Koulukiusaaminen kuohutti taas somessa ja mediassa, Setan Lotte Telakivi: “Koulumaailma on sateenkaarinuorille kaikista turvattomin ympäristö”

Uutinen

Sysmän yhtenäiskoulun rehtori kohahdutti vihjaamalla Yle Motin haastattelussa, että kiusaaminen johtuu kiusatun omista valinnoista, kuten pukeutumisesta. Setan nuorisotyön koordinaattorin Lotte Telakiven mukaan tapaus ei ole poikkeus, vaan vastaavat kokemukset ovat sateenkaarinuorten kohdalla yleisiä.

Ida Kannisto
Antti Kyrö

”Minusta on aika outoa, että jo 12-vuotiaat rupeavat ilmoittamaan olevansa homoja tai lesboja tai jotakin tällaista. Siihen liittyy hyvin erikoinen pukeutuminen. Se herättää toisissa oppilaissa närkästystä, vihastusta ja ehkä pelkoakin. Sitten he tietysti kohtelevat tätä oppilasta sillä tavoin kuin tuntevat. Sitten tulee kokemus siitä, että kiusataan ja syrjitään, vaikka oppilas tavallaan on itse hakenut sen huomion”, sanoi Tuula Vuorinen Yle Motin viime viikolla julkaisemassa koulukiusaamista käsittelevässä jutussa.

Vuorinen kommentoi Ylelle Sysmän yhtenäiskoulun huolestuttavan korkeita kiusaamislukuja. Vuorisen kommentit seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ”hutsahtavasta pukeutumisesta” nostattivat kohun, jota puitiin sekä somessa että perinteisessä mediassa.

Puheeseen puuttui muun muassa tubettaja ja bloggaaja Janne Naakka, joka muisteli blogissaan omaa peruskouluaikaansa. Opiskelua leimasi Naakan mukaan ilkeämielinen huutelu, töniminen ja porukan ulkopuolelle jättäminen. Aiheeseen otti kantaa Instagram-tilillään myös tubettaja Tuure Boelius. Myöhemmin Vuorinen pahoitteli sanavalintojaan muun muassa Helsingin Sanomissa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n teettämän kouluterveyskyselyn perusteella kiusaaminen, uhkailu ja väkivallan kokemukset koskettavat selvästi useammin santeenkaarinuoria kuin heteronuoria. Viime vuonna kouluterveyskyselyssä selvitettiin ensimmäistä kertaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemuksia. Yle Motin jutussa keskityttiin kiusaamiskokemuksiin peruskoulussa, mutta kiusaamista tapahtuu myös toisen asteen oppilaitoksissa.

Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella sateenkaarinuoret kokivat terveydentilansa heteroita huonommaksi ja muun muassa ahdistus oli heidän kohdallaan moninkertaisesti yleisempää. Lisäksi sateenkaarinuoret olivat useammin ilman läheistä ystävää kuin heterot.

Lukiossa kiusatuksi vähintään kerran viikossa joutui seitsemän prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa 16 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista pojista. Fyysistä uhkailua oli vuoden aikana kokenut pojista yli viidennes sekä lukiossa että ammatillisessa oppilaitoksessa.

“Koulumaailma on sateenkaarinuorille kaikista turvattomin ympäristö, ja sinne on kuitenkin jokaisen pakko mennä”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Setan nuorisotyön koordinaattori Lotte Telakivi.

Telakiven mukaan kouluissa tapahtuu paljon kiusaamista ja väkivaltaa, joka liittyy muun muassa sukupuolen ilmaisuun tai seksuaaliseen suuntautumiseen. Hän nostaa esille Sysmän tapauksen, jossa rehtorin kommentit vihjasivat, että syy kiusaamisesta ja syrjinnästä on oppilaiden itsensä.

“Se, että kiusaamiseen ei puututa, on aika yleinen kokemus sateenkaarinuorilla. Pahimmassa tapauksessa opettajat syyttävät oppilasta itseään, koska hän ei ole normien mukainen.”

Suhtautumisessa on alueellisia eroja

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun sukupuolen moninaisuus ilmeni Kouluterveyskyselyssä jollain tavalla. Kaikki transidentiteetit eivät kuitenkaan kyselystä tule ilmi. Vertailua ei vielä ole myöskään siitä, miten sateenkaarinuorten tilanne on muuttunut.

THL:n tutkija Pauliina Luopa kertoo, että seuraava kysely teetetään tänä vuonna. Vuoden 2017 kysely tarkasteli vain lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia sateenkaarinuoria, mutta tänä vuonna kysely laajenee myös peruskoulussa opiskeleviin.

Setan Lotte Telakivi arvioi, että tietynlaista kehitystä sateenkaarinuorten tilanteessa varmasti on tapahtunut, koska teemat ovat nousseet enemmän esille ja ne ovat yhteiskunnassa näkyvämpiä.

“Varmasti nuoret kokevat, että voivat olla enemmän omia itsejään, ja se näkyy myös koulumaailmassa. Jonkinlaista kehitystä on tapahtunut, mutta ei ehkä sillä tavalla kuin olisi toivottu.”

Telakivi sanoo, että erilaiset seksuaaliset suuntautumiset ovat varmasti lukioissa jo tuttuja, mutta sen sijaan vapaus sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät teemat ovat edelleen haastavia. Vuonna 2014 tehty, sateenkaarinuorten hyvinvointia tarkastellut tutkimus kertoi, että tuolloin jonkinlaista häirintää oli kokenut yli 80 prosenttia transnuorista.

“Olisi hyvä tarkastella seksuaalivähemmistö- ja sukupuolivähemmistönuorten ehkä vähän erilaisia kokemuksia. Luulen, että transnuorilla ne tulokset ovat vähän synkempiä kuin seksuaalivähemmistönuorilla”, Telakivi sanoo.

Kaapista ulostulo ei aina ole vaihtoehto

Kaikkia kiusaamista kokevia nuoria ei voi ohjeistaa sanomalla, että tule ulos kaapista.

“Jos yhteisö ympärillä ei tunnu turvalliselta, silloin voi olla vaikeaa ja jopa vaarallista sanoa, että pitää itse viedä asiaa eteenpäin.”

Telakiven mukaan on kuitenkin tärkeää olla tietoinen omista oikeuksistaan, joskin niiden pitäisi olla aikuisten ja ammattilaisten vastuulla. Telaskivi kuitenkin vakuuttaa, että tukea löytyy: vertaistukea, samanhenkisiä ihmisiä ja viranomaistahoja on tarjolla.

“On tärkeää, että ihmis- ja nuorikäsitys laajenisi, eli se, mikä on oikeanlaista olemista tyttönä, poikana tai ihmisenä ylipäätään.”

Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella ja tasa-arvolaki sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Lisäksi lain perusteella oppilaitosten on huolehdittava siitä, että niissä tehdään työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon aktiivinen edistäminen sekä syrjinnän ennaltaehkäisy ovat kuitenkin Telaskiven mukaan vielä aika hataralla pohjalla, koska tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia ei systemaattisesti seurata ja arvioida, eikä asiaa valvota riittävästi. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten tasa-arvotyö kouluissa käytännössä toteutuu.

 

Juttua oikaistu 22.1. klo 14:50: Lause “Telakivi sanoo, että erilaiset seksuaaliset suuntautumiset ovat varmasti lukioissa jo tuttuja, mutta sen sijaan vapaus sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin on entistä vaikeampaa” on korjattu muotoon “Telakivi sanoo, että erilaiset seksuaaliset suuntautumiset ovat varmasti lukioissa jo tuttuja, mutta sen sijaan sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin liittyvät teemat ovat edelleen haastavia.

Jaa: