Yli 200 lukiolaisaktiivia kokoontuu Mikkeliin koronasta huolimatta – Lukiolaisten liittokokous toteutetaan paikan päällä rajoitetusti

Uutinen

Pääsihteeri Heikki Luodon mukaan liittokokous järjestetään ensisijaisesti paikan päällä, jotta nuoret pääsevät tapaamaan toisiaan ja osallistujia saadaan päätöksentekoon varmasti riittävä määrä. Osanottajia tämän viikonlopun liittokokouksessa on noin 100 vähemmän kuin yleensä.

Tuukka Tuomasjukka
Laura Piiroinen

Suomen Lukiolaisten Liitto järjestää tänä viikonloppuna liittokokouksensa Mikkelissä. Paikan päälle kokoontuu yli 200 lukiolaisaktiivia ympäri Suomen. Vuosittain järjestettävä liittokokous on Suomen Lukiolaisten Liiton korkein päättävä elin, joka muun muassa hyväksyy seuraavan vuoden toimintaa ohjaavan toimintasuunnitelman.

Maailmanlaajuinen koronaviruspandemia on aiheuttanut tapahtumien laajamittaista peruuttamista ja siirtämistä etäyhteyden päähän. Suomen Lukiolaisten Liiton pääsihteeri Heikki Luodon mukaan liittokokous päädyttiin järjestämään läsnä “jäsendemokratian varmistamiseksi”. Liittokokouksessa valitaan järjestön seuraavan vuoden puheenjohtajisto sekä sen rinnalla työskentelevä liittohallitus.

“Haluamme turvata reilut vaalit”, Luoto sanoo.

Taustalla ovat korona-ajan huonot kokemukset etätapahtumien osallistujamääristä. Suomen Lukiolaisten Liitto perui syksyltä kaksi opiskelijakuntafestivaali Waterin tapahtumaa ja yritti järjestää ne myöhemmin etänä.

“Sinne ilmoittautui 10 osallistujia ja tapahtumat jouduttiin peruuttamaan, kun livetapahtumiin oli ilmoittautunut reilut 100 ihmistä per tapahtuma”, Luoto kertoo.

Käytännössä Suomen Lukiolaisten Liitto haluaa välttää tilanteen, jossa liittokokouksen osallistujat jättäisivät etätapahtuman väliin, jolloin päätöksiä tekemässä olisi tavallista selvästi pienempi joukko henkilöitä. Tällöin päätökset voitaisiin alhaisen osanottajamäärän takia kyseenalaistaa jälkikäteen, eikä niitä välttämättä pidettäisi järjestön kantaa edustavina.


Suomen Lukiolaisten Liitto
ei ole ainoa järjestö, joka tekee toimintaansa määrittäviä tärkeitä päätöksiä liittokokouksessaan. Pääsihteeri Luoto arvioikin, että moni järjestöistä toteuttaa kokouksensa nyt etäyhteydellä. Eduskunta hyväksyi myös keväällä lain, joka väliaikaisesti mahdollistaa vuosikokouksen järjestämisen etänä. Miksi Suomen Lukiolaisten Liitto ei siis luota siihen, että tapahtuma voisi onnistua ilman fyysistä tapaamista, jos muutkin ovat niin toimineet?

“Emme olisi voineet tietää, saadaanko välttämättä järjestettyä kokous, joka täyttää vaatimuksemme. Silloin esityslistalta olisi jouduttu siirtämään asioita pois”, Luoto kertoo.

Kun pääsihteeriltä kysyy uudestaan perusteluja sille, että yli 200 lukiolaisen liittokokous pidetään paikan päällä, hän nostaa esille tapahtuman merkityksen järjestön aktiiveille.

“Tässä on tarkoituksena järjestää turvallista harrastustoimintaa nuorille. Meille on tärkeää, että voimme tarjota niitä poikkeusoloista huolimatta turvallisesti “, Luoto kertoo.

Hän viittaa myös “jatkuvuuden turvaamiseen” ja uusien aktiivien saamiseen mukaan toimintaan. Liittokokous on monelle lukiolaisille ensimmäinen kosketus järjestön toimintaan, ja monesta ensikertalaisesta tulee myöhemmin liiton aktiivi.

“Uudet toimijat eivät ole valitettavasti löytäneet etätapahtumien pariin. Tämän takia tapahtuma, jossa pääsee konkreettisesti vaikuttamaan ja osallistumaan on tärkeää. Mutta sitäkin tärkeämpää on tapahtuman turvalinen toteuttaminen”, Luoto sanoo.

“Nuoret pääsevät tapaamaan toisiaan turvavälien kanssa. Sosiaalinen aspekti on tässä merkittävä, vaikka olemme painottaneet, että tämä ei ole millään tavalla samanlainen liittokokous kuin edelliset. Joudumme rajoittamaan sitä, miten ihmiset kohtaavat”.


Liittokokouksen
järjestäminen paikan päällä on koronatilanteesta ja tapahtumien peruuttamisesta huolimatta sallittua. Aluehallintovirastojen mukaan suurimmassa osassa Suomea voi järjestää yli 50 hengen tilaisuuksia, jos niissä noudatetaan tarkkoja ohjeita turvaetäisyyksistä ja hygieniakäytännöistä.

“Viranomaisohjeet ovat hyvin väljät”, Luoto huomauttaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita lepsuja järjestelyjä, vaan valmisteluja on tehty yhdessä THL:n ja paikallisen aluehallintoviraston kanssa, ja turvallisuusohjeita on myös päivitetty heidän kommenttiensa jälkeen.

“Kaikki turvallisuustoimet ja viranomaisohjeistukset toteutuvat liittokokouksessa, ja emme toteuta ainoastaan niitä, vaan teemme myös kaiken ylimääräisen sen eteen, että liittokokous ei ole ainoastaan koronaturvallinen, vaan muutenkin yhdenvertainen ja turvallinen osallistujalleen.”

Yksi vaihtoehto liittokokouksen toteuttamiselle oli keskustan käyttämä malli, jossa ympäri maata olisi ollut pienempiä ryhmiä. Tämän järjestäminen ei olisi nykyisillä aikatauluilla ja resursseilla ollut mahdollista, sillä se olisi vaatinut uusien hotellien varaamista, työntekijöitä kokouksen järjestämiseen sekä tekniikkaa ja turvallisuusjärjestelyitä.

Tästä huolimatta Luoto luonnehtii myös liittokokouksen nykyistä järjestämistapaa hybridimalliksi. Paikan päälle odotetaan noin 220 lukiolaista ja noin 20 järjestäjää. Yleensä tapahtumaan osallistuu Luodon mukaan noin 100 henkilöä enemmän. Etäyhteyden päästä tapahtumaan on päättänyt osallistua noin 30 henkilöä.

“Meille on ollut tärkeää mahdollistaa etäosallistuminen, jos ei tahdo tulla paikan päälle tai vaikkapa joutuu karanteeniin”, Luoto sanoo.

Palautetta tapahtuman järjestämisestä paikan päällä ei Luodon mukaan ole juuri kantautunut hänelle. Yksittäisiä huomioita on esitetty muun muassa sosiaalisen median palvelu Twitterissä.

Liittokokoukseen osallistumista ei ole rajoitettu lukiolaisten asuinalueiden erilaisten koronatilanteiden perusteella. Luodon mukaan osallistujille on kuitenkin tiukat ohjeet sen suhteen, jos heillä ilmenee minkäänlaisia oireita tai altistumista.

Turvallisuutta pyritään lisäämään myös yksityiskuljetuksilla eri puolilta Suomea. Suomen Lukiolaisten Liiton piireillä eri puolilla Suomea on omat kuljetukset Mikkeliin, ja piirit esimerkiksi ruokailevat keskenään liittokokouksessa.

“Olemme halunneet painottaa, että kukaan ei tule paikalle julkisilla. Meillä on vähän kuin matkustuskupla”, Luoto kertoo.

Jaa: