Pureskelimme puolestanne 10 muutosehdotusta, joita työryhmä on tehnyt ylppäreihin

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on ehdottanut ylioppilastutkintoon muutoksia, joista poimimme kymmenen kiinnostavinta. Mikä muuttuu käytännössä, jos ehdotukset menevät läpi? Entä mitä lukiolaiset ajattelevat muutoksista?

Anna-Sofia Nieminen
Robert Lönnqvist

1. Neljä koetta ei aina riitäkään.

Mitä tarkoittaa? Reaaliaineiden kirjoittajien täytyy tehdä vähintään viisi koetta, kun nykyään kaikki selviävät neljällä kokeella. Tulevaisuudessa pitää kirjoittaa äidinkieli ja kirjallisuus sekä kolme seuraavista: 1) matematiikka, 2) toinen kotimainen kieli, 3) vieras kieli ja 4) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Kokeiden enimmäismäärää ei ole rajattu.

Miksi? Ehdotuksella halutaan kannustaa yhä useampia kirjoittamaan matematiikka ja ruotsi. Työryhmä katsoo, että matematiikan kirjoittajia ei ole tarpeeksi korkeakoulujen ja yhteiskunnan tarpeisiin. Vaikka matematiikan osaaminen yleisesti lisääntyy lukiossa, joidenkin opiskelijoiden osaaminen jää peruskoulussa opitulle tasolle. Myös ruotsin osaamistaso on laskenut. Samalla halutaan kannustaa lyhyiden kielten ja reaaliaineiden monipuoliseen opiskeluun. Valinnaisuus halutaan kuitenkin säilyttää.

Mitä mieltä? 40,9 prosenttia lukiolaisista pitää ideaa hyvänä ja 32,5 prosenttia huonona. Loput eivät osaa sanoa tai heillä ei ole mielipidettä asiaan.

Mitä mieltä -osiot perustuvat Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) keväällä tekemään kyselyyn, johon vastasi 889 lukiolaista. Kysymyksissä oli neljä vastausvaihtoehtoa: hyvä idea, huono idea, ei mielipidettä ja en osaa sanoa.

 

2. Kokeita voi olla peräkkäisinä päivinä.

Mitä tarkoittaa? Kokeita voi olla jopa neljä viikossa, kun nykyään kokeiden välissä on aina välipäivä. Jo syksyn 2018 ylioppilaskokeissa jollekin viikolle sijoittuu neljä koepäivää.

Miksi? Lukiokenttä on perustellut vaatimusta muun muassa järjestämiskuluilla ja koesalin muun käytön estymisellä. Työryhmä huomauttaa, että vain osalle kokelaista tulee peräkkäisiä koepäiviä. Asiaan voi vaikuttaa ainevalinnoilla ja tutkintoa hajauttamalla.

Mitä mieltä? 60 prosenttia vastaajista pitää ideaa huonona. Avoimissa vastauksissa kritisoidaan esimerkiksi sitä, että opiskelijat joutuvat pelaamaan hajauttamisella saadakseen välipäiviä.

SLL selvitti aiemmin tänä vuonna opiskelijoiden ajatuksia siitä, mitkä asiat keventäisivät ylioppilaskokeisiin liittyvää stressiä. Annetuista vaihtoehdoista eniten mainintoja saivat välipäivät, joita kannatti jopa 70,1 prosenttia vastaajista. Kyselyyn vastasi 462 opiskelijaa.

 

3. Kokeiden pituus lyhenee kuudesta neljään tuntiin ja äidinkielen koe muuttuu kaksi päiväisestä yksipäiväiseksi.

Mitä tarkoittaa? Kun koeaika lyhenee, kokeista tehdään uuteen kestoon sopivia. Ehdotus ei siis tarkoita, että nykyisenkaltainen koe pitäisi tehdä lyhyemmässä ajassa, vaan kokeista tulee erilaisia.

Miksi? Työryhmä perustelee muutoksia tutkimuksilla, joiden mukaan nuoret uupuvat lukiossa. Muutoksilla halutaan keventää ylioppilaskokeisiin liittyvää stressiä. Ehdotus kompensoi kokeiden raskautta, jos välipäivistä luovutaan (ks. kohta 2). Työryhmä huomauttaa, että kuuden tunnin koe on pitkä verrattuna muihin kansallisiin tai kansainvälisiin kokeisiin. Lyhentäminen vähentää työmäärää opiskelijoilta, kouluilta, arvostelijoilta ja sensoreilta.

Mitä mieltä? Kyselyyn vastanneiden lukiolaisten mielipiteet jakautuvat vahvasti. 45,9 prosenttia pitää neljän tunnin kokeita hyvänä ideana, 39,2 prosenttia huonona. Yksipäiväistä äidinkielen koetta vastustaa 48,8 prosenttia ja kannattaa 35,7 prosenttia. Avoimissa vastauksissa osaa huolettaa, mittaavatko aiempaa lyhyemmät kokeet osaamista tarpeeksi monipuolisesti.

 

4. Oppiainerajat ylittäviä tehtäviä tulee kaikkiin kokeisiin.

Mitä tarkoittaa? Reaaliaineiden kokeissa on jo nyt oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Niitä tulee myös muiden aineiden kokeisiin.

Miksi? Tavoite on kehittää opiskelijan valmiuksia omaksua, yhdistää ja käyttää tietojaan ja taitojaan – mukaan lukien kielitaitoa – sekä soveltaa oppimaansa. Lisäksi tutkinnon digitalisoituminen mahdollistaa aiempaa paremmin taito- ja taideaineiden sisällyttämisen oppiainerajat ylittäviin tehtäviin.

Mitä mieltä? Yli puolet eli 56,2 prosenttia SLL:n kyselyyn vastanneista pitää ideaa hyvänä. 23,2 prosentin mielestä ajatus on huono.

 

5. Kokeissa voi olla materiaalia eri kielillä.

Mitä tarkoittaa? Osa kokeiden tausta-aineistoista voi olla esimerkiksi englanniksi tai toisella kotimaisella kielellä. Alkuvaiheessa tämä koskee vain lyhyitä tekstin osia. Työryhmän mukaan muutoksessa pitää kuitenkin huomioida, että lukiossa ei ole pakko opiskella esimerkiksi englantia lainkaan. Erikielisten aineistojen lisääminen edellyttää sanakirjoja tai muita työkaluja niiden tueksi, joiden kielitaito ei ole riittävä.

Miksi? Ehdotus vahvistaa kielten käyttöä kaikissa opinnoissa ja valmistaa siten jatko-opintoihin ja työelämään, joissa monikieliset aineistot ovat arkipäivää.

Mitä mieltä? Ehdotus saa SLL:n kyselyssä kaikkein suurimman vastustuksen. 81,2 prosenttia vastaajista pitää ideaa huonona ja vain 11,8 prosenttia hyvänä. Useassa avoimessa vastauksessa ollaan huolissaan siitä, että kielitaito voisi vaikuttaa esimerkiksi reaaliaineen arvosanaan.

Kuvitus: Robert Lönnqvist

 

6. Kokeita ei tarvitse ilmoittaa etukäteen pakollisiksi tai ylimääräisiksi.

Mitä tarkoittaa? Jokaiseen tutkintokertaan ja kokeeseen pitää ilmoittautua kirjallisesti, mutta kokeiden ilmoittamisesta sitovasti pakollisiksi tai ylimääräisiksi luovutaan.

Miksi? Ehdotuksella haetaan joustavuutta. Kokeen ilmoittaminen etukäteen pakolliseksi voi jopa estää tutkinnon valmistumisen, jos opiskelija esimerkiksi sairastuu koepäivänä eikä pysty tekemään pakollista koetta.

Mitä mieltä? 69,5 prosentin mielestä idea on hyvä. Vain 11,3 prosentin mielestä idea on huono.

 

7. Kokeiden uusimismahdollisuuksia tulee lisää.

Mitä tarkoittaa? Hylättyjä kokeita voi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolmesti ja hyväksyttyjä kokeita nykyisen yhden kerran sijaan kahdesti. Tämä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön.

Miksi? Työryhmä pitää uusimismahdollisuuksien maltillista lisäämistä keinona keventää ylioppilastutkintoon liittyvää stressiä. Ehdotus tukee opiskelijoiden valmistumista ja parantaa tutkinnon hyödyntämistä jatko-opintovalinnoissa.

Mitä mieltä? Tämä saa laajaa kannatusta lukiolaisilta. Hylättyjen kokeiden kohdalla 75,7 prosenttia pitää ideaa hyvänä ja hyväksyttyjen kokeiden kohdalla jopa 79,1 prosenttia.

 

8. Hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuus poistuu.

Mitä tarkoittaa? Nykyään tutkinnon voi suorittaa, vaikka pakollisesta kokeesta saisi hylätyn, koska kustakin hyväksytystä kokeesta voi saada kompensaatiopisteitä tietyn kaavan mukaan. Tämä mahdollisuus voidaan poistaa, jos kokeiden uusimismahdollisuuksia lisätään (ks. kohta 7).

Miksi? Kompensaation tarve vähenee, jos mahdollisuuksia kokeiden uusimiseen lisätään ja jos tutkinnon pakollisten ja ylimääräisten kokeiden sitova ennakkovalinta poistetaan.

Mitä mieltä? Ehdotusta kannattaa vain 14,9 prosenttia kyselyyn vastanneista.

 

9. Kokeissa on tarkoitus hyödyntää avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä.

Mitä tarkoittaa? Ensimmäiset sähköiset kokeet on järjestetty opiskelijoiden omilla koneilla, suljetussa verkossa ja USB-muistitikulta ladatulla käyttöjärjestelmällä. Järjestelmää kuitenkin kehitetään kohden avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä. Osa kokeesta voi tulevaisuudessa hyödyntää internetyhteyttä.

Miksi? Avoimen internetin käyttö mahdollistaa muun muassa opiskelijoiden yhteistyön ja entistä monipuolisemman taustamateriaalien hyödyntämisen. Oppilaat voivat osoittaa tiedon hakemisen ja analysoinnin taitoja. Työryhmä huomauttaa, että tutkinnon luotettavuudesta ja opiskelijoiden yhdenvertaisuudesta tulee huolehtia. Internet näyttäytyy erilaisena suomen- ja ruotsinkielisille kokelaille.

Mitä mieltä? 46,1 prosenttia pitää ideaa hyvänä, 34,8 prosenttia huonona. Avoimissa vastauksissa vastustetaan voimakkaasti sähköisiä ylioppilaskokeita. Moni katsoo, että erityisesti matemaattisten aineiden tehtävät eivät taivu hyvin tietokoneelle.

 

10. Suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi kielten kokeita.

Mitä tarkoittaa? Ylioppilastutkintolautakunta on jo käynnistänyt kielten suullisen kielitaidon osakokeen kehittämisen. Suulliset kokeet aloitetaan aikaisintaan vuonna 2022. Tämä koskee vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita.

Miksi? Kun kokeet muuttuvat sähköisiksi, mahdollisuudet järjestää suullisia kokeita paranevat. Suullisen kokeen arvioinnissa voidaan yhdistää koneellinen ja ihmisen suorittama arviointi. Työryhmä huomauttaa, että suullinen kielitaito on tärkeä osa kielten opetusta.

Mitä mieltä? Opiskelijoiden mielipiteet jakautuvat lähes kahtia. 40,2 prosenttia pitää ajatusta huonona, 44,8 prosenttia hyvänä. Avoimissa vastauksissa suullisia kokeita vastustetaan esimerkiksi sillä, että ne voivat stressaavuudellaan aiheuttaa lisäpaineita varsinkin ujoille, ja puolustetaan suullisen kielitaidon tärkeydellä elämässä.

 

Näin uudistus etenee

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä on ehdottanut ylioppilastutkintoon muutoksia, jotka voisivat tulla voimaan aikaisintaan keväällä 2020. Muutoksista ja aikataulusta ei kuitenkaan ole vielä päätetty mitään varmaa, vaan työryhmä on ainoastaan tehnyt ehdotuksia.

Työryhmä teki ehdotukset huhtikuussa, jonka jälkeen alkoi lausuntokierros. Sen aikana esimerkiksi useat kunnat, lukiot, yliopistot ja opettajayhdistykset ottivat kantaa ehdotuksiin. Lausuntokierros päättyi 15. kesäkuuta. Nyt opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet tekevät tulleista 117 lausunnosta koontia.

Suurin osa ehdotuksista on sellaisia, että niiden takia ei tarvitse muuttaa lakia. Näissä tapauksissa on Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) päätettävissä, toteuttaako se muutokset, ja jos toteuttaa, millä aikataululla.

YTL:n puheenjohtaja Patrik Scheinin ei halua ottaa kantaa, miten ja milloin lautakunta käsittelee ehdotuksia.

”Meillä on yleisperiaate aikataulutuksessa, että kaikki muutokset tapahtuvat hyvin maltilliseen tahtiin, jotta lukiolaiset ja lukiot ehtivät valmistautua niihin.”

YTL pohti omassa lausunnossaan, pitäisikö ehdotusten toteuttamista lykätä, kunnes ylioppilaskoe on sähköistetty, ja sähköisistä kokeista on saatu kokemuksia. Kaikki kokeet on tarkoitus suorittaa sähköisesti vuonna 2019.

Muutoksia voidaan toteuttaa myös asteittain. Esimerkiksi neljän tunnin koetta voitaisiin alkuun kokeilla vain kielissä eikä kaikissa aineissa.

Jos jokin työryhmän ehdotus vaatii lain muuttamista, opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää lainsäädännön valmistelun.

 

Kyselyn toteuttanut SLL on Improbaturin julkaisija. SLL:n edustaja oli myös mukana uudistusehdotukset tehneessä työryhmässä, ja SLL on antanut lausunnon ehdotuksista.


Julkaistu 7.8. ilmestyneessä Improbatur 3/2017 -lehdessä.

Jaa: