Analyysi: Miksi nuorten määrä kunnanvaltuustoissa ei nouse?

Ilmiöt ja yhteiskunta, Jutut

Nuorten osuus kuntien valtuutetuista junnaa 5,7 prosentissa, ja valtuustot vanhenevat vanhenemistaan. Minkä pitäisi muuttua, jotta nuorten edustajat pääsisivät paalupaikoille?


Mari Uusivirta
Antti Kyrö

Hurraa! 18-vuotiaita valittiin  Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoihin parin viikon takaisissa vaaleissa melkein viidesosa enemmän kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa, kaikkiaan 31.

Ikävä kyllä sen enempää tuulettamista nuorilla ei näissä kuntavaaleissa ollut. Alle 30-vuotiaita valittiin valtuustoihin prosentuaalisesti tismalleen saman verran kuin edellisissä vaaleissa: vain 5,7 prosenttia. Aliedustus on todella masentava, sillä 17,9 prosenttia äänioikeutetuista on nuoria.

Yli 65-vuotiaita valtuutettuja sen sijaan valittiin aiempaa enemmän, jo noin 15 prosenttia kunnanvaltuutetuista.

Vain 8,9 prosenttia ehdokkaista oli alle 30-vuotiaita, kun viime vaaleissa heitä oli vielä 10 prosenttia. 

[stag_icon icon=

[stag_icon icon=

Valtuustoihin valittujen osuus ei missään muussa ikäryhmässä kuin nuorissa ollut pienempi kuin ikäryhmän osuus ehdokkaista.

Kaiken kaikkiaan kunnanvaltuustojen keski-ikä huitelee 50:ssä.

 

On siis aika kysyä sama kysymys kuin liki jokaisten vaalien jälkeen: Mitä tapahtui? Miten teidät lukioikäiset ja muu nuoriso oikein saadaan paremmin osallistumaan kuntien päätöksentekoon? Miksette herää äänestämään, vaikka valtuustot vanhenevat vanhenemistaan?

Tampereen yliopiston vaalitutkija Sami Borg sanoo, että nopeaa muutosta tilanteeseen ei ole odotettavissa. Vinouma on niin suuri, että sen oikeneminen vie aikaa.

Ihan ensimmäisenä tarvitaan paljon enemmän nuoria ehdolle vaaleissa.

“Muutoksen täytyy tapahtua puolueissa, koska enimmäkseen ne vastaavat ehdokasasettelusta”, Borg sanoo ja jatkaa:

Nuoret haluavat äänestää oman ikäisiä ehdokkaita. On kovin vaikeaa kokea äänestäminen mielekkääksi, kun nuoria ehdokkaita ei ole.

Niin, onko ihmekään, että nuoret ovat vähiten innokkaita äänestäjiä, kun valtuustot ja ehdokaslistat näyttävät yhä iäkkäämmiltä? Kuntavaalitrendit 2017 -raportin mukaan vuoden 2012 kuntavaaleissa äänesti harvempi kuin joka kolmas alle 25-vuotias.

Tosin nuoria ehdokkaita äänestävät Borgin mukaan myös muut ikäluokat, erityisen mielellään kaikkein vanhimmat. Hyvä esimerkki tästä on Pirkanmaan Sastamalan äänikuningas Ilmari Nurminen (sd.). Nuori kansanedustaja sai kuntavaaleissa kolme kertaa enemmän ääniä kuin yksikään muu ehdokas Sastamalassa, ja häntä kutsutaan “mummojen omaksi Ilmariksi”.

Yksittäiset nuoret vilauttivatkin vaaleissa näkymiä vaihtoehtoiseen todellisuuteen, vaikka 18-29-vuotiaiden ikäluokka on valtakunnallisesti huonosti edustettuna. Esimerkiksi Jyväskylässä 25-vuotias Bella Forsgrén (vihr.) keräsi eniten ääniä sekä naisista että ensikertalaisista, ja Sodankylässä jyräsi 22-vuotias Riikka Karppinen (vihr.), joka pääsi valtuustoon nuoresta iästään huolimatta jo toista kertaa.

Näistä pärjääjistä moni kuuluu vihreisiin. Siis puolueeseen, joka pärjäsi vaaleissa erinomaisesti ja kasvatti suosiotaan.

Borgin mukaan vihreiden kannatuksen nousu perustui nimenomaan siihen, että puolue onnistui saamaan ehdokkaiksi niin paljon nuoria. Voisi jopa sanoa, että nuoret toivat vihreille vaalivoiton. Miettikääpä sitä!

Vihreiden nuorten menestys myös osoittaa, että nuoret liikkuvat ehdokkaiksi ja valtuutetuiksi, kun heitä liikutetaan.

 

Myös valtuutettujen sukupuolijakauma voi ennakoida muutosta. Parlamenttienvälisen liiton (IPU) selvityksen mukaan maissa, joissa parlamentteihin valitaan enemmän naisia, valitaan yleensä myös nuoria enemmän kuin niissä maissa, joissa naisia on vähemmän.

Tästäkin näkökulmasta ilahduttavaa on se, että nyt käydyissä kuntavaaleissa läpi pääsi ennätysmäärä naisia: heitä on 39 prosenttia kaikista valtuutetuista. Vaikka naiset ovat edelleen aliedustettuina, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan suunta on oikea ja rohkaiseva.

Suomen kunnanvaltuustoissa naisia on nyt huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla, mutta nuorten määrä junnaa paikallaan ja valtuustojen keski-ikä nousee. Selvityksen perusteella on silti aihetta toivoa, että naisten osuus jatkaa kasvuaan ja alkaa mahdollisimman pian näkyä myös nuorten määrässä.

Kuntavaalitutkija Sami Borg näkee, että Suomessa sekä naisten että nuorten määrää nostavat tulevaisuudessa nimenomaan nuoret, korkeakoulutetut naiset, jotka aktivoituvat ehdolle ja äänestämään.

“Kysymys kuuluu, kuka aktivoi nuoret miehet ehdokkaiksi ja äänestäjiksi”, Borg huomauttaa.

 

Vaikka paljon on puolueiden käsissä, jokainen alle 30-vuotias voi panna asioihin vauhtia. Nuorilla kannattaisi olla edustajia valtuustoissa ihan vain siksi, että joku pitäisi nuorten puolta – paitsi lähitulevaisuuden asioissa, kuten harrastusmahdollisuuksien takaamisessa, myös pitkällä aikavälillä. Kuten Borg toteaa:

“Oman ryhmän asiat tulevat paremmin ajetuksi, kun oman ryhmän edustaja on päättämässä asioista. Se ei ole avaruustiedettä.”

Niinpä. Siis herätys, tyypit!

Selkein tapa toimia on tietysti kannustaa toisia nuoria, osoittaa tuki äänestämällä ja vaatia puolueilta lisää vaivannäköä nuorten esiinnostamiseksi. Omaan kuntaan ja nuorten näkyvyyteen voi vaikuttaa myös kunnanvaltuuston ulkopuolella. Kuntalaisaktivismi, järjestötoiminta ja ihan vain tapahtumien järjestäminen havahduttaa päättäjiä huomaamaan, että elinvoima kumpuaa nuorista.

Haastattelimme alkuvuodesta kolmea kunnanvaltuutettua, jotka olivat neljä vuotta sitten valituiksi tullessaan 18-vuotiaita. He kaikki olivat yhtä mieltä niin siitä, että nuoria tarvitaan lisää politiikkaan, kuin siitä, että nuoren kokemattomuus tai muuttuva elämäntilanne tai mikään muukaan ikään liittyvä asia ei ole este kotikunnan asioihin vaikuttamiselle. Ei, vaikka tällaiset asiat keski-ikäisiä huolestuttavatkin.

Kesäkuun alussa 31 paikkakunnan valtuustossa aloittaa motivoitunut 18-vuotias, joilla kullakin on mahdollisuus tehdä tämä selväksi.

He ja 484 muuta nuorta valtuutettua raivaavat tietä vähemmän harmaalle kuntapolitiikalle. Antaa palaa!

 

Jaa: