Ilmastonmuutoksesta kannattaa kiinnostua – ja nopeasti

Jutun kuvat ovat Hyvän sään aikana -projektista, kuvaajana Ella Kiviniemi.

Ilmastonmuutos muuttaa elämää Suomessa jo meidän aikanamme. Elli Harju kertoo, miksi suomalaisten pitää herätä ilmastonmuutokseen nyt. Hän on yksi vasta julkaistun Hyvän sään aikana -ilmastokirjan kirjoittaneista Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijoista.


Mari Uusivirta

Miksi teitte kirjan ilmastonmuutoksesta juuri nyt?

Kirja piti tehdä nyt, koska suomalaiset eivät näe, että ilmastonmuutos koskettaa heitä. Ilmastonmuutos mielletään pelkästään Itä-Afrikan kuivuudeksi tai napajäätiköiden sulamiseksi. Aina puhutaan, että vasta lapsenlapset näkevät sen vaikutukset. Totuus on se, että ilmastonmuutos vaikuttaa täällä ja nyt eikä kahden sukupolven päästä. 

Kuva: Ella Kiviniemi.
Elli Harju.

Halusimme käsitellä asiaa Suomen näkökulmasta ja luoda kuvaston sille, mitä ilmastonmuutos on Suomessa. Toki liikkeelle paneva voima oli se, että Hanna Nikkanen valittiin journalistiikan vierailijaprofessoriksi, ja hän halusi tehdä kirjan opiskelijoiden kanssa. Osuimme sattumalta merkittävään aikaan: Donald Trump on iso ilmastoon liittyvä tekijä, ja kirjan tekeminen osui niihin aikoihin, kun hänet nimitettiin Yhdysvaltain presidentiksi ja Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta. Ilmastosopimuksen osapuolet ovat sitoutuneet yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Miten ilmastonmuutoskeskustelu on muuttunut kuluvan vuoden aikana?

Monet ympäristöjärjestöt ovat todenneet, että Trump oli onnenpotku ilmastonmuutoskeskustelulle. Ilmastonmuutos nousi pinnalle, kun maailman toiseksi saastuttavimmassa valtiossa Yhdysvalloissa yhtäkkiä moni merkittävä päättäjä onkin ilmastonmuutoksen kiistäjä. Se teki Pariisin ilmastosopimuksesta yhteisen puolustettavan asian. Muutenkin Suomessa on aiempaa enemmän ympäristöuutisointia.

Miksi suomalaisten pitäisi havahtua ilmastonmuutokseen?

Suomi on kehittynyt maa, ja meidän päästömme ovat suuret. Meillä on siksi iso vastuu ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Surullista on, että ensimmäisenä ja rajuimmin ilmastonmuutos vaikuttaa köyhiin maihin. Monia ei motivoi, jos sanon, että syyrialaiset kuolevat kuivuuteen meidän takiamme. Siksikin halusimme käsitellä kirjassa sitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomeen. Luontomme muuttuu tosi paljon ilmastonmuutoksen takia, esimerkiksi punkkeja on yhä pohjoisempana, lajeja häviää, vesistöt muuttuvat ja puhdas ilma ja neljä vuodenaikaa eivät enää ole itsestäänselvyyksiä. Uskon, että tähänastinen pakolaismäärä on alkusoittoa, koska pohjoiset alueet tulevat olemaan viimeisimpiä alueita, joissa on hyvä elää. Ilmasto ja ilmakehä ovat yhteisiä asioita. Kirjoitin kirjaan Itämerestä, joka voi 1970-luvulla erittäin huonosti. Paikallisilla suojeluohjelmilla sen tilannetta on saatu paremmaksi, mutta ilmastonmuutos voi kääntää tilan ihan ympäri.

Miten oma suhtautumisesi ilmastonmuutokseen on muuttunut kirjaa tehdessä?

Tajusin, että perustavanlaatuisten asioiden pitää muuttua ja paljon. Jos eläisimme 1950-lukua, nykyinen vihreä politiikka olisi ihan ok. Voitaisiin tehdä pieniä parannuksia ja kylvää vihreitä ajatuksia ihmisiin. Nyt meillä ei ole enää aikaa näpertelyyn, kuten hybridiautoihin tai bioenergiaan. Niillä vain huijaamme itseämme, koska haluamme säilyttää nykyisen elintason ja elämäntyylin. Me elämme liian isosti joka tavalla, koska olemme tottuneet, että rahalla saamme kaiken minkä haluamme: lennämme minne tahansa milloin tahansa ja syömme tomaatteja ja avokadoja ympäri vuoden.

Miksi on liian myöhäistä näpertelylle?

Tällä elämäntyylillä ilmasto lämpenee aivan liikaa. Tutkijoiden näkemykset tästä vaihtelevat paljon, mutta jo nyt tuntuu epätodennäköiseltä, että maapallon keskilämpötilan nousu saadaan pysymään alle Pariisin sopimuksessa tavoitellun kahden asteen. Jos lämpötila nousee vaikkapa yli kolmen asteen, ei ole tietoa siitä, millaisia vaikutuksia sillä on. Joidenkin tutkimusten mukaan meillä on enää muutama vuosi aikaa muuttaa suuntaa.

Usein sanotaan, että “Suomi kuuluu ilmastonmuutoksen voittajiin”. Onko näin?

En sanoisi niin. Jos vaikka kymmenestä muutoksesta kaksi on hyviä, en kutsuisi sitä voittamiseksi. Ei kauheasti lohduta, että kasvukausi pitenee kuukaudella tai parilla, jos samalla menetämme kymmeniä eläinlajeja, merenpinta nousee, emme voi enää uida Itämeressä, talvisin ei ole lunta ja luonnonkatastrofit lisääntyvät.

Mitä tunteita ilmastomuutos sinussa herättää?

Tunnen riittämättömyyttä ja turhautumista. Monet ihmiset tekevät paljon töitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, mutta silti mitään ei oikeasti tapahdu. Aihe jää yhteiskunnassa muiden asioiden varjoon luultavasti sen vuoksi, että tarvittavat muutokset ovat suuressa ristiriidassa Suomen nykyisen poliittisen järjestelmän kanssa. Esimerkiksi kulutuksen vähentäminen ja talouskasvu eivät sovi kauhean hyvin yhteen.

Kuva: Ella Kiviniemi.
Jutun kuvat ovat Hyvän sään aikana -projektista, kuvaajana Ella Kiviniemi.

OK. Ilmastonmuutos on jo pitkällä. Mitä tehdä sen hidastamiseksi, ennen kuin on liian myöhäistä?

Pyysimme Elli Harjulta ja työryhmää ohjanneelta journalistiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkaselta toimintaohjeita:

Puhu asiasta. Mikään aihe ei tule todelliseksi, ellei siitä puhu läheistensä kanssa. Puhumalla voi löytää rakentavia näkökulmia vaikeaankin aiheeseen. Koko ilmastonmuutoskeskustelun näkökulma on juuri nyt muuttumassa ankeasta ja ahdistuneesta siihen, miten voimme yhdessä ratkaista ihmiskunnan kehittämän ongelman.

Mieti kulutustasi. Vaikka yhden ihmisen kierrättäminen ei maailmaa muuta, kollektiivisella tavoitteella on voimaa. Kierrätys on jo Suomessa yhteinen asia, ja ruokatottumuksista, liikkumisesta ja energiastakin voi tulla sellaisia. Kulutusvalinnoilla on väliä.

Vaadi muutosta. Poliitikot tuppaavat ajattelemaan, että ilmastonmuutos on liian vaikea asia käsiteltäväksi. Joka kerta, kun joku tivaa heiltä asiasta, se pakottaa heidät ajattelemaan asiaa. Voit vaikuttaa äänestämällä vaaleissa ja tukemalla ympäristöjärjestöjen työtä. Aktivismi ja mielenosoitukset tuovat painetta päättäjille.

Etsi monipuolisesti tietoa. Eri ihmisiä motivoivat erilaiset asiat. Lukemalla monipuolisesti ja katsomalla erilaisia ohjelmia voit löytää sinut liikkeelle saavan tekijän, oli se sitten terveys, ihmisoikeudet, eläinten hyvinvointi tai vaikka luonnon monimuotoisuus.

 

Jos haluat perehtyä aiheeseen lisää, aloita vaikka näistä Nikkasen ja Harjun suosituksista:

Hyvän sään aikana -kirjan työryhmä on tehnyt aiheesta myös podcastia, ja syksyllä on luvassa muun muassa Heureka-lauantai, pubivisoja ja kouluvierailuja. Projektia voi seurata sosiaalisesta mediasta @ilmastokirja-nimellä.

Docventures käsittelee tämän viikon keskiviikkona 27.9. ilmastonmuutosta. Ohjelmassa nähdään Leonardo DiCaprion tähdittämä dokumentti Before the Flood, joka on katsottavissa Yle Areenassa marraskuun puoliväliin asti. Yksi ohjelman vieraista on Hanna Nikkanen.

Ympäristöfilosofi Ville Lähde käsittelee blogissaan ilmastonmuutosta samastuttavasti ja realistisesti, eikä vajoa toivottomuuteen.

Naomi Klein, kanadalainen toimittaja ja aktivisti käsittelee teoksissaan ja kirjoituksissaan ilmastonmuutoksen suuria kansainvälisiä linjoja. Kirjoituksia voi lukea esimerkiksi hänen sivuiltaan.

Olli Tammilehto: Tuhokehitys poikki – Yhteiskunnan olomuodon muutos. Vapaan tutkijan uutuuskirja kuvaa yhteiskunnan muutosta.

Panu Pihkala: Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Kansantajuisesti kirjoittava Helsingin yliopiston tutkijatohtori käsittelee ympäristöahdistusta lokakuussa ilmestyvässä kirjassaan.


Tämä juttu on ensimmäinen osa juttusarjaa, jossa käsitellään ilmastonmuutosta. Lisää on luvassa loppuvuoden aikana.

Jaa: