Voiko parisuhde toimia ilman seksiä? Miten erota “terveellisesti”? Keräsimme lukiolaisilta heitä mietityttäviä kysymyksiä terveydestä ja suhteista, ja pyysimme asiantuntijaa vastaamaan niihin

Ilmiöt ja yhteiskunta

Dear Impro, onko tämä normaalia? Ei hätää, tässä jutussa kerromme sen.


Säde Mäkipää
 Ulla Donner

Dear Eki, oonx normaali?”, kysyi moni nuori anonyymisti lääkäri Eki Helleltä Suosikki-lehden Bees & Honey -palstalla.

Ennen internetin ihmeellistä maailmaa Hellen pitämä palsta oli yksi suosituimpia tietolähteitä suomalaisia nuoria mietityttäviin aiheisiin. Helle vastasi lukijoiden kysymyksiin kehosta, terveydestä, ihmissuhteista ja esimerkiksi koulukiusaamisesta.

Vastauksia mieltä kutkuttaviin kysymyksiin etsittiin muualtakin, esimerkiksi kirjoista kuten Mitä pojat eivät rohkene kysyä, mutta haluaisivat tietää ja Tyttöjen juttuja. Mutta sitten tuli internet. Vastauksia alkoi löytyä muutaman näppäimen päästä. Nyt anonyymeja kysymyksiä puidaan sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Jodelissa. Suosikki lakkautettiin vuonna 2012, ja Helle on nykyisin eläkkeellä.

Silti vielä on perinteisempiäkin keinoja etsiä apua ja tietoa. Yksi vaihtoehto on soittaa päivystävään puhelimeen, joita ylläpitävät Suomessa muun muassa erilaiset järjestöt. Yksi sellainen on Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL), jolla on oma Lasten ja nuorten puhelin. Siihen voi soittaa anonyymisti viikon jokaisena päivänä.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja nettipalveluissa nuoret kysyvät neuvoa muun muassa masennukseen ja ahdistukseen, kodin ihmissuhteisiin, yksinäisyyteen, kaverisuhteisiin, seksiin, ”ekaan kertaan”, kuukautisiin ja parisuhteeseen liittyvissä asioissa. Nuorten puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset.

Googlesta huolimatta päivystäville puhelimille on edelleen kysyntää.

”Koko 2010-luvun ajan nuorten huolenaiheet ovat vakavoituneet. Uupumiseen, mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset ovat yleistyneet. Myös yhteiskunnan polarisaatio eli eriarvoistuminen näkyy. Entistä suurempi osa voi paremmin kuin aikaisemmin, mutta monille kasaantuu entistä enemmän huolia”, sanoo MLL:n auttavien netti- ja puhelinpalveluiden suunnittelija Heidi Holappa.

Holappa näkee internetin ehtymättömissä tietovarannoissa paljon hyvää. Silti hän huomauttaa, että netissä liikkuu myös paljon väärää tietoa, ja omien tai läheisen fyysisten tai henkisten oireiden päämäärätön googlaaminen voi aiheuttaa myös liiallisia huolia ja murheita.

Kun asioita ”kysyy Googlelta”, saa paljon erilaisia vastauksia, mutta kaikki tieto ei pidä paikkaansa. Mistä voi tietää, että informaatio on varmasti luotettavaa?

Holappa vinkkaa, että huolta voi helpottaa, jos tietoa etsii yhdessä jonkun kanssa. Suomessa luotettavaa tietoa mielen-, kehon ja seksuaaliterveydestä jakavat perinteiset mediajulkaisut ja järjestöt.

”Esimerkiksi nuortenelämä.fi-sivusto, Väestöliitto, Sexpo ja Trasek ovat luotettavia lähteitä. Kannattaa katsoa, mikä taho sivustoja ylläpitää ja mistä niiden rahoitus tulee. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stea on tarkka rahoituksen kriteereistä, joten sen rahoittamiin tahoihin voi suhtautua luottavaisin mielin.”

 

Lukiolaiset kysyivät, asiantuntija vastaa

Tätä juttua varten keräsimme somessa anonyymilla lomakkeella kysymyksiä nuoria askarruttaviin kysymyksiin terveydestä ja suhteista. Kaikki kysymykset eivät valitettavasti mahtuneet juttuun, joten valikoimme niistä 12, joihin pyysimme vastauksia MLL:n auttavien netti- ja puhelinpalveluiden suunnittelijalta Heidi Holapalta.

Miten kertoa vanhemmille seksuaalisesta suuntautumisesta?

Ensiksi on hyvä muistaa, että ihmisellä ei ole velvollisuutta kertoa seksuaalisesta suuntautumisesta kenellekään. Kertomiseen ei myöskään ole yhtä oikeaa tapaa. Osa voi haluta kertoa ensin yhdelle vanhemmalle jossakin rauhallisessa tilanteessa, osa taas haluaa kertoa molemmille. Vanhemmalle voi esimerkiksi laittaa etukäteen viestin, että haluaa keskustella itselle tärkeästä aiheesta. Silloin vanhempi tietää, että on syytä olla kuulolla ja voi varautua tilanteeseen. Joku voi haluta kirjoittaa aiheesta kirjeen tai viestin. Jos on huoli siitä, että vanhemmat suhtautuvat aiheeseen torjuvasti, vaikka huutaisivat tai painostaisivat, kannattaa ensin hakea tukea muualta ja valmistautua esimerkiksi ottamalla yhteyttä koulukuraattoriin tai Setaan.

Miten voi vaikuttaa kuukautisten aikaiseen itkuherkkyyteen? Itken ihan järjettömien asioiden, kuten pahan ruuan ja tylsyyden takia.

Moni voi varmasti samaistua tähän. Itkuherkkyys on hyvin tavallista kuukautisten aikaan, ja siihen voivat vaikuttaa muun muassa kivut ja niistä johtuva väsymys sekä hormonivaihtelut. Lääkäreiden suositus on, että kuukautisten aikana on hyvä huolehtia riittävästä levosta. Se vaikuttaa myös mielialaan ja siihen, kuinka paljon mieli kestää hormonaalista vaihtelua. Säännöllinen liikunta voi myös auttaa. Asiat tuntuvat usein kevyemmiltä, kun ne on jakanut jonkun toisen, vaikka kaverin kanssa.

Voiko parisuhde toimia ilman seksiä?

Ilman muuta voi. Ihmiset kaipaavat ihmissuhteilta erilaisia asioita, ja intiimi läheisyys on asia, johon ihmiset ovat valmiita eri vaiheissa ihmissuhdetta ja omaa elämää. Osalle seksi voi olla tärkeä osa parisuhdetta ja toisille ei ollenkaan. Tärkeintä on kuunnella tarkasti omia ja toisen tarpeita, jotta tietää, että molemmat haluavat samanlaisia asioita.

Miksi tunnen olevani riippuvainen läheisestä ystävästä?

Ystävät ovat meille äärimmäisen tärkeitä, ja se on hienoa. Nuorena elämä on monin tavoin muutoksessa, ja se voi aiheuttaa huolta tai pelkoa ystävän menetyksestä. Moni nuori on esimerkiksi huolissaan siitä, että ystävän uusi seurustelusuhde muuttaa ystävyyttä. Joskus läheiseen tarrautumisen takana voi olla pelkoa vaikka läheisen menettämisestä. Kannattaa rohkeasti puhua näistä ajatuksista ja tunteista, joko ystävän tai esimerkiksi luotettavan aikuisen kanssa, se monesti jo helpottaa oloa ja antaa uusia näkökulmia!

Mitä nuoren kannattaisi tehdä, kun hän on inhottavien kokemustensa vuoksi ns. “piiloutunut takaisin kaappiin” niin pitkäksi aikaa, että hän alkaa pelätä ja kyseenalaistaa läheistensä hyviä tekoja ja kehuja?

Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeintä, eikä muille ole velvollisuutta kertoa esimerkiksi omasta seksuaalisesta suuntautumisesta. Valitettavasti laeilla turvattu tasa-arvo ei aina arjessa toteudu. Kannattaa yrittää etsiä tukea ja sellaisia ihmisiä, jotka kannattelevat. Joskus esimerkiksi hyvin pieneltä paikkakunnalta voi olla vaikeaa löytää sellaisia, mutta muun muassa Seta järjestää toimintaa eri paikkakunnilla ja verkossa. Jos joutuu kokemaan torjuntaa läheisiltä, se voi viiltää todella kipeästi. Tällöin kannattaa kääntyä ammattilaisten, kuten koulupsykologin puoleen.

Pitääkö minun kertoa kavereilleni, että minulla on mielenterveyssairauksia?

Ei tarvitse, eikä ole minkäänlaista velvollisuutta kertoa kenellekään. Joillekin on kuitenkin tärkeää, että kaverit tietävät, miksi esimerkiksi välillä ei jaksa osallistua yhteisiin juttuihin. Osa taas haluaa pitää asian vain omana tietonaan.

Miksi lukiolaisten kulttuuriin liittyy niin vahvasti alkoholi? En itse juo, ja se on monille vaikea asia käsittää.

Alkoholi voi liittyä oman itsen etsimiseen ja sosiaaliseen paineeseen. Kaikki muutkaan eivät välttämättä haluaisi juoda, mutta antavat periksi kaveriporukan paineen alla. On rohkeaa kieltäytyä! Osalle alkoholista tai muista päihteistä voi tulla sosiaalinen realiteetti: ne kuuluuvat sosiaalisiin tilanteisiin, ja muiden painostamiseen voi liittyä oma epävarmuus ja huoli sosiaalisesta tilanteesta.

Onko minussa jotain vikaa, kun en ole ikinä seurustellut ja täytän tänä vuonna 19 vuotta?

Ei hätää, et ole yksin! Ihastuminen ja rakastuminen ovat hyvin yksilöllisiä tunteita. Hyvä lähtökohta on se, että tunteisiin ei voi tahdolla vaikuttaa. Harvoin seuraa hyvää siitä, että yrittää tehdä sellaista, mikä ei tunnu oikealta. Osa voi määrätietoisesti tutustua ihmisiin esimerkiksi uusien harrastusten kautta, osa taas antaa asioiden kulua omalla painollaan. On myös ihmisiä, jotka eivät koe ihastumisen tai rakastumisen tunteita, ja sekin on täysin ok.

Kuinka itsetuntoa parannetaan?

Itseen suhtaudutaan usein ankarammin kuin muihin. Yksi tapa parantaa itsetuntoa on listata omia hyviä puolia ja asioita, joista pitää itsessään. Joillekin iso apu on se, että joku toinen katsoo itseä arvostavasti ja lempeästi. Onkin tärkeää, että itsellä on lähipiirissä vahvistavia ihmisiä, ja heitä kannattaa hakea omaan elämään.

Mistä tietää, milloin täytyy hakea apua mielenterveysongelmiin?

Normaali tilanne on se, että suurimman osan ajasta omassa elämässä on hyvä olla. Tällöin arki sujuu hyvin oman elämäntilanteen ja sen määrittämien rajoitusten, esimerkiksi perussairauden kanssa. Jos näin ei ole, kannattaa keskustella jonkun kanssa. Aluksi se voi olla oma läheinen, tai sitten ammattilainen. Yleisempää on se, että ihmiset välttävät avun hakemista liian pitkään kuin hakisivat sitä liian aikaisin. Lasten ja nuorten puhelimessa on myös huomattu, että niin sanotusta resurssipuheesta ollaan tietoisia. Nuoret huolehtivat, onko heidän asiansa tarpeeksi vakava ja vievätkö he joltakin toiselta mahdollisuuden apuun. Tosiasiassa apua kannattaa hakea aina, kun epäilee, että siihen voisi olla syytä.

Mitä tehdä kun iskee burn-out?

Ajoittainen väsymys ja stressi kuuluvat elämään. Lukiolaisen elämää rytmittävät erilaiset vaiheet: välillä koulutyön määrä on valtava, välillä töitä on vähemmän. Tärkeintä on, että rankoista vaiheista pystyy toipumaan. Jos tulee tunne siitä, että rankka vaihe ei lopu tai siitä ei palaudu, on syytä hakea apua esimerkiksi koulukuraattorilta tai -psykologilta. Jokaisella on oikeus hakea ja saada apua. Burn-outiin voi liittyä häpeän kokemus, ettei pärjäisi yhtä hyvin kuin muut. Se ei ole totta, eikä uupuminen tarkoita sitä, että olisi epäonnistunut.

Miten erota “terveellisesti”?

Eroaminen on usein kivuliasta joko toiselle osapuolelle tai molemmille. Pelissä on voimakkaita tunteita, ja reaktiotkin voivat olla voimakkaita. Voi olla hyvä tehdä ero jossakin julkisella paikalla ja esimerkiksi sopia, että ollaan hetki etäällä. Sen aikana molemmat ehtivät käsitellä omia tunteitaan. On hyvä muistaa, että vaikka toinen on tärkeä, itse ei ole vastuussa seurustelukumppanin hyvinvoinnista. Suhteessa ei kannata olla sen takia, että pelkää toisen masentuvan erosta. ✦

Jaa: