Kolumni: Toisen asteen opinnoilla on liian korkea hintalappu

BLOGI: PÄÄTOIMITTAJALTA

Yhdenkään nuoren ei pitäisi joutua luopumaan lukiohaaveistaan kustannusten takia. Eikä nuoren pitäisi joutua valitsemaan ammatillisen koulutuksen linjaa sen perusteella, minkä alan työvälineet on varaa hankkia.

Valitettavasti tämä on kuitenkin todellisuutta Suomessa. Toisen asteen koulutus ei ole aidosti maksutonta, ja se asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan. Itse opetuksesta ei tarvitse toisella asteella maksaa, mutta opiskelija joutuu hankkimaan opinnoissa tarvittavat kirjat ja muut tarvikkeet sekä maksamaan tutkintomaksut.

Vaikka nuorella olisi varaa aloittaa opinnot lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa, esimerkiksi vanhemman yllättävä sairastuminen tai työttömyys saattaa keskeyttää ne. Vuonna 2018 julkaistavan Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahan puute vaikutti keskeyttämiseen.

Nuori ei aina opintoja aloittaessaan välttämättä tiedä, kuinka paljon opiskelu tulee maksamaan. Ammatillisen koulutuksen kustannukset vaihtelevat alan mukaan. Mikä on vaikkapa kokin tai parturi-kampaajan työvälineiden hinta?

Lukio puolestaan maksaa Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n laskelman mukaan esimerkkiopiskelijalle noin 2600 euroa. Todellisuudessa summa voi vaihdella esimerkiksi sen mukaan, pystyykö käyttämään vaikkapa isoveljen vanhoja kirjoja. Summa sisältää oppimateriaalit, ylioppilastutkintomaksut, sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvittavan kannettavan tietokoneen sekä muut tarvikkeet ja ohjelmistot.

Epätasa-arvoa lisää se, että kunnat tukevat opiskelujen kustannuksia vaihtelevasti. Lisäksi ainakin Pelastakaa Lapset ry:ltä voi hakea tukea oppimateriaalien kustannuksiin, mutta koulunkäynnin ei pitäisi olla kansalaisjärjestön varassa.

Koska peruskoulun jälkeinen koulutus ei ole yhdenvertaisesti kaikkien nuorten ulottuvilla, nuoret eivät astu työelämään tasa-arvoisesta asemasta.

Nyky-yhteiskunnassamme lukion tai ammatillisen oppilaitoksen käyminen takaa parhaat mahdollisuudet jatko-opiskeluihin ja työelämässä menestymiseen. SAK:n tilaaman tutkimuksen mukaan Suomesta on 30 vuoden aikana kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Samalla sellaisten työpaikkojen määrä on kolminkertaistunut, joihin tarvitaan korkeakoulutus.

Onneksi toisen asteen maksullisuudesta puhutaan nyt. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tilasi pari viikkoa sitten selvityksen siitä, millaiset kustannukset toisen asteen koulutuksesta aiheutuu opiskelijoille ja heidän perheilleen. Ministeri totesi tiedotteessa, että selvityksen pohjalta ”voidaan arvioida tarve uusille kohdennetuille toimille, joilla estetään koulutuksen keskeyttäminen koulutuksen kustannusten takia”.

Lukuisat järjestöt puolestaan avasivat tämän viikon maanantaina kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan maksutonta toisen asteen koulutusta kaikille. Aloitteessa vaaditaan, että eduskunta laatii perusteellisen selvityksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sekä lakiuudistuksiin toisen asteen opintojen maksullisuuden poistamiseksi. Jos aloite kerää vähintään 50 000 allekirjoitusta puolen vuoden aikana, se etenee eduskunnan käsiteltäväksi.

Näiden avausten soisi toimivan lähtökohtana laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle ja lopulta myös konkreettisille toimille. Toisen asteen koulutus niin arvokas asia, että sen tulisi olla aidosti maksutonta ja siten kaikkien saatavilla.

Tekstin kirjoittaja Anna-Sofia Nieminen on Improbatur-lehden päätoimittaja.


Suomen Lukiolaisten Liitto on Improbaturin kustantaja. Liitto on myös yksi kansalaisaloitteen avaajista ja kampanjoi maksuttoman toisen asteen puolesta.

Jaa: