Joskus putoaminen tuntuu lentämiseltä

Henkilöt

Vloggaaja Kokemusten Summa haluaa muuttaa huumausainekeskustelua Youtube-videoillaan, joita on katsottu yli kaksi miljoonaa kertaa. Niitä on näytetty jopa yläasteen terveystiedon tunneilla. Sekä huumeidenkäyttäjät että asiantuntijat ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: huumausaineiden käytön rangaistavuuden tarpeellisuudesta pitäisi käydä laaja yhteiskunnallinen keskustelu.


Johannes Roviomaa
Henri Salonen

Vloggaaminen ja huumeet eivät ole tavallisin yhdistelmä Suomessa. Yleisempää on puhua joogasta, ruoasta, videopeleistä, vaatteista tai matkustamisesta. Päihteiden käyttö mielletään suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin yksityiseksi elämän alueeksi. Kokemusten Summa, lyhyemmin Summa, on ainoa tunnettu suomalainen, joka tekee Youtube-videoita, joissa kertoo avoimesti elämästään, jossa huumeet ovat näytelleet keskeistä osaa.

Kokemusten Summa on taiteilijanimeksi osuva. Hän on omien sanojensa mukaan kulkenut rankan tien päihteiden kanssa: katkaisuhoitoja, poliisivankilan, yliannostuksia, huumepsykoosin.

Tässä haastattelussa hän ei esiinny aiheen arkaluontoisuuden takia oikealla nimellään tai paljasta kasvojaan. Hän on nuori, 23-vuotias, eikä halua kasvojensa ja nimensä yhdistettävän ainoastaan huumeisiin. Suomalaisessa yhteiskunnassa huumeidenkäyttäjiä leimataan edelleen. Identiteetin varjelu kommandopipolla tuo mieleen suomalaiset rap-artistit Julma-Henrin ja Eevil Stöön. Kasvot peittävä päähine madaltaa vaikeista asioista puhumisen kynnystä.

“Jos mä nyt vaikka Tinder-treffeillä käyn, niin en mä siellä Kokemusten Summana halua esiintyä.”

 

Videoillaan hän ei kannusta ihmisiä käyttämään huumeita, mutta ei myöskään halua saarnata. Hän kehottaa ihmisiä hakemaan tietoa ja ennen tuomitsemista ottamaan asioista selvää.

“Haluan saada ihmisen ajattelemaan eri tavalla, rikkoa tabuja ja muuttaa maailmaa”, sanoo Summa.

Ensimmäisen videon hän latasi Youtubeen tasan vuosi takaperin. Hän ei odottanut saavansa tuhansia seuraajia, haastattelupyyntöjä tai mainostuloja.

“Ihmiset kysyvät minulta apua ja kertovat, että videoiden myötä päihteidenkäyttö on vähentynyt loppunut. Tietysti on myös terapeuttista puhua vanhoista, huonoista kokemuksista.”

Päihteetöntä elämää on kestänyt vuoden verran. Se ei ole vielä pitkä aika. Muutama lipsahduskin on sattunut.

“Rankimmat huumekokemukset”-videota on katsottu yli 160 000 kertaa. Kokemusten Summa käy videolla läpi miltei kaikkien huumeiden käyttökokemukset: lsd, sienet, kokaiini, heroiini, metamfetamiini, kannabis, ekstaasi. Hän on käyttänyt huumeita suonensisäisesti, polttamalla, pillereinä, nenän kautta.

“Mielikuvani huumevalistuksesta oli aika negatiivinen. Huumevalistus vain lisäsi minulla kokeilunhalua”, sanoo Summa.

Kokemusten Summa sai vuosi sitten 60 päivän vankilatuomion ajettuaan autolla huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Tuomio muutettiin yhdyskuntapalvelukseksi, jonka hän on suorittanut.

 

Huumeisiin on iät ja ajat liittynyt ennakkoluuloja, tabuja, väärää tietoa, käyttäjien stigmatisointia, myyttejä, glorifiointia, romantisointia, mystifiointia, kaikkea. Koko inhimillisen elämänkierron kauneus ja rumuus, kuolemiin, rikoksiin, tajunnan laajentamiseen ja euforiaan.

“En jossain vaiheessa nähnyt päihteiden ulkopuolista elämää, vaikka ajattelin, että en tee tätä loppuelämääni”, Summa kertoo.

Ja koska huumeiden käyttäminen on Suomessa rangaistavaa, keskustelu junnaa paikoillaan. Se on yksi syy siihen, että ongelmakäyttäjien on vaikea hakeutua hoitoon. Sota huumeita vastaan on hävitty aikoja sitten.

“Tuli halu lopettamiseen. Ehkä se käännekohta tuli siinä kohtaa, kun tajusin kuinka huonossa kunnossa olin ja lähellä kuolemaa.”

Ei ole olemassa yhtä ainetta nimeltä “huume” vaan monenlaisia, valmistus- ja käyttötavoiltaan erilaisia yhdisteitä, joita voidaan kuvata huumaaviksi. Stimulantit, rauhoittavat, psykoaktiiviset ja niin edelleen. Niiden käytössä ja käyttäjissä on valtavasti eroja: satunnaisesta niin kutsutusta “viihdekäytöstä” laajamittaiseen ongelmakäyttöön.

“En koskaan halunnut pyöriä kaupungilla sekaisin, toivoni menettäneenä”, sanoo Summa.

Videolla hän kertoo kuinka käsivarresta puhkaistiin ärtyneeksi tulehtunut mätäpaise terveyskeskuksessa. Huolimattomasti käsivarteen piikitetty neula aiheutti vakavan infektion.

Video pysähtyy ja ruudun kaappaa mainos:

“Hi! I would love to have some Coca Cola.”

“With sugar or not?”

“Either. I just love coke!”

Summa saa videoista jonkin verran mainostuloja, noin 400-500 euroa kuukaudessa.

 

Summa omien sanojensa mukaan haluaa valistaa ihmisiä, jottei muiden ihmisten tarvitsisi tehdä samoja virheitä. Erään huumeiden hakureissun ja sitä seuranneen välittömän käytön jälkeen hän pyörtyi metroon ja heräsi sairaalasta. Hän kävi hyvin lähellä kuolemaa.

“En tee videoita, jotta voisin kehua huumeiden käytöllä. Haluan, että muiden ei tarvitse kokea samanlaisia asioita.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 18 000–30 000 huumeiden ongelmakäyttäjää, joista lähes puolet on 25–34-vuotiaita. Opioidien käyttäjiä Suomessa on arviolta 13 000–15 000 ihmistä. Tilastokeskuksen mukaan noin 200 ihmistä kuolee vuosittain huumeisiin.

“Kukaan ei käyttäisi huumeita, jos totuus olisi sellainen, mitä valistuspuheissa toitotetaan: kuolet niihin ja ne pilaavat elämäsi. Ne toimivat ja sen takia ihmiset käyttävät niitä, siitä on turha valehdella. Eivät nuoret mitään idiootteja ole”, sanoo Kokemusten Summa.

Pelkästään Tampereella, jossa Kokemusten Summa asuu, on sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin ja poliisin tietojärjestelmien mukaan noin 1500 suonensisäisiä huumeita käyttävää ihmistä. Käyttäjämäärä perustuu viranomaisarvioihin ja huumehoidon Pompidou-tiedonkeruujärjestelmän tilastoihin, joissa on mukana huumeiden käytön vuoksi päihdehoitoon hakeutuneita asiakkaita.

Jätevesien huumejäämiä tutkimalla on selvinnyt, että amfetamiini on käytetyin kova huume Suomessa.

THL:n mukaan Suomessa suurimmassa osassa huumeiden aiheuttamista kuolemista syynä on heroiinin korvaushoidossa käytettävä buprenorfiini, jonka kauppanimistä tunnetuin on Subutex. Tappavaa buprenorfiinista tulee alkoholin ja rauhoittavien aineiden kanssa.

Huumekaupan siirtyminen verkkoon on helpottanut saatavuutta. Huumeita voi tilata jo kotiinkuljetuksella. Tor-verkossa poliisin on vaikea seurata toimintaa.

Huumausainekeskustelussa olisi hyvä erottaa toisistaan rikollinen toiminta, ja päihderiippuvuuden aiheuttama sairaus.

“Tutkimusten mukaan meillä on 50 prosenttia nuorista, jotka ovat kokeilleet pilveä. Tuhannet ihmiset ovat lain silmissä rikollisia. En tiedä kenen elämää se auttaisi, jos kaikkien näiden ihmisten papereissa olisi h-merkintä”, sanoo Summa.

H-merkinnällä tarkoitetaan viranomaisrekisteriin kirjattavaa huumausainerikosta, joka saattaa esimerkiksi estää tietyille työpaikoille pääsyn tai ammattiin opiskelun, vaikka kyse olisi miten pienestä rikkeestä tahansa.

Huumeet eivät katoa maailmasta mihinkään. Se, miten yhteiskunta suhtautuu niiden aiheuttamiin ongelmiin on eri asia. Käytön rangaistavuudesta luopumista kannattavat monet kansainväliset järjestöt, kuten WHO ja Global Commission on Drug Policy. Järjestöjen mielestä huumeiden käyttöön tulisi puuttua muutoin kuin käyttäjiä rankaisemalla, esimerkiksi ohjaamalla ongelmakäyttäjiä tuen piiriin ja hoitoon. Tämä koskisi kaikkia huumausaineita. Asiaan ovat ottaneet kantaa myös muun muassa THL:n tutkijat.

“Huumausaineet ovat sosiaalipoliittinen, eikä rikosoikeudellinen ongelma. Huumeidenkäytöstä ei pitäisi rangaista. Se on monen mielestä radikaali ajatus”, sanoo Summa.

 

Suomessa huumausaineiden todellisuuteen on viime aikoina herätty esimerkiksi iskelmälaulaja Jari Sillanpään metamfetamiinikohun yhteydessä. Huumeiden käyttäjiä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista. Rikkaiden ihmisten huumeidenkäyttö ei näy kadulla samalla tavoin, kun kaikista huono-osaisimpien.

“Sillanpään tuskin tarvitsee ryöstää R-kioskia saadakseen metamfetamiinia”, toteaa Summa.

Huumausaineisiin liittyvä keskustelu muuttuu pikkuhiljaa ankarasta päihdevalistuksesta ja käyttäjien leimaamisesta kohti avoimempaa ja ymmärtäväisempää. Yksi esimerkki tästä on se, että Kokemusten Summan videoita on näytetty yläasteen terveystiedon tunnilla.

“Kyllä minäkin näen, että huumekeskustelu on muuttumassa Suomessa ja haluan olla osa sitä muutosta. Olen valmis puhumaan näistä asioista vaikka kouluissa, ilman pipoakin” sanoo Kokemusten Summa.

Keskustelukulttuurin muutos ei poista silti sitä, että ongelmat kasautuvat heikossa elämäntilanteessa oleville ihmisille.

Huono-osaiset, siis sellaiset ihmiset, jotka ovat kasvaneet esimerkiksi olosuhteissa, joissa on ollut köyhyyttä, mielenterveys- ja päihdeongelmia, kenties väkivaltaa, ovat tilastoissa yliedustettuna. Tutkimusten mukaan huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle.

 

Kokemusten Summa on lähtöisin normaalista perheestä. Hän kertoo avoimesti isänsä alkoholismista, mutta ei koe, että asia olisi vaikuttanut päihteiden käyttöön.

“Ei minulla ole mitään selkeää syytä esimerkiksi lapsuudesta, joka olisi saanut minut käyttämään huumeita.”

Monia ongelmakäyttäjiä yhdistävänä tekijänä on päihteiden aloittaminen nuorella iällä. Myös Kokemusten Summa aloitti päihteidenkäytön nuorena.

Lapsuutensa hän vietti Hämeenlinnassa. Perhe tukee, mutta asettaa myös paineita.

“Nyt kun huumeista on päästy eroon, pitäisi pystyä opiskelemaan ja saamaan kaikki asiat kuntoon: vaimo, perhe, koira”, sanoo Summa, joka opiskelee tällä hetkellä uuteen ammattiin.

“Ei tässä nyt kaikki yhtäkkiä ole muuttunut sellaiseksi, että elää olisi pelkillä ruusuilla tanssimista. Ei ne ongelmat ole mitään silti verrattuna siihen, mitä ne joskus olivat”, sanoo Summa.

“Opiskelu on kivaa, mutta en tiedä onko tuleva työ sellainen, mitä haluan tehdä loppuelämäni. Pysyn kuitenkin arjen rytmissä kiinni. Haluan myös nähdä, mitä näistä videoista voi kehittyä. En stressaa hirveästi, mitä tästä nyt tulee.”

“Aluksi huijasin itseäni ja väitin, että pystyn lopettamaan koska tahansa.”

Kokemusten Summa sanoo, että hankalinta hänelle olisi olla samassa tilassa ihmisten kanssa, jotka käyttävät huumeita.

“Ei kukaan voi luvata, että lopettaa huumeet koko loppuelämäksi”

Nimettömien huumeidenkäyttäjien ryhmissä käyminen on ollut tärkeä osa päihteetöntä elämää.

“Paras apu addiktille on ihminen, joka on kokenut samoja asioita. Suomi on pieni maa. Tampereellakin on monta tällaista ryhmää”

Kokemusten Summa haluaisi tulevaisuudessa kouluttautua kokemusasiantuntijaksi ja työskennellä jollain tavalla vaikuttajana, mutta ei ulottaa roolia kaikkialle.

Jaa: