Palestiinalaisilla yliopistoilla kävi selväksi yksi asia: ”Koulutus on ase”

Korkeakouluopiskelu on Palestiinassa lähes yhtä suosittua kuin Suomessa. Vaikka kiusana ovat muun muassa Israelin armeijan ratsiat ja korkea nuorisotyöttömyys, usko tulevaan on luja.


Aapo Laakso
Petri Kangas

Aavistuksen surumielinen ja runsaasti tupakoiva Nader Aboqthela nojaa eteenpäin terassipöydän ääressä, palestiinalaisen yliopiston pihamaalla. Hän puhuu hiljempaa aina, kun joku kävelee ohi.

”Uskonnollisen lain tentti oli vaikea ja meni todella surkeasti. En tiedä, miten kerron tästä isälle. Hän ei tule ilahtumaan.”

Huoli on aiheellinen, sillä Aboqthelalla on aiemmin ollut isompaakin kitkaa vanhempiensa kanssa.

”Rakastuin kristittyyn tyttöön, mutta isäni ei hyväksynyt sitä. Isä heitti minut pois kotoa joksikin aikaa, ja minun oli pakko lopettaa tytön tapailu.”

Kuten valtaosa palestiinalaisista, Aboqthela on muslimi. Hän rukoilee islamin hyveiden mukaisesti viisi kertaa päivässä, mutta ei pidä itseään kovin uskonnollisena. Kotikylä sen sijaan sijaitsee uskonnollisella seudulla, ja kotona eletään perinteisten arvojen mukaan.

19-vuotias Aboqthela opiskelee ensimmäistä vuotta oikeustieteitä Jeninin amerikkalaisessa yliopistossa. Oikeustieteiden perusopintoihin kuuluu pari kurssia islamilaista sharia-lakia, vaikka Aboqthela suuntautuu maalliseen oikeuteen.

Palestiinalaiset arvostavat koulutusta suuresti. Se myös näkyy: Vuosituhannen vaihteessa perustettu Jeninin amerikkalainen yliopisto on vaikuttava ilmestys. Valkeat rakennukset hohtavat uutuuttaan, ja istutuksissa kasvaa palmuja ja sypressejä. Aluetta hallitsee mustavalkoinen kellotorni. Kampuksella on muun muassa Fifan standardit täyttävä jalkapallostadion, ja olympiamittainen uima-allas on tulossa.

 

Yliopisto-opiskelu ei välttämättä ole ensimmäinen asia, joka Palestiinasta tulee mieleen. Uutisten perusteella Palestiina vaikuttaa äärimmäisen vaaralliselta konfliktialueelta, jossa ovat läsnä ainainen pelko ja kurjuus. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.

Palestiinan opiskelijamäärät ovat suuria verrattuna muuhun Lähi-itään. Euroopan komission selvityksen mukaan yli 25 prosenttia 18–24-vuotiaista palestiinalaisista on kirjoilla korkeakoulussa.

Vertailun vuoksi: Suomessa noin 31 prosenttia 19–25-vuotiaista on korkeakouluopiskelijoita. Sekä Suomessa että Palestiinassa hieman yli puolet opiskelijoista on naisia.

”Palestiinalaiset pitävät koulutusta samalla tavalla perusarvona kuin suhdettaan tähän maahan. Kaikista arabimaista Palestiinassa on korkein koulutustaso” kertoo Said Abu Mualla, joka toimii Jeninin amerikkalaisessa yliopistossa mediatutkijana ja yliopisto-opettajana.

Palestiinalla tarkoitetaan nykyään kahta maa-aluetta, Länsirantaa ja Gazaa. Nimensä mukaisesti ensimmäinen sijaitsee Jordan-joen länsirannalla, Jordanian ja Israelin välissä. Gaza puolestaan on pieni, vain vähän Vaasaa isompi maakaistale, joka rajautuu pohjoisessa ja idässä Israeliin, etelässä Egyptiin ja lännessä Välimereen.

Palestiinaa ei voi sanoa valtioksi, sillä alue on Israelin miehittämä. Gazan kaista on ollut tiiviisti saarrettuna vuodesta 2007, eikä sieltä pääse liikkumaan Israeliin eikä Egyptiin. Länsirannan alueesta palestiinalaishallinnon vallan alla on täysin ainoastaan suurimmat kaupunkialueet. Israel vartioi kulkua Länsirannalle ja sieltä pois.

[stag_icon icon=
Opiskelijat pänttäävät Jeninin amerikkalaisen yliopiston pihalla.

Nader Aboqthela on ottanut haastatteluun mukaan omat muistiinpanot ja kertaa teesejään.

”Vanhemmat ihmiset pitävät Palestiinan nuorisoa huolettomana, työtä välttelevänä ja välinpitämättömänä siitä, kuinka maata johdetaan.”

[stag_icon icon=
Nader Aboqthela

Nuorisotyöttömyys kyllä huitelee yli 40 prosentissa, mutta Aboqthelan mielestä nuoret eivät ole menettäneet kaikkea toivoa. Hänen mukaansa vanhempien pitäisi nyt antaa nuorille enemmän mahdollisuuksia osallistua Palestiinan rakentamiseen ja päätöksentekoon.

Aboqthela lähti lukemaan lakia, koska haluaa saattaa pahat ihmiset vastuuseen teoistaan. Palo opiskeluun syttyi muutama vuosi sitten, kun hänelle läheinen isoisä kuoli.

”Isoisää hoitanut lääkäri ei välittänyt ihmisistä. Monia lääkäreitä täällä kiinnostaa vain raha. Haluan saada ihmiset välittämään toisistaan. Jos ei välitä ihmisistä, ei välitä mistään.”

Työllistyminen ei alan valinnassa painanut, sillä kallis tutkintokaan ei takaa työnsaantia. Opiskelu Palestiinassa ei ole ilmaista, ja lähes aina maksajina ovat vanhemmat. Tutkintojen hinnat vaihtelevat alan mukaan noin 8 000:sta lähes 20 000 euroon.

 

Aboqthela on poliittisesti aktiivinen ja kuuluu sosiaalidemokraattiseen Fatah-puolueeseen. Hän kantaa kaulassaan aina mustavalkoista kufiya-huivia, joka on Palestiinan kansallissymboli.

Fatah on toinen Palestiinan merkittävistä puolueista, jotka vaikuttavat yliopistopolitiikassakin. Toinen on islamistinen Hamas. Hamas harjoittaa myös aseellista toimintaa Israelia vastaan, mistä syystä esimerkiksi EU ja Yhdysvallat ovat listanneet sen terroristijärjestöksi. Yli kymmenen vuotta sitten puolueet sopivat, että Hamas hallitsee Gazaa ja Fatah Länsirantaa. Sittemmin vaaleja ei ole saatu järjestettyä.

”Monet näkevät Fatahin olevan nykyään pimeällä puolella, koska se on tehnyt monia myönnytyksiä Israelille ja Yhdysvalloille. Minä haluan silti uskoa muutoksen tulevan politiikalla eikä aseilla”, Aboqthela sanoo.

Viime keväänä Fatah voitti Jeninin amerikkalaisen yliopiston ylioppilaskuntavaalit. Päällisin puolin opiskelijakuntien toiminta kuulostaa aika samanlaiselta kuin Suomessa: ne huolehtivat opiskelijoiden hyvinvoinnista ja hoitavat opiskelijoiden ja yliopiston hallinnon välisiä asioita. Tosin edellisen palestiinalaisten kansannousun aikaan 2000-luvun alkuvuosina ylioppilaskunnalla oli myös aseellisia taistelijoita.

Yliopistoille pesiytynyt politiikka nyppii Israelia. Valtion edustajat uskovat, että yliopistoilla levitetään terrorismille suotuisia aatoksia. Israelin armeijan ratsiat Palestiinan yliopistoille ovat viime aikoina yleistyneet.

Tavallinen ratsia etenee näin: armeija iskee yliopistolle aamuyön pimeinä tunteina, murtautuu ylioppilaskunnan tiloihin ja takavarikoi tavaroita. Yleensä samalla pengotaan muitakin yliopiston tiloja.

Armeija aiheuttaa yliopistoille harmia myös pidättämällä opiskelijoita ja estämällä ihmisten liikkumista. Taustalla saattaa piillä terrorismin torjuntaa syvemmälle ulottuva syy.

”Palestiinalaiset uskovat, että miehittäjät haluavat meidän olevan kouluttamattomia. Israel pyrkii järjestelmällisesti tukahduttamaan älyllistä kehitystä”, Said Abu Mualla sanoo.

Väitettä on mahdoton osoittaa vedenpitävästi todeksi. Totta on silti se, että monet asiat, joita Israel väittää tekevänsä valtion turvallisuuden nimissä, näyttäytyvät palestiinalaisille kiusantekona, syrjintänä ja ihmisoikeuksien polkemisena.

Palestiinalaisten ja Israelin välinen konflikti on jatkunut yhtämittaisena Israelin valtion perustamisvuodesta 1948 asti. Konflikti on jumahtanut 1990-luvulla valonpilkahduksia näyttäneiden rauhanneuvottelujen tyrehdyttyä seisovaan tilaan.

[stag_icon icon=
Opiskelijat polttavat vesipiippua liberaalin Birzeitin yliopiston läheisessä kahvilassa.

Birzeitin yliopisto näyttää päällisin puolin samanlaiselta kuin Jeninin amerikkalainen yliopisto: Lego-palikoista rakennetulta vaalealta kompleksilta. Kahden palestiinalaisen yliopiston kulttuurissa on kuitenkin suuri ero. Birzeitiä pidetään koko Länsirannan liberaaleimpana paikkana. Se on myös Palestiinan suosituin yliopisto.

Siinä missä Jeninin amerikkalaisessa yliopistossa tyttöjen ja poikien keskinäistä kanssakäymistä paheksutaan ja sille naureskellaan, Birzeitissa eri sukupuolten edustajat viettävät ongelmitta aikaa keskenään. Yliopistolla on Palestiinan suurin naistutkimuksen yksikkö, ja iso osa naisista ei käytä huivia hiustensa peittona.

Yksi huivittomista naisista on Ayala Anabtawi, 19-vuotias englannin kirjallisuuden opiskelija.

Anabtawin perhe on korkeasti koulutettu, mikä Palestiinassa yleensä kulkee käsi kädessä kaikkein vapaamielisempien asenteiden kanssa. Äiti opettaa yksityiskoulussa, ja isä on gynekologi.

Anabtawin perhe asuu noin 200 000 muun palestiinalaisen tavoin Itä-Jerusalemissa, joka on Israelin hallinnon alla. Israel miehitti alueen 1967 kuuden päivän sodassa. Sitä ennen kaupunginpuolikas oli liitetty Jordaniaan, kuten koko Länsiranta.

Itä-Jerusalemin palestiinalaiset tulevat keskimäärin vähän paremmin toimeen kuin Länsirannalla asuvat, sillä töitä on enemmän. Myös pukeutumiskulttuuri on vapaampaa. Se näkyy Birzeitissä, jossa noin joka neljäs opiskelija on Jerusalemista.

Iso osa opiskelijoista tulee myös Ramallahista, joka on esimerkiksi Jeniniin verrattuna hyvin vapaamielinen kaupunki.

 

Anabtawin matka miehitetystä Itä-Jerusalemista yliopistolle ei aina suju ongelmitta. Noin 30 kilometrin koulumatkaan menee tavallisesti tunti, joskus kaksikin. Välissä pitää läpäistä Qalandian tarkastuspiste, jota voisi kuvailla muurilla ympäröidyn Länsirannan pääportiksi. Välillä se ruuhkautuu pahasti, ja matka venyy. Vain Jerusalemissa asuvat palestiinalaiset pääsevät Israelin puolelle.

[stag_icon icon=
Ayala Anabtawi

Myös Länsirannan sisällä on lukuisia Israelin armeijan tarkastuspisteitä, joilla valvotaan ihmisten liikkumista. Osa pisteistä on käytössä vain välillä, ja niitä saatetaan avata tai sulkea yllättäen. Koskaan ei voi tietää, kuinka kauan koulumatka kestää.

Anabtawi kertoo, että kolme neljäsosaa Itä-Jerusalemin palestiinalaisista opiskelijoista on Birzeitissä. Hänen syynsä opiskella siellä kuulostavat yleismaailmallisen arkisilta.

”Kaikki kaverinikin tulivat Birzeitiin, ja täällä tapaa ihmisiä kaikkialta Palestiinasta. Olisin voinut yrittää Jerusalemin heprealaiseen yliopistoon, mutta sinne on todella vaikea päästä, eikä minulla olisi siellä oikeastaan sosiaalista elämää.”

Birzeitistä on mahdollista päästä vaihto-opiskelemaan Eurooppaan, esimerkiksi Espanjaan tai Ranskaan. Anabtawille maalla ei ole niin väliä, mutta hän haluaa nähdä ja kokea, mitä Palestiinan ulkopuolella on.

Anabtawi tuntuu suhtautuvan yliopisto-opiskeluun melko samalla tavalla kuin kuka tahansa suomalainen opiskelija.

 

Mutta mikä saa palestiinalaiset janoamaan tietoa ja hankkimaan kalliin koulutuksen, vaikka työllistyminen on parhaimmillaankin epävarmaa? Ayala Anabtawilla on vastaus kysymykseen.

”Koulutus on ase. Ei ole väliä, oletko töissä vai työtön, kunhan olet koulutettu. Jos vihollinen näkee, että olet sivistymätön ja kouluttamaton, sitä käytetään miehityksen edistämiseksi.”

Samaan ajatuksen törmää hyvin usein yliopistoilla opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa keskustellessa.

Nader Aboqthela esittää myös tärkeän huomion: Hänen mukaansa vuosikymmeniä jatkunut konflikti ei johdu uskonnollisista syistä, vaan kiista on palestiinalaisten ja miehittäjien välinen. Hän uskoo, että molemmilla puolilla on ihmisiä, jotka haluavat ratkaista konfliktin inhimillisellä tavalla. Siinä auttaa koulutus.

”Uskonto on ihmisen ja jumalan välinen yksityisasia. Uskon, että jonain päivänä kristityt, muslimit ja juutalaiset tulevat elämään täällä rauhassa keskenään.”

Aseellinen vastarinta miehitystä vastaan on kuin kävisi tulitikulla panssarivaunun kimppuun. Israel kuuluu maailman johtaviin sotilasmahteihin, ja kaupan päälle sillä on Yhdysvaltojen materiaalinen ja henkinen tuki.

Koulutus tasoittaa palestiinalaisten puntteja älyllisessä kamppailussa ja pitää kaukaisuuteen karkaavaa konfliktin ratkaisua edes vähän lähempänä.

Toimittaja ja kuvaaja toimivat kouluttajina Palestiinassa Kansanvalistusseuran mediakoulutushankkeessa.


Julkaistu 3.2. ilmestyneessä Improbatur 1/2017 -lehdessä.

Jaa: