Kolumni: Matkustaminen on parhaita lääkkeitä pelkoja vastaan

 Malla Murtomäki
Antti Kyrö

Myönnän: olen paskahousu.

Pienenä pelkäsin muun muassa porakoneen ääntä, parrakkaita miehiä ja Pikku Kakkosen loppumista. Teini-iässä aloin kammota toden teolla pimeää ja elokuvissa näkemiäni demoneita. Myöhemmin olen keskittynyt erilaisten sairauksien pelkäämiseen.

Makaan tällä hetkellä riippumatossa yhdellä Sumatran pienistä paratiisisaarista, kahden tunnin laivamatkan päässä sivistyksestä. Bungalowini takaa alkaa villi viidakko, jossa asustelee muun muassa kuningaskobria. Alueella on tavattu niin denguekuumetta kuin malariaakin. Aamulla vessassa tuli vastaan kämmenen kokoinen hämähäkki.

Ötököistä ja taudeista huolimatta pää tuntuu kevyeltä, hartiat rennoilta ja ajatukset vapailta. Katselen bungalowin terassilta turkoosina kimmeltävää merta.

Viisi kuukautta sitten irtisanouduin vakityöstäni, luovuin vuokra-asunnostani Helsingissä ja myin suuren osan omaisuudestani. Pakkasin tavarani rinkkaan ja lähdin kiertämään maailmaa. Lentokentällä minua pelotti enemmän kuin koskaan, mutta hiljensin sisälläni huutavan paskahousun ja nousin koneeseen.

Tyhjän päälle hyppääminen on osoittautunut elämäni parhaaksi päätökseksi.

Olen huomannut, että kehittyvissä maissa ihmisillä on uskomaton kyky elää hetkessä ja olla murehtimatta turhan paljon sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tänään paistaa aurinko, nautitaan siis lämmöstä, he ajattelevat.

Tässä maailmankolkassa ihmisillä ei ole varaa pelätä. Ehkä juuri siksi monet heistä ovat sitä mieltä, että pelot estävät elämästä nauttimisen ja aidon vapauden. Kuten eräs paikallinen kiteytti: pelkäämällä pahinta ihminen unohtaa elää.

Olen saanut todeta, että matkustaminen on yksi parhaista lääkkeistä pelkoja vastaan, pelkäsipä sitten hämähäkkejä, erilaisia ihmisiä tai vieraalla kielellä puhumista. Kun pelkäämänsä asiat kohtaa silmästä silmään, saa lähes poikkeuksetta huomata pelänneensä turhaan.

Jos sinulla on mahdollisuus, matkusta. Matkusta!

Minä olen viiden reissukuukauden aikana joutunut bangkokilaiseen sairaalaan, sairastunut rajuun ripuliin ja korkeaan kuumeeseen, saanut useampia dengue-hyttysen puremia kuin osaan laskea ja ollut hiuskarvan varassa joutua vakavaan mopokolariin Balilla.

Monet peloistani ovat toteutuneet, mutta tässä sitä yhä porskutetaan, vahvempana ja vapaampana kuin koskaan – ja puhtain housuin.

 

Kolumnin kirjoittaja Malla Murtomäki on toimittaja ja bloggaaja, joka lähti toukokuussa maailmalle ilman paluulippua.


Julkaistu 17.11. ilmestyneessä Improbatur 4/2017 -lehdessä.

Jaa: