Kouluta algorimit ja löydä uutta musaa – Mitä on mainstreamin takana?

Kulttuuri

Kotimaiset artistit yksi toisensa jälkeen täyttävät Hartwall Arenan ja festareiden päälavat niin suomiräpillä, iskelmällä kuin tanssipopillakin. Vaikka valtavirtamusiikkiin kuuluu yhä laajemmin monia tyylejä ja genrejä, niin jokin noissa koko kansan artisteissa silti tylsistyttää meistä monia. Tuttuus kenties? Tuore musatoimittaja Ella Ossi päätti selvittää, millaisia tuntemattomampia tekijöitä kätkeytyy mainstream-artistien taakse ja kuinka voisimme löytää heidän musiikkinsa pariin.

Ella Ossi
Noora Kulta & Antti Kyrö

Suomen musabisneksessä menestyminen ei ole yksinkertaista niille uusille artisteille, joilla ei vielä ole pääsyä isoihin medioihin. Vallalla on ekosysteemi, jossa menestyminen yhdessä kanavassa takaa artistille helpomman pääsyn toiseen, ja siksi kohtaamme samat asemansa vakiinnuttaneet artistit festareiden lavoilla, suurimmilla radiokanavilla, valtakunnallisilla soittolistoilla sekä lauantai-iltojen viihdeohjelmissa. Meidän kuluttajien on helppo ajatella, että tätä on kotimainen musiikki kun muuta ei tunnu olevan tarjolla.

Toimittaja ja DJ Renaz Ebrahimin mukaan tutut päälavojen artistit edustavat kuitenkin vain pientä osaa siitä, mitä kaikkea kentällä todellisuudessa on.

”Meillä on ihan parin vuoden sisällä tullut paljon uusia artisteja, ja Suomessa on tosiasiassa myös paljon erilaisia genrejä. Musiikkikenttämme on todella monimuotoinen ja monimuotoistuu jatkuvasti.”

Jos muutakin on tarjolla, niin miksi juuri nämä artistit sitten päätyvät medioihin? Otin yhteyttä Radio NRJ:n musiikkipäällikkö Marcus Sjöströmiin, joka on pitkän linjan hittimusiikin ja valtavirtavaikutteiden asiantuntija, sillä halusin selvittää, kuka päättää radioissa soivasta musiikista ja millä perustein.

”Musiikkipäällikkö vastaa siitä, mitkä biisit soivat kanavalla. Kaupallinen radiokanava NRJ soittaa pää- asiassa vain isoja hittejä, niin uusia kuin vanhojakin. Työaikani kuluu pitkälti tutkien musiikin trendejä ja sitä, mikä trendaa esimerkiksi Spotifyssa ja radiossa.”

Vaikka tunnettuus on yksi radiosoittoon pääsemisen kriteeri, on Sjöströmin mukaan myös hittikanavalla uutuuskategoria, jossa nostetaan ei-niin-tunnettujen artistien musiikkia. Kategoriaan päätyvät kuitenkin vain tarkasti valitut biisit, joiden nähdään olevan tulevaisuudessa isoja hittejä.

”Radioissa soivat kappaleet löytävät paikkansa eri kategorioissa musiikkitutkimusten perusteella. Voimasoittoon eli useimmin kuultavien kappaleiden joukkoon pääsevät kohderyhmän keskuudessa suosituimmiksi nousseet kappaleet”, Sjöström kuvailee.

”Kuluttajien on helppo ajatella, että tätä on kotimainen musiikki, kun muuta ei tunnu olevan tarjolla.”

Mainostuloilla toimivat kaupalliset kanavat hyötyvät siitä, että ne soittavat jo valmiiksi tunnettua musiikkia, joka varmuudella uppoaa – tai ainakin ennen voimasoiton aiheuttamaa kyllästymistä upposi – yleisöön. On kuitenkin olemassa kanavia, ohjelmia ja tekijöitä, jotka pyrkivät nostamaan ihmisten tietoisuuteen kappaleita ja artisteja, jotka eivät välttämättä muuten saisi tilaa valtavirtamedioissa. Tätä työtä tekee myös Renaz Ebrahimi YleX:llä kuultavassa ohjelmassa Yebo­yah, Renaz ja Wekesa.

Kysyin Ebrahimilta, mitä hyötyä meille olisi siitä, jos valtavirtamedioissa raivattaisiin tilaa yhä moninaisemmalle artistijoukolle.

”Kyse on laajasti representaatiosta. Musiikilla on iso merkitys monelle meistä, ja kuluttamamme musiikki vaikuttaa arkeemme jopa puheen ja ajattelun tasolla. Kuluttamalla moniäänisempää musiikkia voimme vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme.”

Ebrahimi korostaa, että erilaisten äänten kuuleminen ja niihin samaistuminen voi olla yksilölle todella merkittävää. Se, että esimerkiksi nuori ihminen näkee mediassa itsensä kaltaisia ja omaa tarinaansa kertovia artisteja, voi vaikuttaa tämän itsetuntoon ja identiteetin kehitykseen merkittävästi. Ebrahimi korostaa myös, ettei yleisö välttämättä vaadi niin siloteltua sisältöä, kuin kuvitellaan.

”Pienempien artistien nousu valtavirtamedioihin vaatisi luottoa siihen, että ihmiset ovat paljon vastaanottavaisempia kuin mitä tällä hetkellä ajatellaan. Isoissa medioissa saatetaan vähätellä yleisöä ja tarjota heille jo valmiiksi pureskeltua sisältöä, vaikka todellisuudessa mitä enemmän erilaisia ääniä ja tarinoita kuullaan, sitä tutummilta ne alkavat tuntua.”

Me tavalliset kuluttajat voimme edesauttaa moninaisemman musiikkikentän luomista kuuntelemalla niitä kotimaisia artisteja, jotka eivät vielä saa tilaa suurissa medioissa. Mutta miten pääsemme käsiksi näiden pienempien artistien musiikkiin? Miten ja mistä musiikkia kannattaa lähteä etsimään?

Otin yhteyttä toiseen musiikin erikoisohjelmaa luotsaavaan musiikkitoimittajaan Teppo Vapauteen, joka kuratoi joka viikko YleX:llä kuultavalle nimikko-ohjelmalleen kymmenittäin uusia kappaleita ihmisten kuultavaksi.

”Mielestäni Spotifyn algoritmi on uuden musiikin etsijälle ylivertainen ystävä. Tärkeimmät listat Spotifyssa ovat viikoittain päivittyvät Viikon suositukset ja Uutuuskattaus. Lisäksi manuaalisempi, mutta omassa työssäni tärkeä työkalu on Fanien kuuntelulistalla -suositukset.”

Vapaus korostaa, että Spotifyn algoritmia voi ja kannattaa kouluttaa vastaamaan omia musiikinkuuntelutapoja esimerkiksi luukuttamalla itse koottua hyvien biisien listaa repeatilla.

”Minulla tämäntyyppinen metodi on johtanut siihen, että Viikon suosituksissa ja Uutuuskattauksessa Spotify osaa tarjota minulle jopa pieniä indiebändejä, jotka julkasevat jollain epätodennäköisellä markkina-alueella ihka ensimmäisen sinkkunsa.”

Ebrahimi puolestaan painottaa sosiaalisen median merkitystä uuden musiikin löytämisessä.

”Helpoiten uutta musaa löytää seuraamalla somessa sellaisia musa-alan tyyppejä, jotka jakavat musiikkia. Mä itse kuuntelen aina biisit, joita seuraamani kiinnostavat tyypit jakavat esimerkiksi Instagramissa, ja lisään sieltä hyvät kappaleet omille soittolistoilleni.”

Mutta miltä näyttäisivät Suomen top-listat, jos ne koostuisivatkin niistä artisteista, jotka toistaiseksi jäävät isossa kuvassa taka-alalle? Kysyin Ebrahimilta ja Vapaudelta, ketkä ovat tämän hetken kiinnostavimpia kotimaisia artisteja.

”Yeboyah onkin jo viime aikoina saanut näkyvyyttä. Hänen lisäkseen nostaisin esiin ainakin sellaiset tuoreet artistit kuin Hassan Maikal, Isaac Sene, Sexmane, Tyson Blu, Baby Blu, Ez ja Davia Akenami”, Renaz luettelee. Vapaus puolestaan mainitsee sellaiset nimet kuin Arppa, Ursus Factory, Lähiöbotox, Joku Iiris, Eetu Riikonen, Sorsajengi, Kiusa, Keidas, Rosita Luu ja Neiti Olga.

Selvitystyö vahvisti epäilyni siitä, etteivät radioiden soitetuimpien artistien listat kerro juuri mitään monipuolisesta kotimaisen musiikin kentästä. Vaikka vastuu moninaisemman musiikkikentän luomisessa on levy-yhtiöillä, radioilla ja isoilla musiikkimedioilla, voimme myös tavallisina kuluttajina vaikuttaa siihen, mikä trendaa somessa ja suoratoistopalveluissa – eikä se lopulta ole edes kovin vaikeaa.

Elämme aikaa, jossa yhtyeen ensimmäinen omakustannesinkku voi kivuta striimauslistojen kärkeen vailla markkinointia tai levy-yhtiöiden tukea. Jatkossa tiedän, miten voin halutessani löytää uusia mielenkiintoisia kappaleita, ja tukea pienten artistien nousua valtavirtamedioihin ja isoille lavoille. Yksittäisen kuulijan vaikuttavin teko onkin kuluttaa sellaista musiikkia, josta itse pitää.

Improbaturin toimitus kokosi tämän jutun pohjalta Spotify-soittolistan täynnä kiinnostavien kotimaisten artistien musiikkia.

Julkaistu 3.5. ilmestyneessä Improbatur 2/2021-lehdessä.

Jaa: