Otto Huuhtanen pelaa Englannissa jalkapalloa ja käy suomalaista lukiota etänä

Maalivahti Otto Huuhtanen oli vain 16-vuotias, kun hän muutti Englantiin pelaamaan jalkapalloa ammatikseen. Pelaamisen ohessa hän suorittaa lukio-opintoja etänä, vaikka olisi voinut myös valita paikallisen collegen.


Annina Vainio
Elias Lahtinen

Aamupäivällä futistreenit, sen jälkeen lounastauko, iltapäivällä yleensä ohjattu kuntosaliharjoitus tai toiset futistreenit. Sitten kotiin isäntäperheen luo, kannettava tietokone auki ja aikuislukion kotitehtävien kimppuun.

Tällaista on 17-­vuotiaan jalkapallomaalivahdin Otto Huuhtasen arki Newcastlessa Englannin koillisosassa. Ainoastaan keskiviikko on vapaa treeneistä, ja yhtenä päivänä on vain yksi harjoitus. Viikonloput ovat oma lukunsa: lauantaina on pelipäivä ja sunnuntaina puhdasoppinen vapaapäivä.

Huuhtanen muutti Englantiin lokakuussa 2016, jotta voi pelata ammatikseen jalkapalloa Valioliigan U18­-sarjassa. Se on tarkoitettu seurojen akatemiajoukkueille, joiden pelaajat ovat alaikäisiä. Huuhtanen edustaa Newcastle United Academya.

Englantiin muuttaessaan Huuhtasen piti tehdä valinta: käydäkö suomalainen lukio etänä vai mennäkö englantilaiseen collegeen? Hän asui Tampereen naapurikunnassa Kangasalla ja oli ehtinyt aloittaa opinnot Tampereen Sammon lukion urheilulinjalla.

Huuhtanen valitsi etäopinnot, ja siihen on hyvä syy. Selvitään kuitenkin ensin, miten englantilainen jalkapalloseura kiinnostui nuoresta suomalaisesta maalivahdista.

 

Huuhtanen oli viisivuotias, kun hän ilmoitti vanhemmilleen haluavansa pelata jalkapalloa. Hän tutustui lajin saloihin perinteikkäässä tamperelaisseurassa Ilveksessä, Vehmaisten kaupunginosajoukkueessa. Melkein heti alussa Huuhtanen mieli tolppien väliin maalivahdiksi. Hän ei osaa selittää, miksi.

”Tykkäsin torjua palloa. Se oli se kivoin homma. Ei kai siinä sen kummempaa.”

Jo parin vuoden päästä Huuhtanen siirtyi Ilveksen edustusjuniorijoukkueeseen. 8­-vuotiaana hän aloitti futiksen ohella jääkiekon ja torjui kiekkoja Kangasalan Kisa-Eaglesissa.

Tahti muuttui nopeasti kovaksi. Kun Huuhtanen oli 10­-vuotias, hänellä saattoi olla sekä jalkapallo­- että jääkiekkoharjoitukset kuutena päivänä viikossa. Äiti Satu Huuhtanen kertoo, että välillä vanhemmat kuskasivat Ottoa samana päivänä jalkapallokentältä jäähallille tai toisin päin. Varusteet takapenkillä vain vaihtuivat.

”Joskus oli pakko valita, kumpiin treeneihin mennään. Eihän poikaa puoliksi voi halkaista”, Satu Huuhtanen sanoo.

Jo 12­-vuotiaana Otto Huuhtanen joutui tekemään lopullisen lajivalinnan. Se oli vaikeaa, sillä hän olisi voinut nähdä itsensä niin jääkiekko-­ kuin jalkapalloammattilaisena.

Äiti neuvoi häntä kirjoittamaan paperille plussat ja miinukset molemmista lajeista. Jalkapallo sai enemmän plussia.

”Futis vain tuntui lopulta kivemmalta”, Huuhtanen sanoo.

Valmentajat huomasivat Huuhtasen lahjakkuuden ja tinkimättömän harjoitteluasenteen jo varhain. Hänet valittiin ikäluokkansa maajoukkuerinkiin 15­-vuotiaana eli heti, kun se oli mahdollista.

”Se oli mukava yllätys. Iskä oli saanut sähköpostin valinnastani ja kertoi minulle siitä autossa treenien jälkeen. Itse en ollut vielä ehtinyt lukea sähköpostiani.”

Niin ikään 15­-vuotiaana Huuhtanen nostettiin Ilveksen edustusjoukkueeseen Veikkausliigaan, joka on jalkapallon korkein sarjataso Suomessa. Siellä häntä valmensi entinen huippumaalivahti Mikko Kavén. Huuhtanen kuitenkin pelasi pääasiassa vielä alemmalla sarjatasolla ja B-­junioreiden pelejä.

 

Kuva: Elias Lahtinen.

Kuva: Elias Lahtinen.

 

Vuotta myöhemmin, 16-vuotiaana, Huuhtanen pääsi ensimmäistä kertaa näyttämään taitojaan ulkomaille. Hän kävi silloin peruskoulun yhdeksättä luokkaa.

Huuhtasella on ollut jo pari vuotta oma pelaaja­agentti, suomalainen Sami Salonen. Agenttinsa kontaktien ansiosta Huuhtanen pääsi testileirille Englannin Norwichiin. Testileiri oli alkuvuodesta 2016 eikä lopulta poikinut sopimusta.

Uusi mahdollisuus aukesi saman vuoden heinäkuussa. Sen soi Newcastle United, joka on perinteikäs englantilaisseura ja jonka miesten edustusjoukkue pelaa maan ylimmällä sarjatasolla Valioliigassa. Testileirillä Huuhtanen harjoitteli viikon Newcastle Unitedin akatemiajoukkueen mukana ja pelasi pari ottelua.

Näytöt olivat ilmeisen vahvat, sillä pian leirin jälkeen manageri otti yhteyttä ja kertoi, että seura haluaa Huuhtasen Englantiin.

”Se tuntui totta kai hienolta, mutta mietin silti aika kauan, mitä kannattaa tehdä. Ilveksessä oli hyvät olosuhteet, ja valmentaja Kavén on tosi hyvä”, Huuhtanen kertoo.

Vaaka kallistui lopulta Newcastlen puolelle. Huuhtasen mukaan sieltä on paremmat mahdollisuudet jatkaa pelaamista ulkomailla ja taso on Suomea kovempi.

”Ilveksessä olisin joutunut kilpailemaan peliajasta maalivahti Mika Hilanderin kanssa. Olisi pitänyt vaihtaa seuraa ja muuttaa, jotta olisin saanut tarpeeksi kovatasoisia pelejä ja voinut siten kehittyä.”

Äidille oli kova paikka, kun alaikäinen poika päätti lähteä ulkomaille pelaamaan.

”Mutta kyseessä on Oton elämä, eikä tällaisia mahdollisuuksia välttämättä toista kertaa tule. En halua, että hän olisi joutunut jossittelemaan myöhemmin”, Satu Huuhtanen sanoo.

Lokakuussa 2016 Otto Huuhtanen pakkasi tavaransa kolmeen matkalaukkuun ja muutti Englantiin kolmivuotinen pelaajasopimus taskussaan. Ennen muuttoa piti tehdä valinta etälukion ja paikallisen collegen välillä.

 

Huuhtaselle oli alusta asti selvää, että hän jatkaisi koulunkäyntiä jalkapallon ohessa. Siihen on kaksi syytä: Ensinnäkin hän haluaa varmistaa, että hänellä on varavaihtoehto, jos pelaajaura tyssää esimerkiksi vakavaan loukkaantumiseen. Toisekseen Newcastle United yksinkertaisesti edellyttää alaikäisiltä pelaajiltaan opiskelua.

Valinnan suomalaisen ja englantilaisen koulun välillä ratkaisi lopulta kieli. Huuhtanen haluaa opiskella suomeksi.

”Suomen lukio on ihan hyvä, enkä usko, että kielitaitoni olisi ainakaan aluksi riittänyt englannin kielellä opiskeluun. Nykyään englanti sujuu jo aika hyvin.”

Sammon urheilulukion opiskelijana Huuhtanen olisi joka tapauksessa suorittanut lukion neljässä vuodessa, mutta opiskelu Englannista käsin vaatii pientä kikkailua ja ennen kaikkea kurinalaisuutta. Huuhtanen onkin tunnollinen opiskelija. Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 9.0, vaikka hän oli yläasteella välillä poissa koulusta esimerkiksi maajoukkueleirien takia.

”Opettajat ovat aina suhtautuneet urheilemiseeni hyvin. Osallistuminen jalkapallotapahtumiin ei ole koskaan jäänyt kiinni siitä, että en saisi vapaata koulusta”, hän kertoo.

Lukion ensimmäisen jakson kurssit Huuhtanen ehti käydä Tampereella. Englantiin muutettuaan hän suoritti aluksi verkkokursseja Sammon lukioon, mutta vaihtoi sitten opinto­ohjaajan suosituksesta Tampereen aikuislukion puolelle. Se taipuu etäopiskeluun tavallista lukiota paremmin, koska läsnäolopakkoa ei ole ja verkkokursseja on tarjolla enemmän.

Sammon lukion ja Tampereen aikuislukion opinto-­ohjaajien apu on ollut kullanarvoista.

”Opo on valinnut kaikki kurssini. Olen päätoiminen jalkapalloilija, ja hän osaa parhaiten valita kurssit niin, että pystyn suorittamaan ne järkevässä järjestyksessä.”

Tahti ei ole etäopiskelussa yhtä kova kuin tavallisessa lukiossa. Esimerkiksi viime jaksossa Huuhtanen opiskeli vain kahta ainetta: historiaa ja kemiaa. Kaikkiaan hänen pitää suorittaa 44 pakollista kurssia, kun tavallisessa lukiossa määrä on 75.

Etäopiskelu tuo mukanaan myös rajoitteita. Huuhtanen on matemaattisesti lahjakas, mutta ei voinut valita pitkää matematiikkaa.

”Sen opiskelu etänä ei kuulemma olisi onnistunut.”

Huuhtanen tekee paljon esseetyyppisiä tehtäviä, palauttaa ne verkkoalustalle ja saa opettajaltaan palautteen sähköpostitse. Koeviikkoina hän tekee kokeet netissä. Lunttaus ei pohdintaa vaativissa tehtävissä auta, eikä Huuhtanen haluaisi edes yrittää huijata.

”Illat kuluvat tiiviisti koulutehtävien parissa. Välillä etäopiskelu tuntuu rankalta, mutta luonteeni on sellainen, että en herkästi luovuta tai kysy apua. Haluan oppia itse.”

 

Vaikka tekemistä on paljon, arki Englannissa sujuu jouhevasti.

Seura hoitaa kuljetukset kotoa harjoituksiin. Huuhtanen asuu paikallisen perheen luona, ja hänellä on oma huone, jota hänen ei tarvitse edes itse siivota. Isäntäperheen äiti työskentelee erityisopettajana, isä on eläkkeellä oleva urheilu­ ja jalkapallofani, ja heidän aikuiset lapsensa ovat muuttaneet pois kotoa. Perhe on aiemminkin majoittanut Huuhtasen kaltaisia nuoria pelaajia.

”He tekevät lähes kaiken puolestani, vaikka tarjoudun usein auttamaan. Joskus tiskaan lautaset, jos teen itse ruokaa, mutta yleensä perheen äiti kokkaa. Huonekin oli kalustettu valmiiksi – vain pleikkarin jouduin ostamaan itse.”

Kaikesta huolimatta Huuhtanen on potenut koti-­ikävää. Yleensä se on pahimmillaan ensimmäiset päivät sen jälkeen, kun hän palaa Suomesta takaisin.

”Se helpottaa nopeasti, mutta kaipaan perhettä ja kavereita joka päivä. Viihdyn silti hyvin, kun pääsen pelaamaan futista, ja joukkuekaverit sekä isäntäperhe ovat kivoja.”

Huuhtanen pitää yhteyttä kavereihin ja perheeseen Skypellä, Snapchatilla ja Whatsappilla. Joululomalla hän pääsi Suomeen noin puoleksitoista viikoksi. Seura maksaa vuosittain kuusi edestakaista matkaa ulkomaisten akatemiapelaajien kotimaahan. Loput pitää pulittaa omasta kukkarosta.

Matkustaminen vie aikaa. Usein Huuhtanen lentää Newcastlesta Amsterdamiin Hollantiin ja jatkaa sieltä välilaskun jälkeen Helsinkiin. Helsinki­-Vantaalla vastassa on isä tai äiti, jonka autokyydillä Huuhtanen pääsee kotiin Kangasalle Pirkanmaalle.

”Matka Newcastlesta kotiin on yleensä koko päivän reissu.”

Huuhtasen lisäksi Newcastle Unitedin akatemiajoukkueessa on yksi tanskalainen ja yksi irlantilainen pelaaja. Muut ovat brittejä.

 

Kuva: Elias Lahtinen.

 

Huuhtasen pelaajasopimus päättyy vuonna 2019. Sen jälkeen edessä on kilpailu jatkosopimuksesta miesten edustusjoukkueessa tai lähtö muualle. Joka tapauksessa hän tähtää täysillä jalkapalloammattilaiseksi.

Sellainen hän on tavallaan jo nyt, sillä Newcastle United maksaa hänelle kuukaudessa nelinumeroisen summan.

Huuhtanen on pitänyt pelaamisesta Englannissa. Hänen mielestään peli on nopeampaa ja fyysisempää kuin Suomen junioritason peleissä. Pelaajat ovat myös teknisesti taitavampi kuin Suomessa.

Kotimaassa Huuhtanen on mukana alle 18-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueessa. Tavoite on päästä tulevaisuudessa Huuhkajiin eli miesten jalkapallomaajoukkueeseen.

Opiskelun tämänhetkiset tavoitteet eivät ole yhtä korkealla, mutta tarkoitus on valmistua ylioppilaaksi keväällä 2020. Huuhtanen aikoo kirjoittaa neljä ainetta: äidinkielen, matematiikan, englannin ja reaaliaineista todennäköisesti terveystiedon tai kemian.

”Pyrin aina tekemään parhaani, mutta ylioppilaskirjoituksiin minulla ei ole erityisempiä tavoitteita. Kunhan sen valkolakin nyt saa.”


Julkaistu 5.2. ilmestyneessä Improbatur 1/2018 -lehdessä. Jutun kuvat on otettu Tampereella Tammelan stadionilla.

Jaa: