Lukiossa voi pärjätä hyvin adhd:sta tai autismin kirjon häiriöstä huolimatta

Ilmiöt ja yhteiskunta

Adhd ja autismin kirjon häiriö voivat mutkistaa opiskelua, mutta parhaimmillaan ne auttavat oman intohimon löytämisessä. Klaus Karkia kamppaili lukio-opintojen kanssa kerta toisensa jälkeen, kunnes hän sai adhd-diagnoosin ja tarvitsemaansa tukea. Tekla Jäntin arkeen tuo oman vivahteensa autismin kirjon häiriö.


Ida Nieminen
Jaakko Kahilaniemi

Kun Tekla Jäntti, 18, pakertaa luokassa matematiikan tehtävien parissa, hän laittaa usein kuulokkeet päähän ja uppoutuu musiikin maailmaan. Se auttaa keskittymään opiskeluun, sillä muiden ihmisten äänet häiritsevät häntä poikkeuksellisen paljon. Epämukavaan oloon riittää se, että opettaja kävelee luokassa edestakaisin.

Jäntti reagoi helposti ääniin, koska hänellä on autismin kirjon häiriö. Siihen kuuluu usein normaalia herkemmät aistit.

Häiriö todettiin yläkoulussa. Nykyään Jäntti voi ottaa erikoistilanteissa lukioonsa Tölö gymnasiumiin mukaan labradorinnoutaja Laten, josta hän kouluttaa itselleen avustajakoiraa. Latte osaa asettua muuriksi Jäntin ja ihmismassan väliin, mikä helpottaa olemista vaikeissa tilanteissa. Tarvittaessa Jäntti saa myös jäädä pois sellaisista tapahtumista, joissa on paljon ihmisiä ja hälinää.

Kun lukio alkoi, Jäntistä tuntui, että moni suhtautui häneen epäilevästi. Hän ei kertonut diagnoosista heti kaikille opiskelijoille, joten hänen käytöksensä saattoi vaikuttaa muiden mielestä epänormaalilta. Nykyään muut opiskelijat ovat tottuneet autismin kirjon piirteisiin.

“On tavallaan huono asia, että autismin kirjo ei näy ulospäin. Syntyy helposti väärinkäsityksiä, koska ihmiset eivät heti huomaa poikkeavuutta.”

 

Autismin kirjo on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka arvioidaan olevan noin yhdellä prosentilla suomalaisista. Oireyhtymä aiheuttaa yleensä vaikeuksia arjessa ja opinnoissa.

Autismin kirjolla olevilla on tyypillisesti hankaluuksia ymmärtää sanallista ja sanatonta viestintää sekä toisten ihmisten tunnetiloja. Lisäksi oma toiminnanohjaus ontuu. Yksipuoliset kiinnostuksen kohteet saattavat muodostua erityisen tärkeiksi asioiksi.

Sosiaaliset hankaluudet kuuluvat myös adhd:hen, joka on yleisempi oireyhtymä. Siihen liittyy pulmia tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden säätelemisessä. Monilla adhd-ihmisillä on myös herkistyneet aistit, samoin kuin autismin kirjolla olevilla.

Adhd:hen perehtynyt erityispedagogi Erja Sandberg sanoo, että keskittymishäiriöinen nuori alisuoriutuu helposti ja voi kokea huonommuutta verratessaan itseään muihin.

“Opettajan täytyy vahvistaa opinnoissa opiskelijan myönteistä käsitystä itsestään ja osaamisestaan, koska hyvä itsetunto kantaa koko elämän ajan.”

Samalta ihmiseltä löytyy monesti piirteitä sekä adhd:sta että autismin kirjosta. Molemmat oireyhtymät voivat vaikuttaa opiskelijan pärjäämiseen lukiossa melko samoilla tavoilla: opintojen suunnitteleminen ontuu, muisti pätkii ja keskittyminen herpaantuu herkästi.

On hyvä muistaa, että oireet vaihtelevat yksilöiden välillä. Joillakin häiriö vaikuttaa elämään paljon, toisilla taas näkyy lievästi. Esimerkiksi keskittymishäiriöinen ihminen saattaa olla koko ajan liikkeessä, mutta kaaos voi olla myös pelkästään pään sisällä.

 

Jos oikea diagnoosi puuttuu, elämä voi tuntua loputtomalta tervassa tarpomiselta. Niin kävi Klaus Karkialle, joka aloitti lukion kuusi kertaa.

Karkia oli lopen uupunut, kun hän meni ensimmäisen kerran lukioon ikätovereidensa kanssa. Opiskelun alkua varjosti koko peruskouluajan kestänyt kiusaaminen, jonka seurauksena Karkia masentui. Hän nukahteli lukiossa tunneille, ja poissaolotunteja kertyi nopeasti enemmän kuin läsnäolotunteja.

Peruskoulusta Karkia sai päättötodistukseen hyvän keskiarvon kiusaamisesta huolimatta, koska kuunteli tunneilla ja suoriutui sen avulla kokeista. Pelkkä kuunteleminen ei enää riittänyt lukiossa, joten senkin takia ensimmäinen yritys selviytyä ylioppilaaksi loppui lyhyeen.

Yksi suurimmista syistä teini-iän vaikeuksiin paljastui yli 15 vuotta myöhemmin, kun Karkia sai adhd-diagnoosin. Hän hakeutui testeihin kolmekymppisenä, koska erään keskittymishäiriöisen tuttavan mielestä Karkian vaikeudet muistuttivat hänen omiaan.

Nyt 36-vuotias Karkia muistelee, että lapsena hän oli ennemminkin “takapenkin taivaanrannanmaalari” kuin vilkas hulivili, jollaiseksi adhd-lapset usein mielletään. Rauhallinen ulkokuori saattoi olla yksi syy siihen, miksi oireyhtymää ei tunnistettu aiemmin.

Hoitamaton adhd lisää riskiä sairastua masennukseen, joka puolestaan jättää helposti varjoonsa keskittymishäiriön oireet. Karkia kärsi vuosia masennuskierteestä. Adhd-diagnoosi oli lopulta valtava helpotus miehelle, joka oli saanut koko elämänsä ajan kuulla laiskuudestaan, tyhmyydestään ja saamattomuudestaan.

Diagnoosin jälkeen Karkia alkoi ymmärtää persoonallisuuttaan pikkuhiljaa paremmin ja suhtautua itseensä armollisemmin.

“Ihmiset kuvittelevat, että adhd on sama asia kuin normaali laiskuus tai vetämättömyys. Minuakin laiskottaa joskus, mutta adhd:n aiheuttama saamattomuus on eri asia.”

Innostuminen, ylikeskittyminen ja nopea kiinnostuksen lopahtaminen kuuluvat adhd:n yleisiin piirteisiin. Karkia keksii itselleen helposti uusia projekteja, joiden pariin voi uppoutua täysin. Hän esimerkiksi hoitaa Adhd-liiton puheenjohtajan pestiä, toimii kokemusasiantuntijana, tekee musiikkia tietokoneella, pitää blogia ja ohjelmoi.

Projekteissa muodostuu ongelmaksi se, mitä Karkia kuvailee “kafkamaiseksi tilaksi”. Varsinkin ilman lääkitystä ajatukset rönsyilevät holtittomasti, vaikka yrittää kaikkensa keskittyä. Silloin asiat jäävät helposti kesken.

 

Klaus Karkia

Klaus Karkia

 

Muutama vuosi sitten Karkia uskalsi yrittää vielä kerran lukion suorittamista loppuun, koska itseluottamus oli kasvanut diagnoosin jälkeen. Hän oli ehtinyt kokeilla 15 vuoden aikana eri aikuislukioita ja nettilukiota, mutta jaksaminen oli hiipunut joka kerta.

Parikymppisenä Karkia hakeutui jopa Mensan älykkyystestiin, koska halusti todistaa itselleen, ettei ole tyhmä. Hänestä tuntui aina siltä, että hän osaa asioita, mutta ei millään pysty tekemään niitä.

Karkia läpäisi testin. Se tarkoittaa, että hän pärjäsi siinä paremmin kuin 98 prosenttia suomalaisista. Mensan jäsenyys tuntui kuitenkin laihalta lohdulta masennuksen ja kömpelön arjen keskellä.

Usko omaan osaamiseen kasvoi vasta kuudennella lukiokierroksella. Oulun aikuislukiossa Karkiaa kohdeltiin erityisopiskelijana, mikä helpotti opiskelua huomattavasti.

Suurimman avun Karkia sai siitä, että opinto-ohjaaja teki kaikki kurssivalinnat hänen puolestaan. Ennen kaikki energia meni aikatauluttamiseen, mutta silti kurssien valitseminen epäonnistui.

Erityisopiskelijana Karkia sai tehdä kokeet omassa tilassa, ja aikaa oli tavallista enemmän. Tietokoneella kirjoittaminen auttoi kokeista suoriutumisessa. Ylioppilaskirjoituksia varten hän haki erityisjärjestelyjä, jotta sai vastata rauhassa erillisessä huoneessa.

Karkia uskoo, että lukio-opintojen tukikeinoista ei tiedetä tarpeeksi hyvin, minkä takia niitä ei osata pyytää. Lisäksi jotkut “nentit” eli neurologisesti normaalit ihmiset suhtautuvat erityisjärjestelyihin vähättelevästi.

Karkia on esimerkki siitä, että tukitoimiin kannattaa satsata. Hänen poukkoileva arvosanarivinsä vaihtui matematiikassa pelkiksi yseiksi ja kympeiksi heti, kun hän sai oikeanlaista apua.

 

Ensi vuonna voimaan astuva uusi lukiolaki linjaa, että opiskelijalla on oikeus erityisopetukseen, jos hänellä on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan. Käytännössä tämä näkyy lukioissa elokuun 2021 alusta alkaen.

Vanhassa lukiolaissa ei puhuta erityisopetuksesta mitään, vaikka tukitoimia on voinut saada tähänkin asti. Esimerkiksi Karkialle ei tarjottu varsinaisesti erityisopetusta, vaan häntä autettiin muuten, kun hän meni lukioon viimeisen kerran.

Jatkossa tuen saamisen pitäisi olla entistä helpompaa. Jos laki ei toteudu, asiaa voidaan selvittää esimerkiksi rehtorin, koulutuksen järjestäjän tai aluehallintoviraston kanssa.

Erityispedagogi Sandbergin mielestä jokaisessa lukiossa pitäisi olla oma erityisopettaja, jolla on aikaa auttaa opiskelijoita muutenkin kuin tekemällä lukitestejä.

“Jos erityisopettaja on uuden lain myötä enemmän läsnä, hän voi räätälöidä tukipalveluja aiempaa enemmän erilaisille oppijoille.”

Toisaalta laaja-alainen erityisopettaja Anne-Maria Pekkin sanoo, että rimaa ei saa laskea liian alas, vaikka opiskelijalla olisikin jokin diagnoosi.

Sekä autismin kirjoon että adhd:hen nimittäin liittyy usein ainutlaatuinen tapa tarkastella maailmaa ja innostua asioista. Esimerkiksi keskittymishäiriöisen nuoren jatkuva tajunnanvirta voi osoittautua parhaimmillaan hyvin luovaksi tilaksi, jossa saa paljon asioita aikaan.

Opiskelijaa kannattaa siis kannustaa hyödyntämään intohimojaan tulevaisuuden suunnittelemisessa. Hänelle voi esimerkiksi tarjota mahdollisuutta edetä nopeammin sellaisissa aineissa, joista hän pitää paljon.

Adhd- tai autismin kirjolla oleva nuori tarvitsee kuitenkin usein tukea muutosvaiheissa, kuten jatko-opiskelupaikan etsimisessä. Pekkinin mukaan elämän siirtymiä pystyy helpottamaan monella tapaa. Nuori voi esimerkiksi käydä tutustumassa uuteen kouluun yksin tai tukihenkilön kanssa. Koulussa voi myös käyttää apuna valokuvakarttaa, johon merkitään luokat, opettajat ja kellonajat. Tuen tarve riippuu aina yksilöstä.

 

Tekla Jäntillä ei ole oppimisvaikeuksia, vaan kompastuskivet lukiossa liittyvät ennen kaikkea sosiaalisiin tilanteisiin.

Suorapuheisuus aiheuttaa usein ongelmia, koska ihmiset tulkitsevat Jäntin sanomiset väärin ja pitävät häntä tylynä. Autismin kirjolla oleva voi myös tehdä päätelmiä muiden ajatuksista ja teoista persoonallisella tavalla, mistä syntyy väärinymmärryksiä.

Muiden ihmisten jatkuvat virheelliset käsitykset omasta vuorovaikutuksesta voivat tuntua raskailta. Vaikeudet tunteiden ilmaisemisessa eivät tarkoita, ettei autismin kirjolla olevalla ole tunteita tai ettei hän loukkaannu mistään.

Hämmennystä muissa ihmisissä herättää lisäksi se, että autismin kirjolla olevat pitävät yleensä rutiineista eivätkä suhtaudu muutoksiin suopeasti.

“Syön lukiossa lounasta tiettyjen ihmisten kanssa, ja tuntuu epämukavalta, jos pöytään yhtäkkiä tuleekin uusi henkilö”, Jäntti kertoo.

Kaavamainen ajattelu nousee esiin myös oppitunneilla. Esimerkiksi kerran Jäntin opettaja totesi englannin tunnilla, että uuniruoista voidaan käyttää yleisesti nimitystä casserole. Jänttiä tämä kummastutti. Hän kysyi, voiko leivästäkin siis käyttää kyseistä sanaa, koska leipä kypsytetään uunissa. Opettaja hermostui, koska hänen mielestään Jäntti yritti olla näsäviisas. Todellisuudessa hän halusi vain ymmärtää asian oikein.

Jäntti ei ole puhunut diagnoosista kaikille opettajille tai opiskelukavereille, mutta hän ei yritä salailla autismin kirjoon kuulumista. Asiasta voi mainita tapauskohtaisesti.

Välillä autismista puhuminen ärsyttää Jänttiä, koska ihmiset liittävät siihen monenlaisia stereotypioita. Kaikki autismin kirjolla olevat eivät ole äärimmäisen kiinnostuneita kulkuneuvoista tai loista matemaattisilla taidoillaan.

“En osaa sanoa, mitkä luonteenpiirteeni johtuvat autismista ja mitkä kuuluvat persoonaani.”

Jäntti suhtautuu lukiossa erityisen intohimoisesti biologiaan. Yksi syy innostukseen löytyy usein hänen olkapäältään tai kädeltään, sillä hän hankki muutama vuosi sitten lemmikiksi papukaijan nimeltä Sammy.

Papukaijan kouluttamiseen on kulunut tuhansia tunteja. Nykyään sen kanssa voi pyöräillä ja sen voi ottaa valjaissa mukaan kaupungille. Jäntti saa Sammysta tukea sosiaalisissa tilanteissa, koska se rauhoittaa läsnäolollaan ja on myös hyvä puheenaihe. Lukioon sitä ei saa kuitenkaan ottaa mukaan.

 

Tekla Jäntti

Tekla Jäntti

 

Keväällä 2017 koitti kauan odotettu hetki, kun 35-vuotias Klaus Karkia painoi vihdoin päähänsä valkolakin. Ylioppilastodistuksessa komeili neljä laudaturia ja yksi eximia.

Karkia oli iloinen saavutuksesta, vaikka jännitti jo seuraavaa tavoitettaan. Hän oli päättänyt vuosia aiemmin, että pyrkii opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan. Aikaisemmin hän oli työskennellyt dj:nä ja it-prosessipäällikkönä, mutta vanhat ammatit eivät enää innostaneet tarpeeksi.

Lääketieteellisen valintakoe vaati Karkialta kovaa työtä, ja uurastaminen palkittiin. Helsingin yliopistossa odottaa kahden hakukerran jälkeen opiskelupaikka, jonka eteen hän on takonut lukion kursseja 16-vuotiaasta asti.

Pänttääminen on Karkian mielestä erityisen tärkeää silloin, kun tiedon sisäistäminen tuntuu hankalalta.

“Ihailen ihmisiä, jotka oppivat asian lukemalla sen pari kertaa ja pystyvät pitämään suuren tietomäärän päässään. Se tuntuu taikuudelta.”

Tekla Jäntti aloittaa pian lukion kolmannen luokan, mutta ei vielä tiedä, mihin hakee opiskelemaan sen jälkeen. Häntä kiinnostaa ainakin eläinlääketiede, vaikka ajatus sairaiden eläinten hoitamisesta epäilyttää. Todennäköisesti hän suuntaa joka tapauksessa yliopistoon joko Helsingissä tai Tukholmassa.

Jäntillä on kuitenkin yksi aivan varma lähitulevaisuuden suunnitelma: hän aikoo hankkia toisen papukaijan Sammyn kaveriksi.

 

Miten pärjätä lukiossa autismin kirjon häiriön kanssa?

1. Etsi omat vahvuutesi. Pyydä tarvittaessa tukea esimerkiksi opinto-ohjaajalta tai koulupsykologilta.

2. Kerro autismin kirjosta lukiokavereille ja opettajille. Muiden on helpompi ymmärtää sinua, kun he tietävät, miksi saatat käyttäytyä joskus erilailla kuin he.

3. Pohdi, mikä helpottaa oloasi sellaisina hetkinä, jolloin joudut olemaan itsellesi epämiellyttävässä tilanteessa. Voitko esimerkiksi käydä aina saman opettajan kursseilla, jos opettajien vaihtuminen hermostuttaa?

4. Mieti, haluatko tutustua lukioon etukäteen ennen sen alkamista tai tarvitsetko muuta apua rakennuksen hahmottamiseen. Voit myös tehdä opinto-ohjaajan kanssa oman pitkän tähtäimen opintosuunnitelman.

5. Hakeudu tarvittaessa terapiapalveluiden pariin.

Lista on koottu Tekla Jäntin ja erityisopettaja Anne-Maria Pekkinin vinkkien avulla.

 

Miten pärjätä lukiossa adhd:n kanssa?

1. Mieti, mitä haluat elämältä. Opiskeletko asioita, jotka kiinnostavat tarpeeksi ja haastavat sinua?

2. Pyydä apua lukion henkilökunnalta. Kerro vaikeuksistasi ja vahvuuksistasi esimerkiksi opettajille tai opinto-ohjaajalle. Muista, että sinulla on oikeus tukitoimiin, vaikka et olisikaan saanut diagnoosia.

3. Älä häpeä, jos et ymmärrä heti. Sinulla on oikeus pyytää, että asia selitetään niin monta kertaa kuin tarvitsee. Luokassa on todennäköisesti muitakin, jotka eivät ole heti tajunneet uutta asiaa.

4. “Juuri nyt en pysty tähän.” Tunnista hetket, jolloin opiskelu kannattaa siirtää vähäksi aikaa sivuun.

5. Hyödynnä vertaistuki. Ota yhteyttä esimerkiksi paikalliseen adhd-yhdistykseen.

Lista on koottu Klaus Karkian ja erityispedagogi Erja Sandbergin vinkkien avulla.

 

Tukea voi saada Adhd-liitolta, Autismi- ja aspergerliitolta sekä Erilaisten oppijoiden liitolta.

Jutussa on käytetty lähteinä muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Käypä hoito -suositusten, Adhd-liiton ja Asperger- ja autismiliiton verkkosivuja.

Juttu on julkaistu 6.8. ilmestyneessä Improbatur 3/2018 -lehdessä.

Jaa: