Lukihäiriö vaikeutti Hjallis Harkimon lukio-opintoja

Henkilöt

Harry “Hjallis” Harkimon lukioajat ovat kiinnostava ikkuna vuosikymmenten takaiseen lukio-opiskeluun. Harkimo itse oli opintojensa kanssa vaikeuksissa.


Jose Riikonen
Nick Tulinen

Harry ”Hjallis” Harkimo seisoo Helsingin Kaartinkaupungissa sijaitsevan Design-museon yläkerrassa, yhdessä rakennuksen huoneista. Nyt huoneessa on design-esineitä, toisin kuin 45 vuotta sitten.

”Tässä oli opiskelijoiden pulpetit, ja tuolla huoneen päässä oli opettajan pulpetti”, Harkimo kertoo.

Elettiin 1960- ja 1970-lukujen taitetta. Harkimo paitsi istui pulpetissaan, myös vietti paljon aikaa seisten luokan ulkopuolella. Mutta ei mennä vielä siihen.

Vuoteen 1977 asti nykyisen Design-museon tiloissa oli oppikoulu, jonka nimi oli Läroverket för gossar och flickor (suomeksi: oppikoulu pojille ja tytöille). Oppikouluun pyrittiin kansakoulusta, yleensä saman ikäisenä kuin nykyään aloitetaan peruskoulun viides luokka. Oppikoulu jakautui kahteen osaan: viisivuotiseen keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon.

Kaikki eivät kuitenkaan jatkaneet lukioon, vaan osa meni ammatilliseen koulutukseen ja osa suoraan töihin. Vaikka Harkimo pärjäsi koulussa huonosti, hän meni lukioon.

”Äitini oli käynyt tämän lukion, ja hän tunsi opettajat, niin pääsin vähän sitä kautta tänne.”

Helppoa Harkimolla ei kuitenkaan lukiossa ollut.

 

Harkimo kärsii lukihäiriöstä, eli kirjoittaminen ja lukeminen on hänelle vaikeaa. Siksi hän oli usein tuskissaan, kun piti opiskella.

”En tajunnut, miten voin olla niin tyhmä”, Harkimo sanoo, vaikka tietenkään ei ollut kysymys tyhmyydestä.

Lukihäiriö – tai lukivaikeus tai dysleksia – ei ollut samalla tavalla yleisesti tunnistettu ongelma vielä noihin aikoihin. Harkimon mukaan lukihäiriö otettiin hänen lukioaikoinaan ensimmäisiä kertoja edes jollain tavalla huomioon esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa. Hän kävi harjoittamassa luku- ja kirjoitustaitoaan yksityistunneilla.

”Kävin sellaisella vanhemmalla rouvalla, joka opetti kaiken maailman riimejä. Ne olivat muistisääntöjä, eli opettelin riimien avulla ulkoa, miten tietyt sanat kirjoitetaan.”

Jos kärsii melko tuntemattomasta, elämää vaikeuttavasta ongelmasta, se voi tuntua häpeälliseltä, vaikka häpeään ei olisikaan mitään syytä.

”Kyllä se tuntui pahalta, tietysti. Alaluokilla siitä kiusattiin aika paljon. Lukiossa ei onneksi enää ollut kiusaamisongelmaa.”

 

Nykyään lukiossa on paljon valinnanvaraa sen suhteen, miten haluaa räätälöidä omat opintonsa. Opiskelijat sukkuloivat luokasta toiseen koulupäivien aikana. Eri opinnoissa ryhmät voivat poiketa paljonkin.

Toisin oli Harkimon aikaan.

”Silloin ei valittu mitään. Koko luokka kävi samoja kursseja, ja samassa luokassa istuttiin aamusta iltaan koko vuosi, opettaja vain vaihtui aineen mukaan. Kuri oli kova.”

Kurin kanssa Harkimolla oli eniten ongelmia uskonnonopettajan kanssa. Aina silloin tällöin, kun Harkimo ei osannut pitää suutaan kiinni, opettaja läväytti karttakepillä pöytään (ei sentään sormille) ja huusi, että Harkimo ulos!

Opintoja enemmän Harkimoa kiinnostivat urheiluharrastukset ja kaverit. Hän oli lahjakas jalkapalloilija, käsipalloilija, jääpallon pelaaja ja purjehtija. Kavereita oli paljon, ja heidän kanssaan käytiin kahvilla Stockmannia vastapäätä olleessa kahvilassa, jota sanottiin ”Rautikseksi”. Välitunnit pelattiin jalkapalloa.

Mutta koulu, se jäi vähän lapsipuolen asemaan.

”En rehellisesti sanoen osannut ottaa stressiä koulusta, ja kun se oli niin vaikeaa, niin ei se oikein kiinnostanutkaan. Jäin luokalle ennen lukiota ja lukion aikana kerran.”

Harkimo halusi kuitenkin päästä kauppakorkeakouluun, ja noihin aikoihin lukio oli käytännössä ainoa tie akateemisiin opintoihin. Oli siis tärkeää päästä ylioppilaaksi.

Lopulta se onnistui, ja kolmannella yrittämällä hän pääsi myös ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Svenska handelshögskolaniin.

 

Kuten koko maailma, myös lukio oli hyvin erilainen 45 vuotta sitten. Ihan kaikki ei sentään ole muuttunut: kouluruoka oli silloinkin Harkimon mukaan hyvää, ja vanhojen tanssit tanssittiin.

”Tietysti osallistuin, mutta olen aika kankea. Minua on pyydetty usein Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan, mutta olen aina kieltäytynyt. Lukiovuosista opin, että olen niin helvetin huono tanssija, että turha lähteä itseään häpäisemään televisioon”, Harkimo sanoo ja nauraa.

 

LUKIO: Läroverket för gossar och flickor

Perustettu: 1883

Opiskelijoita: Harkimon muistojen mukaan: ”Lukio oli aika pieni, muutamia luokkia, joissa 25 oppilasta. Sekalaista porukkaa, joista suurin osa oli näiltä kulmilta kotoisin.”

Mistä tunnetaan: Ruotsinkielinen yksityinen oppikoulu oli Suomen ensimmäinen yhteiskoulu eli koulu, jossa opiskeli tyttöjä ja poikia. Toiminta yksityisenä kouluna päättyi 1977. Sitä ennen ehti tulla pari koulujen yhdistymistä ja nimen muutosta.

 

KUKA: Harry ”Hjallis” Harkimo (s. 1953)

Lukiovuodet: 1969–1973

Opiskelumenestys: Yo-todistuksen keskiarvo oli C. Äidinkielen Harkimo kirjoitti neljästi: kolme improbaturia ja viimein approbaturin.

Mistä tunnetaan: Suomenruotsalainen Harry Harkimo on muun muassa kansanedustaja, liikemies, Jokereiden hallituksen puheenjohtaja, tubettaja ja tv-persoona. Parhaillaan tv:ssä pyörii Harkimon luotsaaman Suomen Diilin kuudes tuotantokausi.

 

Hjallis Harkimo
MUISTO TÄRKEÄSTÄ PAIKASTA LUKIOSSA: ”Tämän luokan edessä seisoin useaan otteeseen, kun uskonnonopettaja heitti minut ulos luokasta, koska en osannut pitää turpaani kiinni.”

Julkaistu 12.11. ilmestyneessä Improbatur 4/2018 -lehdessä Paluu lukioon -juttusarjassa, jossa tutut kasvot palaavat vanhaan opinahjoonsa.

Jaa: