Kolumni: Pääsykokeet poistuvat – aprillia!

Blogi
 Annakaisa Tikkinen
Antti Kyrö

Olen lukenut somesta, lehtien asiantuntijakirjoituksista ja mielipidepalstoilta, että korkeakoulujen pääsykokeista luovutaan. Tämä ei ole totta. Totta sen sijaan on se, että todistusvalinnan painoarvoa on sovittu lisättävän vuoden 2020 valinnoista alkaen.

Tavoitteena on, että suurin osa – siis yli puolet – uusista opiskelijoista valitaan todistuksen perusteella. Pääasiallisesti tämä toteutetaan luopumalla ylioppilastodistuksen ja pääsykokeen yhteispistevalinnasta. Riittävä osaaminen ylppäreissä tarkoittaisi opiskelupaikkaa, mutta pääsykokeessa olisi edelleen mahdollisuus yrittää uudelleen ylppäritulosten vaikuttamatta. Molemmat reitit korkeakouluun siis säilyvät jatkossakin, mutta keskustelussa jyllää joko-tai.

Toinen koulutuspolitiikan juupas-eipäs-teema on se, pitäisikö oppivelvollisuus laajentaa toiselle asteelle. Osa näkee oppivelvollisuusiän nostamisen ratkaisuna siihen, että koulutustaso nousisi. Toiset taas ajattelevat, että koulutus- ja osaamistason nostoa ei saada aikaan pakolla.

Tavoitteen koulutustason nostamisesta jakavat lähes kaikki, sillä yhteiskunnassa ja työelämässä on hyvin vähän tarjolla mahdollisuuksia peruskoulun tietojen ja taitojen varassa oleville. Keskustelussa kuitenkin lukkiudutaan usein jankkaamaan pelkästään siitä, onko oppivelvollisuusiän nostaminen hyvä vai huono asia. Samalla muut keinot koulutus- ja osaamistason nostamiseksi jäävät helposti huomiotta, eikä itse tavoitteeseen päästä.

Tällaiset yksinkertaistukset harmittavat. Monimutkaisten aiheiden syvälliselle perkaamiselle on harvoin saatavilla tarpeeksi palstatilaa tai ruutuaikaa. Jos yksinkertaistus luo väärinkäsityksiä, mennään jo erityisen metsään.

Kaikkein vaarallisin tilanne on silloin, jos joku tekee näiden väärinkäsitysten tai yksinkertaistusten pohjalta elämänvalintojaan. Erityisesti opiskelijavalintoihin liittyvässä julkisessa keskustelussa pitäisi tästä syystä olla hirvittävän huolellinen.

Tätä kirjoittaessa vietettiin aprillipäivää. En ole aprillauksen fani, mutta yksi hyvä puoli päivässä on: silloin somea ja lehtiä luetaan poikkeuksellisen tarkkaan, jotta vältytään lankeamasta huijaukseen. Terve lähdekritiikki ja taustojen selvittäminen kannattaa muistaa myös vuoden muina päivinä.

Kolumnin kirjoittaja Annakaisa Tikkinen työskentelee koulutuspoliittisena asiantuntijana Suomen Lukiolaisten Liitossa. Liitto on Improbaturin julkaisija. Kolumni on julkaistu 7.5. ilmestyneessä Improbatur 2/2018 -lehdessä osana Liitolta-kolumnisarjaa, jossa SLL:n väki jakaa ajatuksiaan.

Jaa: