Kun aika on, mutta päätöstä ei – Miltä lukiolaisista tuntuu, kun ylioppilaskirjoitusten merkitys korkeakouluhaussa on suurempi kuin ennen

Ilmiöt ja yhteiskunta

Nopea päätöskyky saattaa olla nykyajan korkeakouluhakujen valttikortti. Viisi lukiolaista kertoo, millaista on elää epävarmassa maailmassa, jossa valintoja vaaditaan yhä aikaisemmin.

Pinja Porvari
Suvi Suitiala

Kyllä kannattaa joku suunnitelma olla, sanoo Seinäjoen lukiossa toista vuotta opiskeleva Emilia Melender, 17.

Suunnitelmallisuutta lukiolaisilta tunnutaan odotettavan. Vuosi sitten voimaan astunut korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus on muuttanut todistusvalinnan pääväyläksi korkeakouluopintoihin.

Lääketiedettä opiskelemaan pyrkivä Melender viihtyy hyvin tämänhetkisessä elämäntilanteessaan. Uudistus on auttanut päättämään, mihin keskittyä. Kiinnostavimmalta kuulostaa nyt kirurgia. Mielenmuutokselle täytyy kuitenkin jättää varaa.

”On tietty aika, kuinka kauas uskaltaa ajatella. On enemmän jännitystä, että mihin elämä vie.”

Lukiosta valmistumisen jälkeen on aika palata tuttuun kirjoitussaliin. Melenderillä on tarkoituksena kirjoittaa silloin fysiikka, aikaisempien viiden aineen lisäksi. Venytetyn aikataulun vuoksi se onnistuu levollisemmin.

Melenderin lailla lääketieteelliseen hakee myös hämeenlinnalainen Aleksandra Weck. Haaveissa on toimia lastenlääkärinä, tehdä ihmisläheistä työtä. 17-vuotias Kaurialan lukion toisen vuoden opiskelija on valinnut kirjoitettavat aineet suoraan todistusvalinnan pisteytyksen perusteella.

Weck kertoo, että uudistus innosti häntä aluksi opiskelemaan ahkerammin. Nyt asia ei ole enää yhtä kiistaton.

”En tiedä ahdistaako vai motivoiko enemmän. En ole enää varma, mistä syystä luen. Onko se enemmän siksi, koska pelkään kirjoituksia vai koska oikeasti haluan. Joka tapauksessa en voi jäädä tuleen makaamaan. Pitää vain lukea.”

Weck yrittää keksiä säännöllisesti tapoja, joilla parantaa tulevia ylioppilaskoesuorituksia. Kirjoitusten ajankohdan läheneminen on ollut mielessä jo monta vuotta.

Hiljattain Weck alkoi pohtimaan, onko tehnyt päätöksen alastaan vain siksi, koska tuntui olevan kiire. Hänestä varmoja vastauksia odotetaan jo yläasteen ja lukion taitteessa.

”Et voi enää lukion kakkosella päättää, että haluaisitkin vaikka lääkikseen. Siinä vaiheessa on jo liian myöhäistä.”

Tänä syksynä lääketieteellisille aloille hyväksytään todistuksella enintään 51 prosenttia hakijoista. Lopuille ovet avautuvat yhä pääsykokeissa menestymällä.

Weck mainitsee osan koulustaan ajattelevan, etteivät voi vaihtaa tulevaa alaansa, jos he ovat lukeneet tiettyjä aineita jo parin vuoden ajan. Kynnys alkaa opiskella todistusvalinnan suosimia toisia aineita saattaa tuntua liian korkealta.

Toisaalta asiaa voi lähestyä täysin eri puolelta.

”Voi olla, että tulen muuttamaan mieleni kolme kertaa. Mutta pidän Suomen koulujärjestelmässä siitä, että on ihan ok, jos kouluttaudun uudestaan. Tämä ei ole loppuelämän päätös.”

Yleisesti Weckin tuttavapiirissä uudistusta pidetään ihan hyvänä juttuna.

Hän on tyytyväinen, ettei korkeakouluun ole vain yhtä reittiä sisään. Seuraavaa valintakoetta ei tarvitse odottaa kokonaista vuotta, kun hakea voi esimerkiksi avoimen väylän kautta.

Weck uskoo suorituspaineista huolimatta, että pääsee lopulta sinne, minne haluaa. Vaatii se sitten kuinka monta hakukertaa tahansa. Tavoitteiden olemassaolo on hänelle tärkeää. On aina jokin päämäärä, jota kohti mennä.

“En tiedä ahdistaako vai motivoiko enemmän.”

Pohjois-Savossa sijaitsevan Vieremän lukion toisen vuoden opiskelija Ella Lundson, 17, aloitti omat kirjoituksensa tänä keväänä. Kirjoitettavia aineita hän ei ole täysin päättänyt.

Lundson kiinnostui Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta, kun tuijotteli Opintopolun verkkosivuja taustatutkimusten merkeissä. Tarkempia alakohtaisia pisterajoja hän ei halua tietää, jottei jännitys kasvaisi liian suureksi.

Toisaalta Lundson ajattelee, että vaikka kirjoitukset menisivät huonosti, ne eivät määritä hänen loppuelämäänsä.

Opiskelijoita ei ole Lundsonin mielestä otettu uudistuksessa huomioon. Hänestä entinen yhteispistevalinta oli välimuoto, joka toi hakuprosessiin järkeä. Nyt sitä vaihtoehtoa ei enää ole.

Lundson ei usko, että uudistus motivoi kaikkia opiskelijoita. Aiemmin paljon vaivaa opiskeluun nähneet nuoret jatkavat hänen mukaansa todennäköisesti uudistuksen myötä samaan malliin. He, jotka sen sijaan kärsivät motivaation puutteesta, eivät välttämättä yritä nyt yhtään enempää. Vaikutus voi olla jopa päinvastainen.

”Jos on sellainen olo, etteivät ylioppilaskirjoitukset tule kuitenkaan riittämään, ei välttämättä jaksa edes panostaa.”

Lukio merkitsee Lundsonille vapautta valita mitä ja miten opiskella. Pitkään samalla paikkakunnalla asuneena hän kaipaa jo muualle. Muuten tulevaisuuteen ei ole kiire.

Lundson kutsuu itseään kurssishoppailijaksi. Aineiden haaliminen ja mahduttaminen pienen lukion lukujärjestykseen tekee opiskelusta ajoittain raskasta. Siksi tahaton välivuosi ei harmittaisi kovin paljoa. Se voisi tehdä jopa hyvää.

”Tuntuu, että on hirveät paineet lukion alusta asti. Mutta fakta on se, että olen keksinyt hakukohteeni ehkä puoli vuotta sitten. Suuri osa luokkakavereistani ei tiedä vieläkään. Se on ihan ok.”

Myös Turun normaalikoulun lukion IB-linjan abiturientti Vincent Vainio, 19, puhuu välivuoden puolesta.

”On aika mahtavaa, että saan vuoden tutustua itseeni. Välivuoden pitäminen pitäisi olla olennainen ja tärkeä kaikille, jotka valmistuvat lukiosta ja ammattikoulusta. On mahdollisuus pitää vähän hauskaa ja oikeasti miettiä, mitä haluaa tehdä tulevaisuuden kanssa.”

Hän osallistuu kirjoituksiin toukokuussa. IB-lukiossa loppukokeita ei ole mahdollista hajauttaa eri lukukausille. Sen jälkeen vuorossa on varusmiespalvelus.

Vainio ei pidä ajatusta nopeammista päätöksistä välttämättä hyvänä asiana. Suorituskeskeisyyden sijaan tärkeintä on opintojen sisältö.

”Lukio pitäisi suorittaa niin, että oikeasti ymmärtää kaikki asiat, mitä siellä opetetaan.” Vainio unelmoi ammatista esimerkiksi diplomaattina. Englanninkielistä kansainvälisten suhteiden kanditutkintoa ei ole Suomessa tarjolla. Siitä syystä Vainio tähtää yliopistoon joko Alankomaihin tai Iso-Britanniaan. Armeijan jälkeen on kuitenkin aikaa varmistua asiasta. Hän pääsee kuukaudeksi erään hollantilaisen lakifirman harjoitteluun seuraamaan, miten alalla konkreettisesti toimitaan.

”Lukio pitäisi suorittaa niin, että oikeasti

ymmärtää kaikki asiat, mitä siellä opetetaan.”

Todistusvalinnassa parhaat mahdolliset pisteet saa pitkän matematiikan arvosanoilla. Sen suosio ylioppilaskokeissa on uudistuksen myötä kasvanut, mikä käy ilmi ylioppilastutkintolautakunnan tilastosta.

Reaaliaineiden suurimman pistemäärän tarjoava fysiikka valitaan myös entistä useammin.

Shilan Moulani, 18, päätti ylioppilaskokeissa kirjoitettavat aineet tästä poiketen. Ratkaiseva tekijä oli yläasteelta jatkunut vahva mielenkiinto etenkin historiaa ja yhteiskuntaoppia kohtaan. Niiden lisäksi kirjoitettaviksi valikoitui englanti, lyhyt matematiikka ja suomi toisena kielenä. Turussa Kerttulin lukiossa toista vuotta opiskeleva Moulani kuitenkin arvelee, että saa valintojensa avulla hyvän käsityksen toive alastaan politiikasta.

Moulani uskoo koulutusohjelmien määrän ja työmahdollisuuksien jakautumisen eri toimialoille tulevan monelle yllätyksenä. Hän toivoo, että lukiossa käsiteltäisiin kattavammin tulevaisuuden vaihtoehtoja.

Moulanilla itsellään on jo suuri halu siirtyä työelämään ja kaikkeen siihen, mitä aikuisuuteen tyypillisesti sanotaan kuuluvan. Jatko-opintosuunnitelmastaan hän pitää kiinni kynsin hampain.

”Pelkään, että jos pidän välivuoden, niin menetän hallinnan opiskelussa. En tiedä tulisinko rentoutumaan välivuoden aikana paljoa.”

Varsinkin ensimmäisen lukiovuoden Moulani sanoo olleen työmäärältään vaikea. Oikeaa lukumetodia ei ole vielä löytynyt.

Opintojen lisäksi Moulanin elämässä on muutakin tärkeää. Hän kertoo tekevänsä usein järjestötoimintaan liittyviä asioita, kun pitäisi keskittyä kotitehtäviin. Opiskelua on joskus todella vaikea asettaa ensimmäiseksi prioriteetiksi.

Moulani kaipaisi tällä hetkellä enemmän myötätuntoa opettajilta. Hän on kuitenkin helpottunut, kun poikkeusaikoina opiskelusta on nyt viime vuoteen verrattuna kokemusta.

Julkaistu 3.5. ilmestyneessä Improbatur 1/2021-lehdessä.

Jaa: