Mistä voit tietää, että tämä artikkeli on totta? Testaa tutkivan journalistin taitosi ja erota valeuutiset tosista

Ilmiöt ja yhteiskunta

Valeuutiset ja disinformaatio muuttavat jatkuvasti muotoaan, ja niiden levittäjät pyrkivät mielipidevaikuttamiseen. Tässä jutussa kerromme, miten voi paljastaa näytölle ilmestyvän valheen.


Säde Mäkipää
Tuomas Ikonen

Mitä yhteistä on paavilla, Brexit-vaaleilla, pakolaiskriisillä ja Frozen 2 -elokuvalla? Vastaus: niistä kaikista on liikkunut väärää tietoa internetissä.

Termi valeuutinen on ollut viime vuosina esillä paljon. Fake news -sanapari on tuttu kaikille Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia Twitterissä seuraaville, ja muutkin poliitikot ovat käyttäneet termiä edistämään omaa agendaansa: esimerkiksi Syyrian johtaja Bashar al-Assad ja hänen hallintonsa viranomaiset ovat käyttäneet fake news -termiä kieltäessään tietoja teloituksista ja kidutuksista. Kiinan armeijalla taas on verkkosivu, jolla kansalaiset voivat ilmiantaa armeijalle haitallisia uutisia valeuutisina.

Mikä valeuutinen tarkalleen ottaen siis on? Kysyimme sitä toimittaja Johanna Vehkoolta. Hän on seurannut digitaalisten valeuutisten kehitystä vuodesta 2011 lähtien. Vehkoo kirjoittaa Ylen Valheenpaljastaja -artikkelisarjaa ja hänen teoksensa Valheenpaljastajan käsikirja ilmestyi viime syksynä.

”Valeuutinen yrittää esittää journalismia mutta ei ole sitä. Olennaista termissä on sana uutinen: ihmisiä pyritään harhauttamaan perinteisen uutisen ulkoasulla. Näin ollen valeuutisiksi ei pidä nimittää muita disinformaation muotoja”, Vehkoo sanoo.

Disinformaatio tarkoittaa harhaanjohtavaa tai väärää tietoa, jota levitetään tahallisesti. Misinformaatio taas tarkoittaa sellaista väärää tietoa, jota levitetään tahattomasti tai vahingossa.

Valeuutisia on ollut olemassa jo vuosisatojen ajan. Vehkoo esittelee kirjassaan esimerkin vuodelta 1835. Silloin yhdysvaltalainen sanomalehti The Sun julkaisi kuuden artikkelin sarjan, jossa väitettiin, että Kuussa eläisi majavia, biisoneita, yksisarvisia ja lepakonsiipisiä humanoideja. Uskomattoman löydön elämästä kuussa oli artikkelisarjan mukaan tehnyt tähtitieteilijä Sir John Herschel. Ja uskomatonta se olikin.

Myös digitaalisia valeuutisia ja valeuutissivustoja on ollut olemassa jo pitkään, mutta maailmanlaajuinen puheenaihe niistä tuli Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikaan vuonna 2016. Yksi esimerkki on Buzzfeed-uutissivuston julkaisema paljastusjuttu makedonialaisesta pikkukaupungista Velesistä, jossa lukiolaiset tehtailivat valeuutissivustoja ja erityisesti Trumpin kannattajille suunnattuja valeuutisartikkeleita esimerkiksi tämän vastaehdokkaasta Hillary Clintonista, ja tienasivat sivuilla olevista mainoksista rahaa.

Klassinen valeuutinen mukailee journalistista artikkelia rakenteeltaan ja ulkoasultaan. Esimerkiksi sivusto ABCnews.com.co jäljitteli URL-soitteellaan, logollaan ja visuaalisella ilmeellään yhdysvaltalaista isoa uutissivustoa ABC Newsiä. Valesivusto julkaisi muun muassa uutisen, jonka mukaan Clintonin tukijoille olisi maksettu palkkio Trumpin kampanjakiertueella protestoinnista.


Mihin valeuutisilla pyritään?
Motiiveja niiden tekemiseen ja levittämiseen on monia, mutta yhteinen nimittävä tekijä on mielipidevaikuttaminen. Yleinen ja globaali ilmiö on yritys vaikuttaa ihmisten äänestyspäätöksiin ja vaalituloksiin.

”Keskustelu pyörii Jenkkien ja Venäjän ympärillä, mutta vaalivaikuttamista on havaittu kymmenissä maissa. Valeuutisten tekijät voivat olla ulkomaisia tai kotimaisia toimijoita”, kertoo Johanna Vehkoo.

Valeuutisilla tai disinformaatiolla vaaleihin vaikuttaminen ei aina tarkoita yksittäisten ehdokkaiden mustamaalaamista. Esimerkiksi Ruotsissa vuonna 2018 käytyjen parlamenttivaalien aikana verkossa kierrätettiin huhuja siitä, että vaaleihin olisi liittynyt vilppiä. Näillä väitteillä pyrittiin rapauttamaan äänestäjien luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja sen toimivuuteen.

Suomessa valeuutisia tuotetaan eniten rasistisin motiivein. Vehkoon mukaan vuosi 2015 oli suomalaisten valeuutisten niin sanottu kulta-aika, sillä samana vuonna Suomeen tuli poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Valeuutisia levittivät ja levittävät yhä erilaiset vihasivustot, mutta niiden lisäksi erilaiset huhut ja disinformaatio lähtevät usein liikkeelle postauksista sosiaalisessa mediassa.

”Silloin liikkui paljon turvapaikanhakijoita ja esimerkiksi sosiaaliturvan väärinkäyttöä koskevia, keksittyjä juttuja. Niitä levittivät yhdessä sekä Facebook-ryhmät että valeuutissivustot. Joskus huhut lähtivät liikkeelle esimerkiksi Facebook-ryhmään tehdystä tai yksittäisten henkilöiden postauksista, joista vale- tai vihasivustot tekivät uutisen, tai sitten toisin päin.”

Vehkoo on ollut mukana Huhumylly-sivuston tekemisessä ja ylläpitämisessä. Sivustolle kerättiin tietoa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita koskevista huhuista ja nettihuijauksista vuosina 2015 ja 2016. Sivustolle kootut huhut ovat poliisin tai perinteisen median, kuten Ylen tai paikallislehtien korjaamia ja perättömiksi osoittamia. Sivustolta löytyy esimerkiksi paikallislehti Alasatakunnan juttu, jossa kerrotaan sosiaalisessa mediassa levinneestä valeuutisesta, joka näyttää kuvakaappaukselta lehden sivulta. ”Kuvakaappaus”, jonka mukaan Kauttuan Toipilaskotiin olisi tulossa vastaanottokeskus, oli kuitenkin väärennös. Lehti oli tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Osa kansainvälisistä ja suomalaisista valeuutisista ja disinformaatiosta on kuitenkin päätynyt myös perinteisen median uutisoimiksi. Se on valeuutisten levittäjille lottovoitto. Johanna Vehkoo toivookin viestimiltä malttia.

”Perinteisessä mediassa tehdään usein juttuja aiheista, joista tulee viraaleja, vaikka ne olisivat vain huhuja. Harhaanjohtavien huhujen uutisointi vahvistaa asian todentuntuisuutta, ja ihmiset uskovat niihin entistä enemmän. Myös toisto vahvistaa asian todentuntuisuutta. Perinteisen median pitäisi olla tässä varovainen.”

Perinteisistä uutisia ulkomuodoltaan muistuttavista uutisista on puhuttu viime vuosina paljon, ja ihmisten tietoisuus niistä on lisääntynyt. Disinformaatiota voidaan levittää kuitenkin monilla muillakin tavoin. Kuva- ja äänimanipulaatiota, niin sanottuja deepfake-videoita ja somen yksityisissä ryhmissä jaettuja valheita pidetään lähitulevaisuuden informaatiovaikuttamisen isoimpina ongelmina, mutta vähempikin voi riittää.

Marraskuussa somessa levisi video eduskunnan kyselytunnilta. Kyseisellä videolla kansanedustaja Jussi Halla-Aho (ps) kysyy sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr) meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle. Kyselytunnilla Ohisalo vastasi kysymykseen, että ihmisiä ei pitäisi oikeusvaltiossa asettaa vastakkain. Feikkivideolla Ohisalo kuitenkin vastaa, että hallitus pitää kiinni siitä, että ulkomaalaisten turvallisuus menee suomalaisten edelle. Manipuloidulle videolle oli leikattu osa Ohisalon vastauksesta täysin toiseen kysymykseen. Disinformaation levittämiseen riitti siis aivan tavallinen videon editointi, leikkaaminen ja liittäminen. Videota jaettiin somessa tuhansia kertoja, ja Facebook- sekä Twitter-kommenttien perusteella moni otti sen todesta.

”Niin kauan kun näin ilmiselvät huijaukset menevät läpi, ei mitään deepfakea edes tarvita. Tämän videon kohdalla vahvistusharha on astunut peliin, ihmiset ovat jakaneet videota poliittisessa innossaan. On haluttu uskoa, että se on totta”, sanoo Vehkoo.

Vahvistusharha tarkoittaa sitä, että ihmiset uskovat helpommin sellaisiin väitteisiin, jotka tukevat omaa maailmankuvaa, kuin sellaisiin, jotka ovat sen kanssa ristiriidassa. Hakeudumme siis sellaisen tiedon pariin, joka vahvistaa omaa maailmankuvaamme. Kukaan ei ole sille immuuni.

Miten voisimme erottaa valeuutiset ja disinformaation luotettavasta tiedosta verkossa? Tutkimusten mukaan vanhemmat ihmiset jakavat nuoria enemmän valeuutisia. Valheiden levittäjät kehittävät kuitenkin jatkuvasti uusia tapoja tehdä disinformaatiosta uskottavaa.

Johanna Vehkoo kehottaa käyttämään maalaisjärkeä: kun uutisen tai somepostauksen lukee, kannattaa miettiä, mistä tiedot on saatu. Onko jutussa linkkejä alkuperäisiin lähteisiin tai käykö tekstistä ilmi, mistä tiedot on saatu? Kuka on tekstin kirjoittaja ja millä alustalla se on julkaistu?

Tietoja voi myös tarkistaa itse. Vehkoo neuvoo Valheenpaljastajan käsikirjassaan, että sivuston osoitetta voi tutkia hakukoneilla, ja kyseisen sivuston voi rajata pois hakutuloksista kirjoittamaan hakukenttään ensin miinusmerkin (esimerkiksi -improbatur.fi). Näin pääsee näkemään, mitä esimerkiksi muut mediat ovat sivustosta kirjoittaneet. Kuville voi tehdä käänteisen kuvahaun, joka paljastaa muun muassa, onko kuvaa käytetty joillakin muilla sivustoilla tai muissa yhteyksissä. Videoiden alkuperää on hankalampaa jäljittää, mutta videosta voi ottaa ruutukaappauksia ja tehdä niille käänteisiä kuvahakuja.

Lopuksi kannattaa miettiä, kuulostaako asia liian hyvältä ollakseen totta. Olemme kaikki alttiita vahvistusharhalle, joten omaan ideologiaan sopivat aiheet kannattaa syynätä läpi erityisen tarkasti.

 

TESTI: Paljasta valeuutiset

Alla on otsikoita jutuista, jotka ovat joko tosia tai valeuutisia. Löydätkö joukosta viisi valeuutista? Testaa tutkivan toimittajan ja salapoliisin taitosi. Voit halutessasi käyttää apuna – oi kyllä – internetiä. Vastaukset löydät otsikoiden alta.

 

1. UUSI TUTKIMUS VAROITTAA: Ihmisten loppuunpalamisen CO2-päästöt huomattavasti luultua suuremmat

2. Riita ruumiin kanssa poseeranneesta SEAL-sotilaasta johti laivastoministerin potkuihin Yhdysvalloissa

3. PELOTTAVA HAVAINTO: Puhelimen kamera napsahti päälle, kun Facebook oli auki

4. Ranskassa keltaliiveiksi kutsutut mielenosoittajat sytyttivät Notre Damen palon

5. Trumpin erikoiset käsinkirjoitetut muisti laput tallentuivat kameralle, pian niiden pohjalta tehtiin biisi – Internet riemastui emorock-videosta

6. GRETA THUNBERGIN JUNATWIITISTÄ TULI SOMEKOHU SAKSASSA: Ilmastoaktivisti kuvasi itsensä istumassa junan lattialla – myöhemmin rautatieyhtiö kertoi Thunbergin matkustaneen ykkösluokassa

7. Hillary Clintonin meilejä tutkinut FBI-agentti löytyi murhattuna

8. Mies kuoli ruohon leikkurin alle, seura kunta ja työntekijä tuomittiin työturvallisuusrikoksesta

9. Ulkomaalainen pedofiili houkutteli koululaisia taksiin Espoossa

10. Marko Salmikunnas pukeutuu Ferrarin punaiseen – Hirvensalmelainen sai yllättävän työtarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä

11. IISALMELAINEN MISKA NAPPASI HUIPPUPESTIN HOLLYWOODISTA: nähdään Moderni perhe -sarjassa Ariel Winterin aisaparina – heittää jaksossa vitsin selvällä suomella

Oikeat vastaukset:

1. Valetta. Uutinen on huumorisivusto Lehden (lehtilehti.fi) tekemä juttu. Lehti parodioi suomalaista ja kansainvälistä journalismia ja mediaa. Satiiri on kuitenkin eri asia kuin valeuutisointi.

”Satiirin tarkoitus on kiinnittää huumorin avulla huomio johonkin yhteiskunnalliseen epäkohtaan. Eli tarkoitus ei ole johtaa ihmisiä harhaan vaan naurun avulla käsitellä asiaa”, tarkentaa Johanna Vehkoo.

2. Totta. Kansainväliset ja suomalaiset mediat uutisoivat marraskuussa, että Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper on erottanut maan laivastoministerin Richard Spencerin. Spencer ajoi pursimies Edward Gallagherin erottamista erikoisjoukoista ja hänen Seal-tunnustensa perumista, koska hänet oli tuomittu Isis-epäillyn ruumiin kanssa poseeraamisesta Irakissa 2017. Otsikko on Ilta-Sanomien verkkosivuilta.

3. Totta. Jotkut Facebook-käyttäjät raportoivat viime syksynä, että puhelimen kamera meni päälle itsestään, kun Facebook-sovellus oli auki. Facebook vahvisti vian tiedotteessaan ja kertoi korjanneensa ongelman uudessa päivityksessään. Otsikko on Ilta-Sanomien verkkosivuilta.

4. Valetta. Notre Damen katedraalin palosta kiersi verkossa erilaisia salaliittoteorioita, joista yksi oli se, että ranskalaiset mielenosoittajat, pukeutumisensa perusteella keltaliiveiksi nimetty joukko, olisi sytyttänyt palon. Ranskan syyttäjänviraston mukaan Notre Damen katedraalin tulipalossa ei epäillä tahallista rikosta.

”On aika tyypillistä, että kun tapahtuu jokin katastrofi tai esimerkiksi terrori-isku, lähdetään siitä nopeasti levittämään valeuutisia. Pyrkimyksenä voi olla jonkun tahon lavastaminen tekijäksi, tai valeuutisilla voidaan pyrkiä peittelemään oikeaa tekijää”, sanoo Vehkoo.

5. Totta. Kuvatoimisto Getty Imagesin kuvaaja Mark Wilson onnistui ottamaan valtaisaksi meemiksi muodostuneen otoksen presidentti Donald Trumpin muistiinpanoista. Otsikko on Helsingin Sanomien Nytistä.

6. Totta. Jutun otsikko ja sisältö pitävät paikkansa, mutta tapahtumasarjassa esitettiin kärjistettyjä väitteitä. Joulukuussa ilmastoaktivisti Greta Thunberg twiittasi kuvan itsestään junan lattialla saatetekstillä ”Matkustamassa ylitäysissä junissa Saksan läpi.” Tämän jälkeen saksalainen rautatieyhtiö vastasi Thunbergin twiittiin ja kiitti häntä, mutta lisäsi myös, että Thunberg olisi voinut kiittää yhtiötä ”tiiminsä ammattimaisesta palvelusta ykkösluokan istumapaikalla”. Deutsche Bahn siis vihjasi, että Thunberg jakoi perätöntä tietoa matkastaan. Tämän jälkeen Thunberg twiittasi uudestaan, että hänen ensimmäinen junansa oli peruttu, joten hän istui lattialla, kunnes sai viimeisessä junassa istumapaikan. Gretan sanomiset vahvisti hänen kanssaan matkustanut Dagens Nyheterin toimittaja.

7. Valetta. Kyseessä on klassinen valeuutinen, joka julkaistiin Denver Guardian -nimisellä sivustolla. Juttu mukaili journalistista kieltä ja visuaalisuutta.

”Tämä valeuutinen osui niin sanotusti salaliittohermoon”, sanoo Vehkoo.

8. Totta. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Ikaalisten seurakunnan ja työntekijän työturvallisuusrikoksesta. Kyseessä oli onnettomuus, jossa kausityöntekijän kuljettama ruohonleikkuri kaatui ja meni ympäri. Mies jäi leikkurin alle ja kuoli. Uutinen on peräisin uutistoimisto STT:ltä.

9. Valetta. Vuonna 2016 Espoon poliisi selvitti saamaansa ilmoitusta, jonka mukaan sinisen pakettiauton kuljettaja oli koettanut saada koululaisen kyytiin. Poliisi tiedotti pian, että kyseessä oli tavallinen koulutaksikuljetus. Huhuja siitä, että kyseessä olisi ollut ulkomaalainen pedofiili, levisi Facebookissa valeuutissivusto MV-lehden tehtyä siitä jutun.

10. Valetta. Välillä perinteisetkin mediat menevät halpaan. Hirvensalmelainen mies kertoi saaneensa työpaikan Ferrarilta, ja huijasi tarinallaan sekä alueellisten medioiden, kuten Länsi-Savon ja Yle Etelä-Savon toimittajia sekä Hirvensalmen kuntaa. Mies teki yhteistyösopimuksen kunnan kanssa, ja tarkoituksena oli pitää videoblogia Formula 1 -kisoista ja mainostaa videoilla Hirvensalmen kuntaa. Toimitetuilla videoilla näkyi kuitenkin lähinnä verkosta kopioituja kuvia ja videoita. Kun kunta lähetti miehelle ohjeita videoiden tekoon, niiden toimittaminen loppui. Lopulta Yle selvitti, että koko tarina kyseisestä työpaikasta oli valetta. Testin otsikko on Länsi-Savo-lehdestä.

”Jos jokin kuulostaa liian hyvältä, se ei usein ole totta. Aika paljon uutisoidaan yksilöiden kertomuksia totena, ja niiden kohdalla pitäisi olla kriittisempi. Tämä on aika klassinen huijaus, ja somessa kiertää paljon vastaavia sankaritarinoita”, sanoo Vehkoo.

11. Totta. Otsikkotasolla tämä uutinen muistuttaa edellistä. Juttua lukiessa voi kuitenkin panna merkille tiettyjä yksityiskohtia, jotka saavat epäilemään edellistä Ferrari-tarinaa. Ensinnäkin, roolin saanut Miska Kajanus on näyttelijä, joka on esiintynyt suomalaisissakin sarjoissa ja opiskellut teatteria yliopistossa Miamissa. Nämä tiedot ovat helposti tarkistettavissa. Kajanuksen verkkosivuilta löytyy myös esimerkiksi hänen yhdysvaltalaisen agenttinsa tiedot ja agentuurin verkkosivut. Lopullisesti uutisen voi todentaa tietenkin katsomalla Modernin perheen jakson, jossa Kajanus esiintyy. ✦

Juttu on julkaistu 10.2. ilmestyneessä Improbatur 1/2020 -lehdessä.

 

Jaa: