Ase käteen lukiossa – Improbatur tutustui Latvian nuoria jakavaan uudistukseen

Ilmiöt ja yhteiskunta

Eduskunnassa selvitetään maanpuolustuksen ujuttamista oppilaitoksiin ja mietitään asevelvollisuuden tasa-arvoistamista. Miltä kuulostaisi Latvian malli, jossa sotilaskoulutus on pian kaikille pakollinen lukioaine?

Markus Kuokkanen

Kun Rebeka Bartuseviča lähtee lukioon lokakuisena aamuna, hän ei pakkaa koulukirjoja reppuunsa. Sen sijaan tyttö vetää ylleen maastopuvun ja jalkaan varsikengät. Tänään lukujärjestyksessä on pelkkää maanpuolustuskoulutusta.

Saldusin kunnassa, syvällä Latvian maaseudulla, kouluttaja askeltaa ympäri luokkaa ja huutelee paikkojen nimiä. Bartuseviča yrittää määrittää nimettyjen paikkojen koordinaatit kartalta.

“En oikein tykkää karttakoulutuksesta”, hän myöntää.

“Minua kiinnostaa kaikki, mikä liittyy aseisiin. Aseiden historia, ampuminen ja niin pois päin.”

Sotilaalliset lukiotunnit ovat osa Latvian hallituksen uutta visiota. Maanpuolustuksesta tulee vuonna 2024 pakollinen aine kaikissa Latvian lukioissa ja ammattikouluissa. Silloin lukujärjestyksestä löytyy niin sulkeisia kuin ammuntaharjoituksia. Toistaiseksi koulutus on vapaaehtoista ja sitä tarjotaan vain joissain kouluissa.

Latviassa ei ole lainkaan asevelvollisuutta, ja reserviä halutaan kasvattaa koulutusjärjestelmän kautta. Jatkossa toiselta asteelta valmistuneilla opiskelijoilla on takanaan parin vuoden maanpuolustusopinnot, ja he voivat halutessaan liittyä reserviin.

Saldusin lukiolaisten parissa uudistus herättää epäilyjä. Daiga Jurševskan oma perhe on aktiivisesti mukana vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa, mutta kaikkien pakottaminen maapuolustustunneille tuntuu tytön mielestä väärältä.

Kalnin lukion toista luokkaa käyvät Daiga Jurševska ja Rebeka Bartuseviča opettelevat kartanlukua.

Kun uudistuksesta kysyy lukiolaisilta Latvian pääkaupungissa Riiassa, luokassa käynnistyy vilkas keskustelu.

“Jos käymme näillä oppitunneilla, se tarkoittaa, että pois jää joku muu aine, joka olisi hyödyllisempi”, sanoo Luka Korovin, joka käy kolmatta luokkaa Š. Dubnovin juutalaisessa lukiossa.

Genadijs Andrejevs väittää vastaan. Hän tuumaa, että malli on hyvä kompromissi asevelvollisuuden ja kehnon puolustuskyvyn välillä.

“Varusmiehenä menisi ehkä vuosi. Lukiossa maanpuolustuskoulutusta on kerran kuussa, eikä se vie hirveästi aikaa”, Andrejevs sanoo.

Korovin pelkää silti, että isänmaallinen maanpuolustuskoulutus lipsuu propagandan puolelle.

“Raja neutraalin ja nationalistisen opetuksen välillä on häilyvä”, hän miettii.

Riian puistoissa hilluvan nuorison parista löytyy monia, jotka ovat innostuneet lukioiden maanpuolustuskursseista.

“Osallistuin siihen parin vuoden ajan. Se oli hauskaa”, myhäilee Artjoms Lebedevs.

“Leirillä meillä ei ollut telttaa, vaan teimme oksista katoksen. Tehtiin tulet ja kokkailtiin lihaa”, hän fiilistelee.

Kaavio koulun seinällä avaa rynnäkkökiväärin tekniikkaa.

Latvian malli kuulostaa eksoottiselta, mutta tasa-arvossa se on Suomea edellä. Maapuolustustunneista tulee opiskelijoille pakollisia sukupuolesta riippumatta.

Myös Suomessa on nyt ryhdytty tosissaan puimaan asevelvollisuuden tasa-arvovajetta. Hanke voi tuoda suuria muutoksia erityisesti naisten elämään.

Valtioneuvosto asetti maaliskuussa parlamentaarisen komitean kehittämään asevelvollisuutta, ja yhdenvertaisuus on yksi sen suurista kysymyksistä. Komiteassa on jäseniä kaikista eduskunnan puolueista ja taustatyötä tehdään monen ministeriön voimin. Työn on määrä valmistua ensi vuoden lokakuussa.

Samaan aikaan puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on kirjoittanut, että tulevaisuudessa kutsunnat voisivat ehkä koskea myös naisia, ja naisille voitaisiin kehittää asevelvollisuuden sijasta jonkinlainen kansalaispalvelus.

Siis vähän tasa-arvoisempaa, mutta ei kuitenkaan samaa.

Latvian malli ei esittele epämääräisiä kompromisseja vaan selkeästi samat velvollisuudet kaikille. Pitäisikö se tuoda Suomeenkin? Puolustusministeri ei lämpene ajatukselle.

“Sotilaskoulutuksen ulkoistaminen koulujärjestelmään on hankalasti miellettävissä suomalaisiin olosuhteisiin ja kulttuuriin”, Kaikkonen kommentoi Improbaturille.

“Sen sijaan yleinen tietous maanpuolustusvelvollisuudesta, joka koskee kansalaisia sukupuolesta riippumatta, on kysymys, jota voi pohtia: olisiko sille tilaa jo toisen asteen opetussisällöissä”, ministeri maalailee.

Lukiolaisten näkökulmasta komitean asialistassa piileekin iso uutispommi. Tarkoitus on selvittää, miten koulutusjärjestelmä voisi edistää nuorten tietoisuutta puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Mitä tämä oikein tarkoittaa? Onko maanpuolustus tulossa lukiotunneille?

Siihen on vielä liian varhaista vastata. Kaikkonen perustelee asian selvittämistä sillä, että oppilaitoksissa myös naiset saataisiin aiheen äärelle. Ministeri pohtii, että asian käsittely oppilaitoksissa voisi kannustaa naisia vapaaehtoiseen asepalvelukseen tai vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.

Kaikkonen huomauttaa, että maanpuolustusvelvollisuus koskee kaikkia, mutta normaalioloissa eli rauhan aikana se konkretisoituu ainoastaan miehille kutsuntojen ja pakollisen varusmiespalveluksen kautta.

“Naisille maanpuolustusvelvollisuus ei konkretisoidu samalla tavoin. Jo yhdenvertaisuudenkin kannalta olisi kuitenkin tärkeää lisätä maanpuolustustietoisuutta kaikissa väestöryhmissä”, Kaikkonen sanoo.

Daiga Jurševska valitsi lukion vapaaehtoisen maanpuolustuskurssin, koska hän tähtää armeijauralle. Etualalla oleva Rebeka Bartuseviča harrastaa metsästystä ja on kiinnostunut aseista.

Tasa-arvoisen asevelvollisuuden esimerkki löytyy myös naapurimaa Norjasta, jossa asevelvollisuus koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta. Voisiko ratkaisu löytyä sieltä?

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan puolustusliitto Natoon kuuluvan Norjan puolustusratkaisua ei voi suoraan siirtää Suomeen. Norjan asevelvollisuus on hyvin valikoiva ja kasarmeille otetaan vain ohut siivu ikäluokasta.

“Norjassa puolustusvoimat voi rekrytoida parhaat ja motivoituneimmat sukupuolesta riippumatta. Koulutettavien määrästä johtuen palvelukseen valikoituu pääosin vapaaehtoisia. Suomen puolustusratkaisu taas pohjautuu laajaan reserviin”, ministeri selittää.

Norjan tiukka seulonta auttaa ehkä ymmärtämään, miten naisten pakollinen palvelus on saatu Norjassa poliittisesti läpi. On eri asia määrätä armeijaan pieni joukko innokkaita tai suuri osa ikäluokasta.

Norjan mallissa onkin paljon yhtäläisyyksiä Varusmiesliiton ajaman mallin kanssa, sanoo Varusmiesliiton hallituksen puheenjohtaja Topi Korpinen. Huomiot norjalaisesta järjestelystä ovat pitkälti samoja kuin puolustusministeri Kaikkosella.

“Se on sukupuolineutraali ja valikoiva malli, jossa palvelukseen päätyisivät motivoituneimmat ja soveltuvimmat yksilöt sukupuoleen katsomatta. Lähtökohtaisesti suhtautuisimme lämmöllä tähän kehitykseen, mutta mallia ei voi täysin kopioida Suomeen”, Korpinen sanoo.

Varusmiesliiton ehdottamassa mallissa koulutettavien määrää kasvatettaisiin myös kannustimilla. Palveluksen suorittaneet saisivat verovähennyksen.

 

Latvian Saldusissa maastopukuiset opiskelijat ryhmittyvät karttakoulutuksen jälkeen koulun eteen parijonoon. Kengät kopisevat samassa tahdissa tien pintaan, kun luokka marssii ulos pihalta. Pian alkaa Rebeka Bartusevičan odottama ampumaharjoitus.

Suomen lukioissa tuskin nähdään lähitulevaisuudessa näin sotilaallista meininkiä, mutta armeija kuitenkin kolkuttelee lukion ovea. Parlamentaarinen komitea aloittelee selvitystyötään ja Varusmiesliitolla on jo hahmotelma siitä, miten maanpuolustus voidaan tuoda oppitunneille.

Varusmiesliiton mallissa opetussuunnitelmaan kuuluisi pakollinen turvallisuuskurssi joko peruskoulussa tai toisella asteella. Kurssin yhtenä kokonaisuutena olisi maanpuolustus.

“Kurssi voisi olla esimerkiksi osana yhteiskuntaopin opintokokonaisuutta. Se käsittelisi
kokonaisturvallisuutta ja se toteutettaisiin monen tahon, kuten poliisin, pelastusalan ja Puolustusvoimien yhteistyönä”, Topi Korpinen kertoo.

“Kurssin aikana nuori saisi nykyistä paremman käsityksen kokonaismaanpuolustuksesta. Nuorille opetettaisiin muun muassa eri puolustushaarat ja erikoistehtävät.”

Suomen lukiolaisten liitolla ei ole valmiiksi muotoiltua kantaa siihen, voisiko lukioihin tuoda Varusmiesliiton ehdottamaa kurssia tai jopa suoranaista sotilaskoulutusta Latvian tapaan. Liiton puheenjohtaja Adina Nivukoski sanoo, että keskustelussa on tärkeä kuulla sekä koulutuspolitiikan ja maanpuolustuksen asiantuntijoita että opiskelijoita.

“Uusista oppiaineista keskustellaan julkisuudessa aina ajoittain. Esimerkiksi viime vuonna käytiin julkista keskustelua siitä, pitäisikö taloustiedosta tehdä oma pakollinen oppiaine”, hän mainitsee.

Asevelvollisuuden nykytilanteeseen liitto ei kuitenkaan ole tyytyväinen.

“Lukiolaisten liitto linjasi ensimmäistä kertaa viime vuoden liittokokouksessaan kannasta yleiseen asevelvollisuuteen. Meidän mielestämme nykyisestä asevelvollisuusjärjestelmästä tulee siirtyä koko ikäluokkaa sukupuoleen katsomatta yhdenvertaisesti kohtelevaan järjestelmään”, Nivukoski kertoo. ✦

Länsi-Latviassa sijaitsevan Saldusin alueella asuu noin 36 000 ihmistä.

Latvian malli — maanpuolustus lukujärjestyksessä

Latviassa ei ole asevelvollisuutta ja reservi on siksi pieni. Puolustusvoimat koostuu ammattisotilaista ja kansalliskaartista, jonka jäsenet ovat vapaaehtoisia.

Lukuvuodesta 2024—2025 alkaen ”kansallinen puolustus” on pakollinen oppiaine Latvian toisen asteen oppilaitoksissa. Toiselta asteelta valmistuneet täysi-ikäiset opiskelijat voivat halutessaan liittyä reserviin. Sotilaskoulutusta on mahdollista jatkaa esimerkiksi vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan parissa, kansalliskaartin jäsenenä.

Uudistuksen tarkoitus on kasvattaa reserviä, mutta myös tarjota laajempaa näkökulmaa kansalliseen turvallisuuteen. Oppiaineessa muun muassa analysoidaan, mitä poliittinen korruptio merkitsee yhteiskunnalle.

Myös isänmaallisuus on asialistalla. Tunneilla käsitellään nuorison patrioottisen aktivismin merkitystä Latvian historiassa.

Koulutusta järjestetään kerran kuussa koko päivän ajan. Lukioissa se koskee ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita. Vuosittain järjestetään vapaaehtoinen leiri, jossa maanpuolustustaitoja syvennetään maastossa.

Aseiden kanssa harjoittelusta voivat saada vapautuksen ne, joka vastustavat sitä uskonnollisten tai muiden syiden vuoksi.

Lähde: Latvian puolustusministeriö

 

Norjan malli — sukupuolineutraali asevelvollisuus

Norjassa on ollut kaikille pakollinen asevelvollisuus vuodesta 2015. Aiemmin asevelvollisuus oli pakollinen vain miehille.

Vaikka asevelvollisuus on pakollinen, käytännössä vai tiukan seulan läpäisseet nuoret astuvat palvelukseen. Kyselylomakkeen perusteella pieni osa kutsutaan tarkempaan seulontaan, ja noin 13 prosenttia ikäluokasta saa lopulta varusmieskoulutuksen.

Nykyään koulutettavista noin 30 prosenttia on naisia.

Lähde: Norjan puolustusvoimat

Julkaistu 2.11. ilmestyneessä Improbatur 4/2020 -lehdessä. Lue myös lehden pääkirjoitus, “Sinun puolestasi päätetty”.

Jaa: