Kumosimme harhaluuloja opiskelijavalintojen uudistuksesta

Pian korkeakouluihin valitaan todistuksen perusteella yhä useampi ja pääsykokeilla yhä harvempi. Tsekkasimme puolestanne kuusi väitettä tekeillä olevasta uudistuksesta ja niiden paikkansapitävyyden.

Mari Uusivirta
Robert Lönnqvist

1. Kääk, kaikki muuttuu! Pääsykokeista luovutaan kokonaan.

Ei pidä paikkaansa. Korkeakouluista on viestitty vahvasti, että pääsykokeita järjestetään myös sen jälkeen, kun meneillään oleva opiskelijavalintauudistus on saatu tehtyä. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan korkeakoulujen kanssa on sovittu, että vuoteen 2020 mennessä todistusvalinta on pääasiallinen väylä korkeakoulutukseen. Yleisesti ottaen tämän on nähty tarkoittavan, että vähintään puolet opiskelijoista valitaan pelkästään toisen asteen todistuksen perusteella.

Jo tähän asti ylioppilaskokeiden hyvillä arvosanoilla on ollut merkitystä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Esimerkiksi yliopistojen yhteishaussa 2016 opiskelijoista vain noin kolmasosa valittiin pelkän pääsykokeen perusteella, noin puolet todistuksen ja pääsykokeen yhteispisteillä ja 15 prosenttia pelkällä todistuksella. Ammattikorkeakouluissa on perinteisesti ollut vähän pelkkään todistukseen perustuvaa valintaa, mutta sielläkin on hyödynnetty yhteispistevalintaa.

Uudistuksessa yhteispistevalinnasta luovutaan, ja se korvattaneen suoralla todistusvalinnalla.

Toisen asteen todistuksen merkitys siis kasvaa, mutta pääsykokeet säilyvät edelleen väylänä korkeakouluihin. Samalla pääsykokeet muuttuvat paljon. Ministeriö on ohjeistanut, että kevään 2018 yhteishaussa pääsykokeet eivät saa enää edellyttää mittavaa valmistautumista.

”Jos osaaminen on osoitettu jo toisella asteella, sen pitäisi riittää”, opetusneuvos Birgitta Vuorinen sanoo.

Ammattikorkeakouluissa pääsykokeet eivät nykyäänkään vaadi pitkäkestoista valmistautumista, ja monilla aloilla on jo käytössä valtakunnallisia pääsykokeita.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään ja yhtenäistetään ammattikorkeakoulu Metropolian koordinoimassa hankkeessa. Yksi sen tavoitteista on kehittää uusi digitaalisesti toteutettava valtakunnallinen pääsykoe. Yhdellä kokeella voisi siis tulevaisuudessa hakea niin sosiaalialalle kuin tekniikan opintoihin. Tarvittaessa uudessa kokeessa voidaan painottaa alakohtaisesti joitakin osa-alueita.

 

Kuvitus: Robert Lönnqvist.2. Hyvästi, korkeakouluhaaveet? Vain laudaturin papereilla pääsee sisään.

Ei pidä paikkaansa. Vuosittain kevään yhteishaussa on jaossa noin 50 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa. Keväällä 2016 ylioppilastutkinnon suoritti noin 27 000 opiskelijaa. Heistä 3 274 kirjoitti tasan yhden laudaturin. 501 kirjoitti neljä laudaturia tai enemmän. Opiskelupaikkoja riittää siis muillekin kuin laudaturin opiskelijoille.

”Paljon puhutaan yliopistosektorin tietyistä hakupainealoista ja siitä, kuinka vaikea niihin on päästä. Niiden aloituspaikkojen ja hakijoiden määrät ovat kuitenkin vain pieni osa kokonaisuutta”, Marko Borodavkin Metropoliasta sanoo. Hän on projektipäällikkö ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa.

Nyt korkeakouluissa pähkäillään, miten ylioppilastutkinnon arvosanoja voidaan pisteyttää mahdollisimman reilusti. Yksi ongelma on, että opiskelijoita ei haluta valita sadasosien eroilla. Siksi pitää miettiä, miten ja mitä arvosanoja kussakin tutkinto-ohjelmassa pisteytetään. Sari Lindblom, Helsingin yliopiston vararehtori ja valtakunnallisen valintakokeiden kehittämisprojektin puheenjohtaja, puhuu neljän–kuuden aineen huomioimisesta.

Lindblomin mukaan tavoitteena on pitää auki mahdollisimman monta hyvin toimivaa ja järkevää väylää yliopistoon. Tämä on paitsi reilua opiskelijoita kohtaan myös yliopistoille mahdollisuus saada lahjakkuudet opiskelijoiksi. Keskiarvoa katsoessa pärjäävät ne, jotka suoriutuvat tasaisen hyvin monista aineista. Siksi ongelma korostuu erityisesti hakupainealoilla.

”Supermatemaatikko voi pärjätä opinnoissa ja hänestä voi tulla erittäin hyvä asiantuntija, vaikka hän olisi vähän heikompi äidinkielessä ja englannissa”, Lindblom sanoo.

 

3. Jo lukion aluksi täytyy osata päättää, mihin aikoo hakea.

Pitää ja ei pidä paikkaansa. On alakohtaista, kuinka paljon lukion ensimmäisenä vuonna tehtävillä kurssivalinnoilla on merkitystä korkeakouluun hakiessa. Korkeakoulut määrittelevät erikseen kunkin tutkinto-ohjelman valinnassa huomioon otettavat aineet ja niiden pisteytyksen.

Monissa aineissa ylioppilaskokeeseen vaadittavat kurssit ehtii hyvin suorittaa vielä toisena opiskeluvuonna tai jopa myöhemmin.

Hyvä uutinen on se, että vuodesta 2018 alkaen korkeakoulujen pitää tiedottaa valintakriteereistään hyvissä ajoin. Kriteerien on tarkoitus olla toisen asteen opiskelijan tiedossa heti, kun tämä aloittaa opintonsa.

Nyt lukiossa olevat joutuvat kuitenkin hakemaan korkeakouluihin osittain tai kokonaan uusilla kriteereillä. Lindblomin mukaan uudistus pyritään tekemään niin, että nykyisille lukiolaisille tulee mahdollisimman vähän yllätyksiä.

Koska toisen asteen opinnoilla on opiskelijavalinnoissa yhä enemmän merkitystä, ministeriön tavoitteissa on myös lisätä korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten yhteistyötä niin, että hakijoilla olisi yhä parempi käsitys jatko-opiskeluista. Ammattikorkeakoulujen kehityshankkeen yhtenä osana mietitäänkin sitä, miten kehittää viestintää toisen asteen suuntaan ja hakijoiden ohjausta.

Joka tapauksessa korkeakouluihin tulee edelleen olemaan myös muita väyliä kuin pelkkä todistus, joten väärät kurssivalinnat eivät sinetöi kohtaloa.

 

Kuvitus: Robert Lönnqvist.4. Apua! Kaikki on menetetty, jos lukio ei suju tai mokaa ylppäreissä.

Ei pidä paikkaansa. Vaikka todistuksia painotetaan entistä enemmän, pääsykokeista ei luovuta tyystin. Tarkoitus on myös lisätä ja kehittää muita väyliä korkeakouluihin.

Useisiin opinto-ohjelmiin on jo pitkään voinut hakea niin sanottua avointa väylää pitkin eli suorittamalla haluamansa aineen opintoja avoimen yliopiston kursseilla. Näitä opintoja voi sisällyttää tutkintoon, jos pääsee opiskelemaan korkeakouluun.

Joissakin korkeakouluissa on avoimen yliopiston lisäksi käytössä kaikille avointen verkkokurssien väylä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen kandiohjelmaan pystyi pääsemään vuoden 2017 yhteishaussa opiskelemalla ensin alan opintoja verkkokurssilla. Verkkokurssin suoritettuaan voi osallistua näyttökokeeseen, ja jos sen läpäisee kiitettävin arvosanoin, voi hakea yhteishaussa opiskelupaikkaa verkkokurssiväylän kautta.

”Näillä kursseilla pääsee tutustumaan alaan ja näkee, onko se itseä varten. Suoritukset voi sisällyttää myös toisen alan tutkintoon, jos päätyy hakemaan muualle”, Lindblom sanoo.

Nyt ylioppilastutkinnon kokeiden hyväksyttyjä arvosanoja voi korottaa kerran ja hylättyjä kahdesti. Tutkintoa voi myös täydentää myöhemmin. Ylioppilastutkintoa uudistettaessa uusimismahdollisuuksia on tarkoitus lisätä.

 

Kuvitus: Robert Lönnqvist.

5. Mitä ihmettä, ylioppilaat eivät voi osallistua pääsykokeisiin.

Ei vielä tietoa. Vielä ei ole varmaa, miten asia on uudistuksen jälkeen, mutta ainakaan Helsingin yliopistossa matemaattisten tieteiden kandiohjelman pääsykokeeseen ei Opintopolun ohjeiden mukaan saanut kutsua viime kevään yhteishaussa, jos oli suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon. Sama käytäntö on kevään 2018 yhteishaussa.

Ministeriön uudistusta koskevassa muistiossa asia jää tulkinnanvaraiseksi. Asiasta todetaan, että todistusvalinnan lisäksi järjestetään valintakokeita niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Yliopistoissa tästäkin asiasta keskustellaan paraikaa.

”Tästä on erilaisia näkemyksiä, sillä muistiossa asia on ehkä vähän monitulkintainen. Helsingin yliopistossa ajatellaan, että ylioppilailla pitäisi olla mahdollisuus hakea muutenkin kuin todistusvalinnan kautta”, Lindblom sanoo.

Lindblomin mukaan pääsykoeväylä olisi ainakin tietyillä aloilla auki vain hyvin pienelle joukolle, jos ylioppilaat eivät saisi osallistua kokeisiin. Myös opetusneuvos Vuorisen mukaan pääsykoeväylä korkeakouluihin on tarkoitus pitää auki kaikille.

”Pääsykoe on tarkoitettu niille, jotka eivät pysty todistuksella osoittamaan osaamistaan, eli niille, joilla todistusta ei ole tai joiden todistus on niin heikko, ettei sillä voi tulla valituksi. Se toimii myös second chance -väylänä”, Vuorinen sanoo.

Metropolian Borodavkin kertoo, että mahdollisuus osallistua ammattikorkeakoulun valintakokeeseen säilyy edelleen hakijoilla, jotka eivät saa opiskelupaikkaa todistusvalinnan kautta. Samoin se säilyy hakijoilla, joilla ei ole sellaista tutkintoa, että he voisivat olla mukana todistusvalinnassa.

 

6. Alan vaihtamisesta tehdään aina vain vaikeampaa.

Todennäköisesti ei pidä paikkaansa. Jo aiemmin on sovittu, että ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville varataan yhä enemmän aloituspaikkoja yhteishaussa. Myös todistuksen perusteella valittavista valtaosa on ensikertalaisia.

Jo nyt ainakin joillain aloilla ensikertalaiskiintiö on suuri myös muissa väylissä, eikä ole tiedossa, miten suuria kiintiöt tulevat olemaan uudistuksen jälkeen. Opetusneuvos Vuorinen kertoo, että korkeakoulut päättävät väylistä ja niiden kiintiöistä. Oleellista hänen mukaansa on se, että niin ensikertalaisilla kuin muilla hakijoilla on tosiasialliset mahdollisuudet hakea ja päästä koulutukseen.

Ministeriö painottaakin muistiossaan, että jo korkeakoulututkintoa opiskeleville tai sen suorittaneille tulee lisätä muita reittejä.

Kohdassa neljä mainittujen kaikille avointen verkkokurssien ja avoimen yliopiston opintojen lisäksi ministeriö velvoittaa korkeakouluja kehittämään siirto-opiskelijoiden valintaa. Siirto-opiskelijat ovat jo korkeakouluissa opiskelevia, jotka haluavat vaihtaa alaa tai korkeakoulua.

 

Muutokset tapahtuvat asteittain

Korkeakouluihin valitaan jo ensi keväänä opiskelijoita osin opetus- ja kulttuuriministeriön uusien suositusten mukaisilla kriteereillä. Moni käytännön asia korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksessa on vielä avoinna, sillä ministeriö on sopinut korkeakoulujen kanssa vasta suurista linjoista. Tarkoitus on kuitenkin yhtenäistää käytäntöjä ja tehdä niistä selkeämmät.

Pääsykokeet eivät saa enää olla pitkää valmistautumista vaativia, ja valinnassa painotetaan toisen asteen todistusta. Joillakin aloilla voidaan tarvittaessa järjestää soveltuvuuskokeita.

Opetusneuvos Birgitta Vuorisen mukaan kaikki korkeakoulut ovat sitoutuneet uudistuksen tavoitteisiin. Muutokset pääsykokeissa eivät kuitenkaan ole samanlaisia ja tapahdu kaikilla aloilla yhtä aikaa.

Muutokset näkyvät osin kevään 2018 hauissa ja isossa mittakaavassa keväällä 2020. Vuoden 2020 valintaperusteista saadaan tieto viimeistään elokuussa 2018. Samalla kuultaneen myös kevään 2019 valintaperusteet.

Korkeakoulujen kevään 2018 yhteishaussa olevat koulutukset julkaistiin loka-marraskuun vaihteessa. Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinnassa valitaan ensi keväänä 60 prosenttia opiskelijoista todistusten ja 40 prosenttia pääsykokeen perusteella. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville varataan 70 prosenttia opiskelupaikoista. Pääsykokeeseen ei enää pidä lukea erillistä kirjallisuutta, vaan koe perustuu lukion kursseihin ja mahdollisesti kokeessa jaettavaan aineistoon.

Kauppatieteen alalla yliopistot järjestävät yhteisvalinnan, jossa kaikilla kouluilla on samat valintaperusteet ja koe.

Ministeriön mukaan opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on vähentää välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta. Siksi kokeisiin valmistautumista helpotetaan, ja todistusvalinnassa valtaosa paikoista varataan ensikertalaisille.

Uudistus ei koske taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja.

 

Marraskuun alkupuolella julkaistiin alustava ylioppilastutkinnon pisteytystyökalu yliopistoille. Se ei vielä ole lopullinen. Pisteytystyökalu ja esimerkiksi usein kysyttyjä kysymyksiä ylioppilastutkinnon pisteytyksestä löytyy täältä.


Julkaistu 17.11. ilmestyneessä Improbatur 4/2017 -lehdessä.

Jaa: