Parempaa kouluruokaa vai huonompia mielenterveyspalveluita – miksi lukiolaisen pitäisi äänestää kuntavaaleissa?

Ilmiöt ja yhteiskunta

Äänestysprosenttien perusteella kunnallispolitiikka ei kiinnosta nuoria, vaikka se näkyy lukiolaisen arjessa aina kouluruoasta bussivuoroihin. Aktiivisuus kasaantuu pienelle joukolle, kun politiikkaa seuraavat nuoret päätyvät itse ehdolle.

Tuukka Jaromaa & Erika Tilander
Tuukka Jaromaa

 

Jo ala-asteikäisenä Nette Rimpioja, 18, sai kuunnella keskustelua kotikuntansa Sysmän koulun tulevaisuudesta. Sisäilmaongelmaisen ala-asteen koulurakennuksen purkamisen jälkeen Rimpioja siirtyi yläkouluun vuokratiloihin. Tilojen vuokraaminen oli vain väliaikaisratkaisu, ja kunnanvaltuustossa mietittiin, ryhdyttäisiinkö seuraavaksi korjaamaan kunnan toisia, vanhoja koulurakennuksia vai pitäisikö ennemmin vuokrata tiloja muualta tai investoida uuteen rakennukseen.

Kun viime vuonna yhtenäiskoulun tilojen vuokra-aika alkoi lähestyä loppuaan, Rimpioja päätti tuoda nuorten näkökulman mukaan keskusteluun. Ajan vähenemisen lisäksi mielessä oli pelko nopeista ja kalliista väliaikaisratkaisuista: ”Me nuoret huolestuttiin niistä tiloista”, Rimpioja sanoo.

Rimpioja ja muutama muu nuori tekivät kuntalaisille ja nuorille kyselyt aiheesta ennen päätöksentekoa ja toimittivat tulokset päättäjille. Rimpiojan ja muutaman muun nuoren tekemät kyselyt kuntalaisille ja nuorille saivat paljon positiivista palautetta ja johtivat konkreettisiin lopputuloksiin, kun kunnanvaltuusto äänesti asiasta kesällä.

Äänestyksessä valittiin kahden vaihtoehdon väliltä. Vuokratiloihin ei voitu palata, joten osa päättäjistä, mukaan lukien Sysmän kunnanjohtaja, halusi kunnostaa entisen puukoulun koulukäyttöön sen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi. Rakennuksessa oli kuitenkin todettu sisäilmaongelmia, joten toisena vaihtoehtona oli rakennuttaa kokonaan uusi koulu. Tiukan äänestyksen jälkeen valtuusto päätyi jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joka oli nuorille mieluisampi.


Huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja
voi hyvällä syyllä pitää nuorten näkökulmasta merkittävimpinä vaaleina.

”Väittäisin, että kunnallispolitiikka näkyy lukiolaisen elämässä usein jopa suoremmin kuin valtakunnanpolitiikka. Kuntavaalien tulos vaikuttaa eniten lukiolaisen konkreettiseen elinympäristöön”, Lapin yliopiston politiikan tutkija Petri Koikkalainen sanoo.

Vaikka kuntavaalit jäävät äänestysaktiivisuudessa selvästi esimerkiksi eduskuntavaalien varjoon, ne ovat Turun yliopiston politiikan tutkija Jenni Karimäen mukaan kansalaisen jokapäiväisen elämän kannalta merkityksellisimmät vaalit.

”Lukioiden toimintaedellytysten kannalta kuntavaalit ovat tärkeät, sillä valtuustoissa päätetään myös esimerkiksi kouluverkon kattavuudesta eli siitä, löytyykö paikkakunnalta lukio nyt ja tulevaisuudessa”, Karimäki kertoo.

Abiturientti Nette Rimpioja on vaikuttanut aktiivisesti kuntapolitiikkaan Sysmässä neljän vuoden ajan. Innostus heräsi, kun hän liittyi nuorisovaltuustoon vuonna 2017. Nuorisovaltuustot toimivat paikallisesti ja ajavat nuorten etuja muun muassa kunnallispolitiikkaan liittyvissä asioissa.

”Minua on aina on kiinnostanut vaikuttaa omaan ympäristöön ja siihen, mitä tapahtuu ja millaisista asioista täällä päätetään”, nykyään nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimiva Rimpioja sanoo.

Rimpiojan mielestä politiikasta tehdään turhan vaikeaa. Tähän vaikuttavat hänen mukaansa esimerkiksi alhainen medianäkyvyys ja se, että politiikan kieli on joskus vaikeasti ymmärrettävää. Tosiasiassa kuntapolitiikassa päätetään nuorten arjen asioista.

”Koulujen loma-ajat tai mitä ruokaa koulussa on, minkälaiset ovat nuorisotoiminnan määrärahat, minkälaisia nuorisopalveluita kunnassa järjestetään, mielenterveyspalvelut ja kaikki tällaiset, ne ovat kuntakohtaisia päätöksiä”, Rimpioja luettelee.


Nuorten äänestysaktiivisuus on
nuorten keskuudessa korkeimmillaan tutkija Jenni Karimäen mukaan juuri äänioikeusikärajan ylittäneillä, eli 18-vuotiailla, mutta jää silti lähes puoleen suurten ikäluokkien äänestysaktiivisuudesta.

”Suoran vaikuttamisen keinot, kuten erilaiset kampanjat ja mielenosoitukset tuntuvat nuorille kenties mielekkäämmiltä tavoilta vaikuttaa kuin hitaaksi ja etäiseksi mielletty edustuksellinen järjestelmä”, Karimäki sanoo.

Äänimäärät ovat matalia. Tutkija Petri Koikkalainen huomauttaa, että viime kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista äänesti vain alle joka kolmas.

Improbaturin tavoitteena oli löytää tätä artikkelia varten haastateltavaksi nuori, joka on kiinnostunut kuntapolitiikasta, mutta ei ole siinä aktiivisesti mukana. Ehdokkaita ilmoittautui kymmenkunta, mutta he kaikki toimivat kunnallispolitiikassa.

”Oletan, että nuorten keskuudessa vaikuttaa osallistumisen kasautuminen”, Koikkalainen toteaa. ”Ne, jotka seuraavat politiikkaa, seuraavat sitä hyvin aktiivisesti, kunnallispolitiikka mukaan lukien, mutta ne, jotka eivät seuraa, voivat olla siitä varsin tietämättömiä. On huolestuttavaa, jos ajan mittaan hyvin suuri osa kuntalaisista tuntee oman asuinkuntansa asioita vain heikosti.”

Artikkeliin haastateltu Rimpioja arvioi olevansa ”aika neutraali ja sopiva” juttuun ja kertoo, ettei kuulu mihinkään puolueeseen. Haastattelun loppupuolella hän kuitenkin mainitsee olevansa ehdokkaana tulevissa kunnallisvaaleissa uuden Avoin Sysmä -ryhmän edustajana. Ryhmän taustalla on kaksi kokoomuksen entistä kunnanvaltuutettua. Rimpioja itse korostaa, että ryhmä ei ole puoluesidonnainen.

”Tuntuisi hölmöltä olla asettumatta ehdolle, koska kuntapolitiikassa tarvitaan nuoria”, Rimpioja toteaa.


Suurin osa ihmisistä
kohtaa tutkija Petri Koikkalaisen mukaan jossain vaiheessa tilanteen, jossa kunnallispolitiikalla on oikeasti merkitystä: esimerkiksi omaa koulua uhkaa lakkauttaminen, kotipihan tuntumaan ollaan kaavoittamassa moottoritietä tai viimeinenkin julkinen bussilinja lakkautetaan. Jos tietää perusasiat kuntien päätöksenteosta, siihen on helpompi tarvittaessa vaikuttaa.

”Tavallinen rivikansalainenkin voi tuoda epäkohtia päätöksentekijöiden tietoon joko keskustelemalla suoraan heidän kanssaan tai kirjoittamalla asiasta esimerkiksi mielipidekirjoituksen sanomalehteen”, Koikkalainen toteaa ja jatkaa: ”Toisin kuin joskus väitetään, poliitikot kyllä seuraavat kansalaisten mielipiteitä.”

Jenni Karimäki huomauttaa, että nuori voi tehdä kuntalaisaloitteen, jonka tekemiseen ei vaadita 18 vuoden ikää. Myös vaikuttaminen kunnalliseen päätöksentekoon esimerkiksi nuorisovaltuustojen kautta on mahdollista.

”On tosin kuntakohtaista, onko nuorisovaltuustoa perustettu vai ei. Mikäli tällaista omassa kunnassa ei ole, voisi esimerkiksi kuntalaisaloitteen kautta nostaa tämän asian keskusteluun”, Karimäki lisää.

Sysmän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Rimpiojan mielestä lukiolaisten kannattaisi olla enemmän mukana kuntapolitiikassa. ”Lukiot ovat usein kunnan tai kaupungin järjestämiä”, hän toteaa ja jatkaa: ”Kuinka paljon on opettajia, kurssitarjottimen laajuus, ryhmäkoot – kaikki riippuu siitä, kuinka paljon valtuustossa päätetään antaa lukioille rahaa.”


Huhtikuun kuntavaaleissa valitaan
kunnanvaltuustot seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Tutkija Jenni Karimäki muistuttaa, että mitä useampi äänioikeutettu äänestää, sitä paremmin kansalaisten ääni ja näkemykset välittyvät päätöksentekoon.

”Olisi hyvä, että myös nuoret aktivoituisivat äänestämään, jotta nuorten näkemykset saisivat suurem- man painoarvon myös kunnallisessa päätöksenteossa”, Karimäki sanoo.

Rimpiojan mukaan äänestäminen ei ole erityisen houkuttelevaa. ”Ei ole ihan kaikista seksikkäintä mennä jonottamaan mummojen kanssa ja tutkimaan sitä ehdokaslistaa”, hän toteaa.

Tästä huolimatta Rimpioja painottaa äänestämisen tärkeyttä. ”Jos nuoret eivät äänestä, vanhusten äänten osuus korostuu ja kunnallisvaltuustoon vali- taan iäkkäämpää porukkaa”, hän toteaa. ”Nuorten ja lukiolaisten näkökulma on usein se, josta päätetään leikata.” ✦


Näin valmistaudut kuntavaaleihin:

Allianssin vaalikone nuorille auttaa löytämään sopivan ehdokkaan.

Pyydä opettajia tai oppilaskuntaa järjestä- mään varjovaalit! Pääset harjoittelemaan so- pivan ehdokkaan etsimistä ja äänestämistä jo alaikäisenä.

Tutustu eri puolueisiin ja kiinnostaviin ehdokkaisiin sosiaalisessa mediassa. Muista, että ehdokkaat edustavat omaa puoluettaan, eli kannattaa perehtyä myös puolueen arvoihin ja profiiliin!

Tutustu kunnan nettisivujen päätöksenteko-osiosta siihen, minkälaisia teemoja ja kysymyksiä vaaleihin liittyy.

Seuraa valtamedioiden sekä paikallislehden uutisointia.

Etsi Kuntaliiton sivuilta tietoa kuntavaaleista.

Kirjoittajat kuuluvat Nuorten Ääni -toimitukseen, joka tuo esille nuorten näkökulmia mediassa. Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämä toimitus on 13-19-vuotiaille pääkaupunkilaisille suunnattu media- ja demokratiakasvatushanke, joka tekee yhteistyötä muun muassa Helsingin Sanomien, Yleisradion ja Suomen Kuvalehden kanssa. Julkaistu 8.2. ilmestyneessä Improbatur 1/2021-lehdessä.

Jaa: