Elämän paras vuosi vai ”maitojunalla” kotiin? Vaihdossa voi olla ihanaa, kamalaa tai jotain siltä väliltä

Ilmiöt ja yhteiskunta

Uusia ystäviä, unohtumattomia kokemuksia ja kielitaidon kehittymistä. Vaihto-oppilasjärjestöjen mainoslauseisiin kiteytyy paljon olennaista vaihdosta, mutta vaihtovuosi ei välttämättä ole pelkkää bailausta, pussailua ja upeita maisemia. Se voi olla myös odottamattomien ongelmien ratkaisemista ja ahdistuksen sietoa.


Katriina Kontuniemi
Jolanda Jokinen

Joka vuosi hieman yli tuhat suomalaista lukiolaista lähtee oppilasvaihtoon ulkomaille. Siellä voi olla ihanaa, kamalaa tai jotakin siltä väliltä.

Suosituimpia vaihtokohteita ovat englannin- ja espanjankieliset maat. Yhdysvallat on kestosuosikki, ja Latinalaisen Amerikan maat, kuten Brasilia, Meksiko ja Argentiina nostavat suosiotaan. Vaikka moni haluaa lähteä viettämään vaihtovuotta kauas, myös useat Euroopan maat, kuten Ranska, Italia ja Saksa ovat suosittuja. Harvinaisimpia vaihtokohteita puolestaan ovat esimerkiksi Itä-Euroopan maat, kuten Romania, Bulgaria ja Unkari. Myös esimerkiksi Taiwaniin, Etelä-Afrikkaan, Peruun ja Ecuadoriin lähtee vuosittain muutamia vaihto-oppilaita.

Vaihdossa asutaan isäntäperheessä ja käydään paikallista koulua. Vaihdon aikana suoritettuja opintoja ei saa hyväksiluettua Suomen lukiossa, joten palatessa Suomeen opintoja jatketaan siitä, mihin ne jäivät ennen vaihtoa.

Tyypillisin aika lähteä vaihtoon on lukion ensimmäisen lukuvuoden jälkeen. Vaihto kestää usein yhden lukuvuoden, mutta myös lyhyempiä ja pidempiä vaihtoja järjestetään.

Vaihtoon voi lähteä usean eri vaihto-oppilasjärjestön kautta, joista osa on voittoa tavoittelemattomia ja osa kaupallisia. Vaihtoja järjestää esimerkiksi Explorius, Rotary, AFS, YFU, STS ja EF. Järjestöjen käytännöissä ja hinnoissa voi olla suuriakin eroja, joten järjestöjä kannattaa vertailla keskenään.

Koronavirus on vaikuttanut myös vaihto-opiskeluun, joten ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa vaihto-oppilasjärjestöjen ja viranomaisten verkkosivuilta.

Mitä kannattaa ottaa huomioon, kun valitsee vaihto­oppilasjärjestöä?

Hinta. Vertaile hintoja eri vaihtokohteiden ja -järjestöjen välillä, sillä ne vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta kymmeniin tuhansiin. Kaupallisten yritysten hinnat ovat luonnollisesti korkeammat kuin voittoa tavoittelemattomien järjestöjen. Osa järjestöistä myöntää rahallisia avustuksia taloudellisin perustein.

Vaihtokohde. Järjestöjen välillä on vaihtelua siinä, kuinka vapaasti kohdemaan voi valita. Kaikki järjestöt eivät lähetä vaihto-oppilaita harvinaisempiin kohteisiin, ja joihinkin kohteisiin saattaa olla kielitaitovaatimuksia. Myös allergiat ja sairaudet saattavat rajoittaa vaihtokohteen ja järjestön valitsemisessa.

Isäntäperhe. Esimerkiksi Rotaryn kautta lähtiessä vaihtovuoden aikana asutaan muutamassa perheessä, kun monissa muissa järjestöissä asutaan vain yhdessä perheessä.

Muiden kokemukset. Kysele aikaisempien vaihto-oppilaiden kokemuksia. Kuinka järjestelyt sujuivat, millaista tukea järjestö antoi ja miten järjestö toimi ongelmatilanteissa? Järjestön toiminnassa voi olla paljon maa- ja aluekohtaista vaihtelua, joten kannattaa kysellä sellaisen vaihto-oppilaan kokemuksia, joka on ollut kyseisen järjestön kautta siinä maassa, johon itse haluaisit lähteä.

 

Henriina Rantala, Australia 2017–2018

”Australiassa kulttuuriset erot hämmensivät”

”Olin vaihdossa YFU:n kautta Melbournessa, Australiassa. Tein päätöksen vaihtoon lähtemisestä jo 15-vuotiaana, sillä olen seikkailunhaluinen ja halusin uusia kokemuksia.

Ensimmäisessä isäntäperheessäni oli paljon ongelmia. He toimivat YFU:n sääntöjen vastaisesti, sillä talossa oli likaista ja he eivät usein antaneet ruokaa minulle ja itävaltalaiselle vaihtarille, joka myös majoittui heidän luonaan. Uuden perheen etsiminen ei ollut helppoa ja jouduin nukkumaan parin kuukauden ajan ystävien luona.

Löysin lopulta kunnollisen perheen, joka osoittautui todella ihanaksi. Uusi perhe asui kuitenkin tunnin päässä Melbournen keskustasta, joten minun piti vaihtaa koulua. Uuteen kouluun sopeutuminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen piti aloittaa alusta, mikä tuntui rankalta. Alussa piti olla hyvin sosiaalinen ja mennä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle. Koulussa sain opiskella itseäni kiinnostavia aiheita, kuten mediaa, musiikkia, kuvaamataitoa, englantia ja psykologiaa.Koulussa oli tiukka auktoriteetti ja välillä harmitti, kun meitä kohdeltiin kuin pikkulapsia.

Vapaa-ajalla menimme usein kavereiden kanssa syömään ja järjestimme yökyläilyjä ja leffailtoja. Kävin viikoittain Melbournen keskustassa tapaamassa ystäviä vanhasta koulusta.

Perheen kanssa meillä oli joka päivä yhteinen illallinen, jolloin kokoonnuttiin yhteen ja juteltiin päivän kuulumisia. Se oli kiva tapa, joka lähensi meitä. Ensimmäisessä perheessä kanssani majoittuneesta itävaltalaisesta vaihtarista tuli hyvä ystäväni, ja teimme yhdessä roadtripin Tasmaniaan. Matkustelin muutenkin paljon vaihtoni aikana, mistä on jäänyt hyviä muistoja. Olin aktiivinen suomikerhoissa ja tapasin paljon suomalaisia perheitä eri puolilla Australiaa.

Vaihtovuosi oli raskas, mutta ehdottomasti sen arvoinen. Lähdin vaihtoon eri ihmisenä kuin tulin takaisin. Kasvoin henkisesti todella paljon, kun näin erilaista kulttuuria ja erilaisia ihmisiä.

Ihailen australialaisten avoimuutta ja iloisuutta. Kaupassa ihmiset saattavat puhua vieraillekin ihmisille niitä näitä. Se oli ihanaa.”

Henriinan vinkit vaihtoon:

1. Ole oma itsesi. Mene rohkeasti esittäytymään ja juttelemaan uusille ihmisille.

2. Ole avoin uusille kokemuksille ja heittäydy uusiin tilanteisiin.

3. Muista puhua tunteistasi, vaikka isäntäperheellesi.

 

Maaria Uusi-­Simola, Yhdysvallat 2017–2018

”En kadu vaihtoon lähtemistä, vaikka jätin sen kesken”

”Syksyllä 2017 lähdin vaihtoon Vermontiin Yhdysvaltoihin. Halusin englanninkieliseen maahan, mutta Iso-Britannia ja Irlanti tuntuivat olevan liian lähellä. Valitsin järjestöksi AFS:n, sillä olin kuullut siitä paljon hyvää ja se vaikutti luotettavalta.

Vaihtovuoden alussa ikävöin paljon perhettä ja poikaystääväni. Ikävään auttoi ihana isäntäperheeni, jonka kanssa teimme paljon kaikenlaista ja tulimme läheisiksi.

Sosiaalinen kanssakäyminen oli aluksi väsyttävää kielen ja kulttuuristen erojen takia. Oli rankkaa esittää jatkuvasti, että elämä hymyilee. Kielitaito kuitenkin kehittyi nopeasti.

Viihdyin koulussa, sillä sain sieltä hyviä ystäviä ja meidät vaihtarit otettiin hyvin vastaan. Koulun jälkeen tapasin kavereita ja kävin maastojuoksutreeneissä. Kahden host-siskoni kanssa vietin myös paljon aikaa ja urheilimme yhdessä. Host-äidin kanssa puolestaan kävimme pitkillä kävelyillä ja ulkoilutimme perheen koiraa.

Vaihtariporukoissa en pyörinyt kovinkaan paljon. Ongelmatilanteissa käännyin mieluummin perheen ja kavereiden kuin järjestön puoleen. Järjestöllä oli paljon sääntöjä, ja vaikka ymmärrän hyvin niiden tärkeyden, niistä tuli vähän ikävä fiilis.

Jätin vaihdon kesken maaliskuun lopussa 2018. Vaihdon loppupuolella tapahtui monia vaikeita asioita, kuten aviokriisi isäntäperheessä ja ahdistelutapaus koulussa. Samoihin aikoihin viereisessä koulussa oli kouluammuntatilanne. Lopulta alkoi ahdistaa niin, että päätin jättää vaihdon kesken.

Vaikka vaihto päättyi kurjasti, pidän sitä kuitenkin onnistuneena enkä kadu sinne lähtemistä. Ihanat ihmiset ympärilläni tekivät vaihdosta hyvän kokemuksen. Isäntäperheen kanssa olen yhteyksissä päivittäin.

Vaihto teki minusta myös itsenäisemmän. Opin käsittelemään tunteitani paremmin ja pärjäämään omillani.”

Maarian vinkit vaihtoon:

1. Nauti olostasi, lähde mukaan tekemään uusia asioita ja ole rohkea.

2. Älä anna ikävän vaikuttaa omaan vaihtovuoteen. Tee asioita, jotka tekevät sinut iloiseksi.

3. Etsi harrastuksia, sillä ne auttavat jaksamaan ja niistä löytää helposti kavereita.

Tinja Väänänen, Brasilia 2018–2019:

”Tuntuu kivalta, kun on ystäviä toisella puolella maailmaa”

”Lähdin vuoden 2018 syksyllä vaihtoon Brasiliaan, Vitória-nimiseen rannikkokaupunkiin.

En osannut yhtään portugalia ennen vaihtoon lähtemistä. Jälkeenpäin olen katunut sitä, etten opiskellut kieltä ennen vaihtoon lähtöä, vaikka puhumalla sen oppikin nopeasti.

Olin vaihdossa Rotaryn kautta. Hakuprosessi oli pitkä ja loppua kohden se kävi raskaaksi. Hakemuksen lähettämisen, haastattelun ja valituksi tulemisen jälkeen piti täyttää isot määrät erilaisia papereita, hommata todistuksia ja lausuntoja ja hakea viisumia.

Sopeuduin uuteen ympäristöön nopeasti ja ilman kulttuurishokkia. Brasilialaiset ovat sosiaalisia ja avoimia, joten uusia tuttavuuksia oli helppo saada. Vaihto-oppilasyhteisö oli tiivis. Paikallinen Rotary-klubi järjesti osavaltion vaihtareille viikonloppuleirejä, joissa pääsi tutustumaan muihin vaihtareihin. Parhaita muistojani vaihtovuodelta onkin matka Amazoniin, jossa vaihtariporukka hitsaantui yhteen.

Isäntäperheisiin en luonut erityistä sidettä. Asuin vaihdon aikana kolmessa perheessä, jotka olivat kaikki mukavia. Olen kuitenkin aina ollut itsenäinen, enkä kokenut olevani osa perhettä. Perheet hämmentyivät siitä, ja ajattelivat ehkä, etten pidä heistä.

Kävin Brasiliassa yksityiskoulua, ja kaverini olivat hyvin opiskeluorientoituneita. He opiskelivat aina koulun jälkeen, kun itse olisin halunnut tehdä kaikkea hauskaa. Opettajat eivät usein ymmärtäneet sitä, etten saa hyvitettyä opintoja Suomessa, ja he vaativat minulta samoja asioita kuin paikallisilta. Kävin koulussa lähinnä kielen oppimisen ja sosiaalisten suhteiden takia.

Vapaa-ajallani kävin paljon salilla ja hengailin kavereiden kanssa ostoskeskuksissa. Kävimme usein elokuvissa, sillä se oli halpaa. Viikonloppuisin järjestettiin usein kotibileitä. Vaihdon aikana loin paljon tärkeitä sosiaalisia suhteita ja olen edelleen yhteyksissä monien kanssa. Vaikka emme ole enää niin läheisiä kuin silloin, tuntuu kivalta, kun on ystäviä toisella puolella maailmaa.

Vaihdossa opin tulemaan toimeen omillani, kun kaikessa ei voi kysyä apua vanhemmilta. Pienistä ja isommistakin ongelmista pitää päästä yli, eivätkä ikävät asiat ole maailmanloppu. Vaihdossa opin myös arvostamaan Suomea eri tavalla.”

Tinjan vinkit vaihtoon:

1. Kun eteen tulee vastoin käymisiä, niiden kannattaa vain antaa tulla. Ei kannata ajatella, että nyt on kaikki pilalla!

2. Panosta kaverisuhteisiin ja vietä aikaa myös perheen kanssa.

3. Älä turhaudu kielimuuriin, kielitaito kehittyy kyllä ajan kanssa.

Juttuun on lisäksi haastateltu Suomen Rotaryn nuorisovaihdon puheenjohtajaa Antti Salmista, YFU:n toiminnanjohtajaa Elina Talonen-Lintusta ja STS:n ohjelmakoordinaattoria Sanna Valtosta.

Juttu on julkaistu 4.5. ilmestyneessä Improbatur 2/2020 -lehdessä.

 

Jaa: