Kyllä! Lukioissa voidaan hillitä ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutos etenee tutkijoiden mukaan hirmuisella vauhdilla. Tässä jutussa kerromme, mitä kuka tahansa lukiolainen voi tehdä asialle omassa koulussaan.


Mari Uusivirta
Nina Riski

Verkko ja media ovat pullollaan vinkkejä siitä, miten kukin voi omilla valinnoillaan vähentää päästöjä (esimerkiksi täällä ja täällä). Mutta nyt on aika AJATELLA ISOSTI.

”Päätöksiä pitää tehdä globaalisti, valtiotasolla ja paikallisesti, jotta ilmastonmuutosta saadaan hillittyä”, Essi Aarnio-Linnanvuori WWF:stä sanoo.

Kansalaisten aktiivisuudella voi olla huimia seurauksia: Alankomaissa 900 kansalaista haastoi valtion oikeuteen, koska maa ei vähentänyt päästöjään tarpeeksi nopeasti. Kansalaiset voittivat.

Aarnio-Linnanvuori on ympäristöjärjestö WWF:n ympäristökasvatuksen asiantuntija ja antoi tätä juttua varten neuvoja siihen, miten lukiolaiset voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen omissa kouluissaan. Hänen mukaansa koulut ovat erinomainen paikka vaikuttaa siihen, millaista elämä maapallollamme tulee olemaan. Kouluissa työskentelee vähintään kymmeniä, yleensä satoja ihmisiä joka päivä.

Ympäristöasiat eivät ratkea pelkästään jätteitä lajittelemalla. Suurimpia päästöjen aiheuttajia ovat energia, ruoka ja liikkuminen. Siispä Suomen lukiolaiset, ottakaa tulevaisuus käsiinne! Improbatur ja Aarnio-Linnanvuori antavat alkuvauhdit:

 

Energia:

Koulukin voi käyttää uusiutuvaa energiaa. Energiamuodolla on valtava merkitys ilmaston kannalta. Lukiossa voi miettiä porukalla opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa, miten uusiutuvien energialähteiden osuutta voidaan lisätä. Esimerkiksi Jyväskylässä Korpilahden yhtenäiskoulun energiasta merkittävä osa tulee aurinkopaneeleista, jotka asennettiin koulun katolle peruskoulun oppilaiden toiveesta. Nykyään useissa Jyväskylän kouluissa ja rakennuksissa on omat aurinkopaneelit.

Lämpömittari töihin. Onko luokissa niin lämmintä, että lämpötilaa voi vähän laskea? Jo parin asteen lämpötilan laskulla voi saada merkittävän energiansäästön. Usein lämpötilaa on mahdollista säätää alhaisemmaksi yöaikaan, kun koulussa ei ole ketään.

Valaistus kuntoon! Loisteputkista led-lamppuihin siirtyminen säästää merkittävästi sähköä. Opiskelijat voivat tehdä aloitteen valaistuksen muuttamisesta ja vaatia kestävämpiä ratkaisuja.

 

Ruoka:

Ruokalistoille enemmän kasviksia. Se voi tarkoittaa esimerkiksi lisää kasvisruokapäiviä tai -vaihtoehtoja. Tiedetään, että liha ja muut eläinperäiset tuotteet kuormittavat ympäristöä. Jos lukion ruoka tehdään omassa keittiössä, muutoksia voi ehdottaa suoraan keittiöön tai oman koulun johdolle. Jos ruoka tulee usean koulun yhteisestä keskuskeittiöstä, pitää selvittää, kuka on tehnyt kilpailutuksen ja missä ruoka tehdään. Keskuskeittiöön vaikuttaminen on vähän hankalampaa, mutta palautteella saattaa muuttaa kerralla monen koulun asioita. Esimerkiksi Asikkalassa Vääksyn yhteiskoulussa tarjotaan joka päivä vapaavalintainen kasvisvaihtoehto.

Suosi lähiruokaa. Läheltä tuleva ja sesongissa oleva ruoka kuormittaa ilmastoa vähemmän kuin toiselta puolelta maapalloa rahdattu riisi. Esimerkiksi Sodankylässä kunnan keskuskeittiö alkoi muutama vuosi sitten panostaa siihen, että sen raaka-aineista mahdollisimman iso osa on lähiruokaa.

Tieto näkyville. Monissa lukioissa on tehty kampanjoita, joissa tieto ruokavalintojen vaikutuksista on viety sinne, missä syödään. On eri asia lukea tomaatin vesijalanjäljestä salaattia popsiessa kuin maantiedon tunnilla. Vesijalanjäljellä kuvataan sitä, kuinka paljon jokin tuote tai palvelu kuluttaa maailman vesivarantoja koko elinkaarensa aikana ja miten se vaikuttaa vesistöihin.

 

Liikkuminen:

Ääntä omien jalkojen puolesta! Kävely, pyöräily ja julkiset kulkuvälineet ovat ympäristön kannalta parhaita tapoja kulkea kouluun. Myönteinen kampanjointi tai kisailu on hyvä tapa kiinnittää huomiota kanssaopiskelijoiden ja koulun henkilökunnan kulkutapoihin.

Kuntaan voi vaikuttaa. Kaavoitukseen tai muihin kunnan asioihin vaikuttaminen voi olla hidasta ja turhauttavaa, mutta se on myös merkityksellisempää kuin koulun seinien sisällä toimiminen. Lukiolaisilla on todistetusti vaikutusvaltaa: Espoossa Etelä-Tapiolan lukion kestävän kehityksen kurssilaiset vaikuttivat aktiivisesti alueen pyöräteistä tehtäviin päätöksiin joitakin vuosia sitten.

 

On hyvä muistaa, että kaikkea ei voi muuttaa kerralla. Siksi kannattaa aloittaa ensin pienestä, omalle koululle tärkeästä ja suhteellisen konkreettisesta asiasta. Kun ensimmäinen tavoite on saavutettu, seuraava on jo helpompi puskea läpi.

Parhaimmillaan ilmastoasioita edistää ryhmä opiskelijoita. Sille voi yrittää hankkia virallisen aseman esimerkiksi opiskelijakunnan hallituksen alajaostona. Aarnio-Linnanvuori kehottaa heti aluksi hankkimaan jonkun opettajan liittolaiseksi ja luomaan keskustelusuhteen koulun johtoon tai rehtoriin.

”Kun tekijöitä on monta, saa usein vaikutettua paremmin kuin yksin”, Aarnio-Linnanvuori sanoo.

Hänen mukaansa monissa kouluissa hyödynnetään ympäristötyötä opiskelussa. Eikä ihme, sillä ilmastonmuutos liittyy jokaiseen lukiossa opetettavaan aineeseen.


Tämä on ilmastonmuutoksesta kertovan juttusarjan toinen osa. Ensimmäisen jutun löydät täältä. Lisää on luvassa vielä loppuvuoden aikana.

Jaa: