“Me koetaan, että lehti on vähän boomerijuttu” – Improbaturin printin lakkauttamisesta päätetään viikonloppuna

Uutinen

Lukiolaispäättäjät esittävät Improbaturin printtiä lakkautettavaksi, vaikka jäsenten mielipiteen selvittäminen on vielä kesken. Varapuheenjohtajan mukaan printin lakkauttamisesta ei käsitelty kyselytutkimuksella aiemmin muun muassa siksi, että vastaukset olisivat voineet olla “populistisia”. Vielä viime vuoden jäsenkyselyssä noin kaksi kolmannesta vastaajista kulutti Improbaturia mieluiten printtimuodossa.

Tuukka Tuomasjukka
Laura Piiroinen

Lukiolaisten liittohallitus ehdottaa Improbatur-lehden printin lakkauttamista. Muutosta perustellaan siirtymisellä verkkojulkaisuksi ja printtilehden korkeilla jakelukustannuksilla. Lukiolaisten mielipidettä printtilehden lakkauttamisesta kysytään myös Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenkyselyssä, jonka tulokset selviävät vasta, kun päätös lakkautuksesta on jo tehty.

Suomen Lukiolaisten Liiton kustantama Improbatur-lehti on ilmestynyt printtimuotoisena vuodesta 1987 alkaen. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän printin lisäksi Improbatur toimii myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Improbatur on palkittu vuonna 2017 vuoden parhaana järjestölehtenä ja vuonna 2020 laatulehtikilpailun kunniamaininnalla.

Lakkauttamista ehdottaa Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallitus, joka koostuu kahdeksasta nuoresta sekä järjestön puheenjohtajasta ja kahdesta varapuheenjohtajasta. Lukiolaisten johto on pääsääntöisesti edellisen vuoden ylioppilaita. Vuosittain vaihtuvan liittohallituksen valitsee liiton ylin päätöksentekoelin eli liittokokous.

Paperilehden lakkauttamisehdotus on osa Suomen Lukiolaisten Liiton seuraavaa vuotta määrittelevää toimintasuunnitelmaa, joka käsitellään Mikkelissä 6.–8. marraskuuta kokoontuvassa liittokokouksessa. Tapahtumaan osallistuu ennakkotietojen mukaan noin 250 lukiolaista.


Improbaturin edellinen päätoimittaja
, julkaisua loppuvuodesta 2018 kesään 2020 päätoimittanut Säde Mäkipää kertoo kuulleensa printin lakkauttamisesta ensi kerran toukokuussa.

Mäkipään mukaan liittohallitus vaikutti jo suunnitelleen lakkauttavansa Improbaturin printin, kun ajatus esiteltiin hänelle ensimmäistä kertaa.

“Minulle on jäänyt vaikutelma, että vasta myöhemmin on alettu selvittää, miten lakkauttaminen kannattaisi tehdä. Sitten on todettu, että se ei olekaan niin yksinkertaista, ja on pitänyt ottaa takapakkia”, Mäkipää kertoo.

Improbaturin printtilehteä suunniteltiin ensin lakkautettavaksi jo vuoden 2020 jälkeen. Syksyllä lakkauttamista päätettiin kuitenkin siirtää vuodella.

Lakkautussuunnitelmasta huolimatta Suomen Lukiolaisten Liitossa ei ole selvitetty etukäteen, mitä järjestön aktiivien ulkopuoliset lukiolaiset ajattelevat printin päättymisestä. Jäsenten ajatuksia Improbaturista on kerätty vuosittain esimerkiksi Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenkyselyssä.

“Sitä olisi varmasti ollut syytä selvittää. Ymmärrän toki, että päätöksessä on pitkälti otettu huomioon taloudellisia näkökulmia. Improbaturin printti on todella kallis tuote tämänkokoiselle järjestölle niin laajalevikkisenä kuin se on”, Mäkipää sanoo.

Improbaturin arvioidaan tekevän 100 000 euroa tappiota vuonna 2020. Taustalla on erityisesti lehden vähentynyt mainosmyynti. Summa on kasvanut, sillä aiemmin julkaisu on tehnyt vuodessa noin 40 000 euroa tappiota.

Improbaturin printin lakkauttamista käsiteltiin viimeksi vuonna 2018, jolloin julkaisu päädyttiin säilyttämään nykymuotoisena. Vuonna 2020 Improbaturille perustettiin tulevaisuustyöryhmä, joka on valmistellut ehdotusta.


Improbatur kuuluu Suomen
Lukiolaisten Liiton palvelusektoriin. Printtilehden lakkauttaminen on yksi sen tärkeimmistä tavoitteista eli niin sanotuista kärkihankkeista. Toimintasuunnitelmassa sen nimeksi on annettu “Improbaturin uudistaminen printtilehdestä nuorten verkkomediaksi”.

Palvelusektorista vastaava liiton varapuheenjohtaja Juho Leskelä kertoo alun perin vastustaneensa ideaa Improbaturin printin lakkauttamisesta.

“Kun Improbaturin lakkauttaminen tuli tänä vuonna esille, siitä tuli peräkkäin kolme puheenvuoroa, että on todella typerää maksaa 100 000 euroa painamisesta postituksesta, kun puolet heittää sen paperinkeräykseen. Olin ensimmäinen, joka toi keskusteluun, että tämä on lukiolaisten jäsenetu”, Leskelä sanoo.

Sittemmin hän on kuitenkin muuttanut kantaansa. Liittohallitus esitti lakkauttamista hänen mukaansa yksimielisesti.

“Me koetaan, että lehti on vähän boomerijuttu”, Leskelä sanoo.

Improbaturin budjetista yli puolet menee painatukseen ja postitukseen. Koemme, että lehden painaminen ja postittaminen kaikille jäsenille on resurssien hukkaan heittämistä”, hän perustelee.

Käytännössä Suomen Lukiolaisten Liitto ei kuitenkaan säästäisi Improbaturin jakelukuluja sellaisenaan. Printtilehdestä luopuminen vaikuttaisi arvioiden mukaan merkittävästi mainostuloihin, joilla on aiemmin katettu valtaosa jakelukustannuksista. Leskelän mukaan liittohallitus ei myöskään oleta, että Improbaturin lukijamäärät nousisivat printin lakkauttamisen jälkeen.

Improbaturin printin lakkauttamista perustellessaan Leskelä vetoaa useaan otteeseen vuoden takaisiin Suomen Lukiolaisten Liiton kyselytietoihin. Niiden mukaan jopa 60 prosenttia vastaajista jättää Improbaturin lukematta ja korkeintaan silmäilee sitä.

Leskelän mukaan printtilehden lakkauttamisesta on myös kysytty liiton aktiiveilta järjestön Syyspäivillä. Tapahtumaan osallistui 81 lukiolaisaktiivia.

“He olivat todella yhdenmielisiä hallituksen kanssa siitä, että printin lakkauttaminen on oikea päätös.”


Vaikka päätös nuijitaan
viikonloppuna liittokokouksessa Mikkelissä, liiton rivijäsenten kantaa Improbaturin printin lakkauttamiseen ollaan vasta selvittämässä tämän vuoden jäsenkyselyssä.

Kysely on jo lähetetty jäsenistölle, mutta sen vastaukset tulevat vasta sen jälkeen, kun liittokokous on tehnyt päätöksensä. Selvitystyö valmistuu siis vasta päätöksenteon jälkeen.

Onko tämä oikea järjestys tehdä asioita? Päättää ensin ja selvittää sitten?

“Ei tämä ole ihanteellista, se on pakko myöntää. Että vuoden lopussa joudutaan päättämään toimintasuunnitelma, jossa kärkihankkeena on printtilehdestä luopuminen, jos sitä ei ole kysytty jäsenistöltä.”

Leskelä kuitenkin uskoo, että lukiolaiset tukevat printin lakkauttamista sekä vähäisen lukemisasteen että suuren alijäämän takia.

“Mikäli kyselyn vastaukset ovat radikaalisti sitä mieltä, että sata tonnia tappiota on hyvä laittaa Improbaturiin, ja printti on arvo lukiolaisille, niin totta kai ensi vuonna voidaan tehdä uusia linjauksia”, hän sanoo.


Miksi liittohallitus ei
sitten selvittänyt jäseniltään etukäteen kantaa Improbaturin lakkauttamisesta esimerkiksi jäsenkyselyssä?

“Se on yksinkertaisesti hankalaa”, Leskelä sanoo.

Riskinä olisi hänen mukaansa se, että jäsenistö ei tuntisi asian taustoja riittävästi.

“Siinä pitäisi tuntea järjestön budjetti ja Improbaturin budjetti ja Improbaturin kattavuus jäsenistössä. Sitä on hankala kysyä jäsenistöltä niin, että jäsenistö olisi informoitu siitä, mikä kaikki tuohon vaikuttaa”, Leskelä sanoo.

“Me koimme, että olisi hyvin hankalaa varmistua siitä, että mielipide ei olisi populistinen, vaan faktaa ja ajatuksia. Sitä varten olisi pitänyt olla erilaisia skenaariotyöskentelyitä ja konferensseja, joissa selitetään auki faktat”.

Jäsenistön mielipidettä kysytään kuitenkin suoraan tämän vuoden lukiolaiskyselyssä, ilman erillisiä taustoituksia tai konferensseja. Miksi sitä ei voitu kysyä jo aiemmin?

“Me koimme, että jäsenkyselyn tulokset olivat tarpeeksi”, hän sanoo ja viittaa vuoden takaiseen kyselytietoon.


Lukiolaiskyselyssä ei kuitenkaan
kysytty sitä, mitä lukiolaiset ajattelevat Improbaturin printin lakkauttamisesta. Sen sijaan 64,6 prosenttia vastaajista kertoi mieluiten lukevansa Improbaturia printtilehtenä. Verkkolehteä mieluiten luki alle 10 prosenttia vastaajista.

Leskelän mukaan kyselyn data antoi kuitenkin tarpeeksi pohjaa päätöksentekoon – vaikka sen mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista kulutti mieluiten sisältöä printtilehdestä, jota nyt esitetään lakkautettavaksi.

Leskelä nostaa esille myös kolmannen perustelun jättää jäsenistön kantaa kysymättä. Tällä kertaa hän kertoo syyksi vaikeuden motivoida vastaajat osallistumaan kyselyyn, minkä takia mielipiteen kartoittaminen jätettiin vuosittaiseen kyselytutkimukseen, jossa vastaajat osallistuvat samalla arvontaan.

“Tämä on parasta, mihin me olemme pystyneet tässä koronan tuomassa, taloudellisessa ja aikataulullisessa paineessa. Jäsenistön mielipide on tiedossa, kun muutosta lähdetään lopulta toteuttamaan”, hän sanoo.


Jos Suomen Lukiolaisten
Liiton liittokokous hyväksyy liittohallituksen esityksen, Improbaturista aletaan valmistella päivittynyttä verkkojulkaisua, joka aloittaa toimintansa vuonna 2022. Viimeinen printtimuotoinen Improbatur julkaistaisiin loppuvuodesta 2021. Muutosta varten järjestö avaa rekrytoinnin uuden verkkojulkaisun päätoimittajaa varten.

Improbaturin edellinen päätoimittaja Säde Mäkipää huomauttaa, että ilmaiseksi kotiin kuljetettava Improbatur on tällä hetkellä Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenetu, kun liiton ulkopuoliset joutuvat maksamaan lehdestä. Jos verkkojulkaisusta maksua ei perittäisi, liittoon kuuluva ei saisi jotain, mitä liiton ulkopuoliselle ei annettaisi.

“Totuushan on se, että Suomen Lukiolaisten Liittoon ei liitytä Improbaturin takia, mutta se on ollut pätevä lisä jäsenyyteen. Jos printistä luovutaan, katoaako liitolta silloin yksi jäsenetu?” Mäkipää kysyy.

“Jos julkaisu on avoin kaikille, niin Improbatur ei ole ilmainen vain Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenille, vaan kaikille Suomen nuorille”, hän jatkaa.

Mäkipää kuitenkin uskoo, että printtilehden lakkauttaminen voi olla fiksu päätös.

“Improbatur on arvokas itsessään siinä mielessä, että nuorten toisille nuorille tekemiä julkaisuja ei ole melkein ollenkaan Demin lisäksi. Nuorille suunnatusta, journalistisesta julkaisusta luopuminen olisi iso virhe. Mutta minun mielestäni sen ei välttämättä kuitenkaan tarvitse olla printtilehti”, Mäkipää sanoo.

Leskelä huomauttaa, että keskustelu Improbaturin printin kohtalosta ei ole uusi. Hän kertoo osallistuneensa jo vuonna 2018 järjestön parikymmenhenkiseen työpajaan, jossa printin tulevaisuudesta on keskusteltu edellisen uudistuksen aikaan.

“Uskallan sanoa, että printistä luopumisesta on keskusteltu Suomen Lukiolaisten Liiton aktiivipiireissä jo pitkään. Vuonna 2018 koettiin, että näin radikaalia muutosta ei uskalleta tehdä, mutta tänä vuonna liittohallitus kokee, että uudistuminen on hyvästä ja tarjoaa mahdollisuuksia”, Leskelä sanoo.

Improbaturin journalistisuuteen eli riippumattomuuteen Suomen Lukiolaisten Liitosta ei liittohallitus ole koskemassa. Journalistisuuden säilyttäminen on kirjattu toimintasuunnitelmassa omaksi kohdakseen, minkä lisäksi julkaisua varten kerrotaan rekrytoitavan päätoimittaja nimenomaan journalistiseen työhön.

Syksyllä 2020 julkisuudessa on käyty keskustelua Suomen Partiolaisten päätöksestä lakkauttaa Partio-lehden printti ja viedä julkaisulta sen journalistinen itsenäisyys.

Partio-lehden ja Improbaturin päätöksenteon tavoissa on osittain yhtäläisyyksiä. Suomen Partiolaiset on huomauttanut, että Partio-lehteen liittyvät päätökset olisi pitänyt valmistella avoimemmin ja kartoittaa jäsenten mielipidettä laajemmin etukäteen.

Oikaisu 06.11.2020 klo 14.30: Täsmennetty Improbaturin tulevaisuustyöryhmän tehtävä päätöksen valmisteleminen sijaksi esityksen valmistelemiseksi. Lisäksi korjattu kyselytutkimuksen printtilehteä lukevien henkilöiden osuuden kohdalla, että kyseessä ei ole vielä päätös, vaan esitys.

Jaa: