisätietoa tästä löytyy Euroopan unionin sivuilta. VR myy sekä kaikissa interrail-maissa kelpaavaa reilipassia, että
maakohtaisia passeja.

Töihin?

Välivuonna on loistava mahdollisuus päästä kokeilemaan työskentelyä erilaisilla aloilla, vaikka alan koulutusta ei olisikaan. TE-toimistojen kautta voi hakeutua työkokeiluun, joka antaa mahdollisuuden tutustua mahdollisesti itseä kiinnostavaan alaan ennen opintoja. Työkokeilu ei ole työsuhde, joten siitä ei myöskään makseta palkkaa. Työkokeilun aikana on mahdollista saada työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa.

Armeijaan tai siviilipalvelukseen?

Moni siirtyy lukiosta suoraan suorittamaan maanpuolustusvelvollisuutta joko armeijaan tai siviilipalvelukseen ja pitää näin myös välivuoden ennen mahdollisia korkeakouluopintoja. Molemmissa vaihtoehdoissa on mahdollisuus oppia uusia taitoja erilaisilta osa-alueilta ja saada jopa työpaikka
palveluksen jälkeen. Kaikille velvollisille maksetaan palvelusajalta päivärahaa, joka on verotonta tuloa. Lisäksi tilanteesta riippuen velvollinen saa muitakin tukia.

Juttu on julkaistu 6.5. ilmestyneessä Improbatur 2/2019 -lehdessä.

Jaa: